arjen historia


Hämeenlinnassa toimi 1930-luvulla kolme suomenkielistä oppikoulua: Hämeenlinnan Lyseo, Hämeenlinnan Yhteiskoulu sekä Hämeenlinnan Tyttölyseo. Yhteiskoulun opiskelijat koostuivat lähes yksinomaan tytöistä, sillä valtaosa kaupungin pojista kävi vain heille tarkoitettua lyseota. Eräs lyseon opiskelijoista oli päivittäisiä puuhiaan, haaveitaan, ajatuksiaan ja tulevaisuudensuunnitelmiaan päiväkirjaansa säännöllisesti kirjoittanut Eero Nallinmaa (1917–1998), joka […]

Oppikoulunuorison vapaa-ajan viettoa 1930-luvun Hämeenlinnassa


Suomen suurin kaupunki imi 1800-luvun alussa väkeä ympäri maan ja aina Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Itävallasta, Italiasta ja Venäjältä asti. Lovisa Herlin oli Perniössä vuonna 1798 syntynyt talonpoikaisnainen. Monen kansanihmisen tavoin palvelijan työ vei hänet ensi kertaa suureen kaupunkiin, tässä tapauksessa Suomen suurimpaan kaupunkiin Turkuun. Turussa […]

Turun palon köyhät uhrit


Historiska romaner samlar stora läsekretsar och fascinerar med sina människonära perspektiv på historien. De gör historien levande och för ofta fram underrepresenterade grupper och erfarenheter som traditionellt har getts mindre uppmärksamhet inom historievetenskaplig forskning. Romanerna inbjuder till fantiserande om människors känslor och tankevärldar i gångna […]

Historisk fiktion och forskarens inlevelseförmåga



1
Viime aikoina työmarkkinat ja työsuhteet ovat olleet ajankohtaisia, kun uutisista on saatu seurata työmarkkinoille kaavailtuja muutoksia. Samaan aikaan olen kirjoittanut maatilojen isäntien suhteesta työntekijöihinsä ja isäntien johtaman työyhteisön muutoksista 1700- ja 1800-luvuilla. Vaikka teemat ovat yhteneväisiä, työsuhteet ja työmarkkinat, joista nykyisin puhutaan, eivät sovi käsitteinä […]

Palvelussuhteita ja joutomaanantaita


Att samla gamla mynt kan vara en rätt så lukrativ sysselsättning, särskilt söka efter sällsynta och eftertraktade samlarobjekt. Vem vill inte ha så fullständig samling som möjligt? Men det är också lätt att bli bedragen ifall man inte är uppmärksam på myntets äkthet. Falska mynt […]

Falskmyntare under 1800-talet


1
Viimeisillään raskaana oleva 29-vuotias kahden lapsen äiti Elisabeth Skönberg hakeutui helmikuussa 1844 Turun kuumesairaalan synnytysosastolle, joka sijaitsi kaupungin etelälaidalla Luostarinmäen vieressä. Paikka oli Skönbergille entuudestaan tuttu, sillä siellä oli syntynyt hänen toinen lapsensa Carl huhtikuussa 1842. Skönbergillä oli myös kuusivuotias tytär Amalia. Amalian ja Carlin […]

Synnytysten ja huono-osaisuuden arkea helmikuussa 1844



Olen tiiraillut pyöräilijöitä tuhansista turkulaisista katukuvista Turun museokeskuksen valokuva-arkistossa. Näin saamistani tiedoista on syntynyt useampi artikkeli pyöräilyn kohtalosta autojen kaupungissa ja nyttemmin myös Tiitu Takalon piirtämää sarjakuvaa Keiden kaupunki -hankkeen sivuilla. Olen myös laajemmin pohtinut valokuvien käyttöä historiallisena lähteenä ja pyrkinyt hälventämään sitä ajatusta, että […]

Sumuiset pyöräilijät eli ajatuksia valokuvista