Torstaina 14. maaliskuuta 1918 Sosialisti uutisoi etusivullaan, ettei hyökkäyksestä Turkuun ole pelkoa: “Kun saksalaisten saapuminen Ahvenanmaalle on herättänyt varsin suurta huomiota paikkakunnalla ja kautta maan, olemme ottaneet Ahvenanmaan viimeisistä tapahtumista selkoa, ja voimme nyt varmoista lähteistä saatujen tietojen mukaan kertoa seuraavaa. Eilen aamulla saapui Ahvenenmaalta Turkuun venäläisiä ja suomalaisia pakolaisia, jotka yhtäpitävästi kertoivat, että Ahvenanmaalla, ...
Sosialistissa puututtiin keskiviikkona 13.3.1918 kouluopetuksen kehittämiseen, vaikka käytännössä Turun kansakoulut sulkivat juuri samana päivänä ovensa – oppikoulut oli suljettu jo helmikuun alussa. J. Pärssinen, Riku Penttinen ja Hulda Salmi tarjosivat Suomen Kouluneuvoston nimissä käytännöllisiä neuvoja joidenkin oppiaineiden opettamiseen; koulukomitean tehtäväksi tulisi sitten pitkällä tähtäimellä varmistaa, että opetus ja oppikirjat vastaisivat ”ajan vaatimuksia ja tieteitten uusimpia ...
Tiistaina 12. maaliskuuta 1918 Arbetet-lehden pakinoitsija Sakeus kertoi turkulaisia edellisenä viikonloppuna kohdanneesta oudosta näkymästä: kihlakunnantuomarit näyttivät ensimmäistä kertaa kuukauteen iloisilta, rouvat nauroivat itsensä kyyneliin, ja jopa pankinjohtajat ja kauppaneuvokset olivat tyyniä ja rauhallisia – eikä syynä ollut heidän luontainen mieltymyksensä katupoikia ja punakaartilaisia kohtaan. Mikä sitten antoi aiheen tähän porvariston näkyvään ilonpitoon? Se, että saksalaisten ...
Varatuomari Gustaf Plathin oli rakennuttanut Turkuun vuonna 1913 elokuvateatterin, joka toimi osoitteessa Yliopistonkatu 29 nimellä Casino purkamiseensa, vuoteen 1957, asti. Sali oli 600-paikkainen, ja elokuvien ohella siellä nähtiin niin teatteria kuin operettiakin. Sisällissodan aikana keväällä 1918 Casinossa kuultiin elokuvaesitysten aikana orkesterisäestystä, ja sali oli kiistatta kaupungin hienoimpia. Sosialisti ilmoitti 11. maaliskuuta 1918 Casinon ohjelmistosta, jossa ...
Sunnuntaina 10. maaliskuuta 1918 vietettiin Turussa surujuhlaa. Kymmenettuhannet kaupunkilaiset osallistuivat Godbyssä Ahvenanmaalla kuolleiden punakaartilaisten hautajaisiin. Tapauksen vuoksi lehteäkään ei ilmestynyt, vaan Sosialisti raportoi asiasta vasta seuraavana aamuna otsikolla “Valtava työväen surujuhla Turussa”. Saattojoukko oli pitkä, ja yleisöä oli asettunut katujen ja teiden varsille kasarmilta aina Uudelle hautausmaalle saakka. Tämä “kunniakuja” kehysti kaatuneiden punakaartilaisen ruumissaattoa, ja ...
Turkulainen Arbetet-lehti käsitteli etusivullaan 9. maaliskuuta 1918 suhdetta isänmaahan otsikolla “Fosterlandet som handelsvara”. Olivatko sosialistit isänmaallisia? Teksti alkaa viittauksella ruotsalaiseen sosialidemokraattiseen toimittajaan Axel Danielssoniin, joka oli kysynyt: “Voiko sosialidemoraatti rakastaa ‘koskiemme kuohuntaa’, jos koskien sähkövoimalaitokset ovat yksityisomistuksessa, tai ‘purojen juoksua’, jos vain rantojen omistajat saivat pyydystää rapuja ja kalliisti maksavat englantilaiset narrata taimenia.” Danielssonin vastakuvat ...
Sisällissodan keskellä lehdistössä mainostettiin turkulaisille myös ehkäisyvälineitä. Sosialisti julkaisi 8. maaliskuuta 1918 helsinkiläisen Hygienisen Liiketoimiston ilmoituksen, jossa myytiin “kuvitettua itsemääräämis- ja ehkäisyopasta” sekä “suojelusesinenäytteitä”, joita Liiketoimisto lupasi lähettää huomiota herättämättä kahden markan hintaan. Ilman “suojelusesinenäytteitä” tilaus olisi vain 80 penniä. Lehtitietojen mukaan yritys oli aloittanut toimintansa nimellä Parisilainen Tuontimakasiini. Vuoden 1914 marraskuussa Tuontimakasiinin omistaja myi ...
Sosialisti nosti 7. maaliskuuta 1918 palstoilleen tunnetun kirjailijan Ilmari Kiannon. Punaisen viivan (1909) kirjoittaja oli tullut tunnetuksi poleemisista ja kärkkäistä kirjoituksistaan, joissa hän arvosteli muun muassa valtiokirkkoa ja uskontoa. Vuonna 1917 Kianto oli julistautunut moniavioisuuden kannattajaksi. Sisällissodan alkaessa Kianto oli Oulussa ja asettui valkoisten puolelle. Lehdistössä julkaistiin useita Kiannon runoja, joissa otettiin vahvasti kantaa jääkäreiden ...
Kunnallinen Kalakonttori julkaisi 6. maaliskuuta 1918 tiedon Turun kauppatorille avatusta kalojen vähittäiskaupasta. Ilmoitus totesi: “Rohkenemme toivoa liikkeellemme arv. kuluttajain kannatusta, koska liike toimii Läänin Elintarvikekomitean täydellisen valvonnan alaisena ja että kaikki liikkeen tuottama voitto tulee kaupungin hyväksi.” Kun ruuasta oli puutetta, Kalakonttorin myyntipiste oli enemmän kuin tervetullut. – H. S-i