Elämä Turussa jatkui suhteellisen rauhallisena helmikuun alkupäivinä. Turun Työväen Teatteri esitti 7. helmikuuta 1918 operetin Sodoma ja Gomorra. Sen oli säveltänyt Emil Kauppi, ja laulujen sanat oli sepittänyt laulaja Väinö Sola. Pohjana oli lehtitietojen mukaan “ulkomainen huvinäytelmä”, joka oli sovitettu Suomen oloihin. “Farssi-operetiksi” kutsuttu teos oli tullut ensi iltaan jo 12. tammikuuta 1918, ja se ...
Turussa ilmestyneessä Sosialistissa julkaistiin 6. helmikuuta 1918 Sosialidemokraattien puolueneuvoston päätös, jonka mukaan maassa oli puhjennut vallankumous, kun työväenluokka oli ”nälkiintyneenä ja sorrettuna”, sekä ”aseellisen uhan alaisena” noussut puolustamaan elämisensä edellytyksiä. Päätöksellä, joka julkaistiin näyttävästi Sosialistin etusivulla, saatettiin myös pyrkiä hillitsemään kumouksellisen tilanteen aiheuttamaa epäjärjestystä, väkivaltaa, levottomuuksia ja rikollisuutta. Tässä ei kuitenkaan kovin hyvin onnistuttu. Puolueneuvoston ...
Poikkeuksellisena aikana jotkin rikokset tuntuivat herättävän enemmän huomioita. Koska elintarviketilanne oli huono, myös elintarvikkeisiin liittyviä rikoksia tehtiin enemmän. Erityisesti sokeri tuntui olevan arvotavaraa, kaupungilla liikkui muun muassa väärennettyjä sahanpurusta tehtyjä sokeritoppia. Tavallisista petkutuksista ja asuntomurroista uutisoitiin toki myös, ja niitäkin Turun ”etsivä miliisi” sai selvitettäväkseen. Sosialistissa paheksuttiin erityisesti Turun hovioikeudesta löytynyttä ruokakätköä ja laatikollista ”herrojen ...
Viikonlopun jälkeen, maanantaina 4. helmikuuta 1918, turkulaisessa hotelli Linneassa kuohui jo aamulla klo 7. Hotelli sijaitsi osoitteessa Iso-Hämeenkatu 16, ja se tunnettiin muun muassa biljardipöydistään, joita hotelli oli mainostanut näyttävästi. Nähtävästi joukko venäläisiä upseereita ja sotilaita oli ollut majoittuneena hotelliin, ja alkoholia oli kulunut yön aikana runsaasti. Kun juopuneet sotilaat olivat aikansa elämöineet, lähetettiin kaarti ...
Helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna levisi huhu, että Saksan keisari Vilhelm II olisi syösty valtaistuimelta. Turkulaisen Sosialistin ei pitänyt ilmestyä lainkaan 3. helmikuuta 1918, mutta kirjapainossa tehtiin nopeasti yksisivuinen Sosialistin lisälehti, jonka pääotsikko välittää uskoa ylirajaiseen vallankumoukseen: “Maailman vallankumouspalo leviää.” Heti pääotsikon jälkeen esitetään hurja uutinen: “Saksan keisari syösty valtaistuimelta.” Itse artikkeli kuvaa, miten “Saksan työväestön nousu ...
Päivän Sosialisti otsikoi sivulla kuusi: ”Lahtarijoukko lyöty perinpohjin Suinulassa.” Uutinen kertoi ”salakavalasta” valkoisten 200 miehen osastosta, jonka oli tarkoitus räjäyttää työväentalo Kangasalalla Suinulan kylässä. Juonen epäonnistuttua joukko kävikin punakaartilaisosaston kimppuun ja syntyi ”tulinen taistelu”. Siinä punakaartilaiset kivääreineen löivät vastustajansa, joilla oli lähinnä pistooleja. Näin selitettiin sitä, että ainoastaan ”lahtarit” kärsivät suuria tappioita. Artikkelissa viitattiin myös ...
Helmikuu alkoi lehtitietojen mukaan rauhallisesti, ja Sosialisti totesikin etusivullaan 1. helmikuuta 1918, että “Turussa on ollut edelleen elämä täysin rauhallista ja järjestys mallikelpoisen hyvä. Eilen illalla kerrottiin lahtareiden maaseudulta suunnittelevan ‘vierailuretkeä’ Turkuun, mutta ei heitä kuitenkaan ole näkynyt”. Tämä rauhallisuus oli kuitenkin suhteellista. Samassa lehdessä todettiin, että toistaiseksi “iltamien ja kansankokousten” järjestäminen oli kaupungissa kielletty, ...
Torstaina 31. tammikuuta 1918 monenlaiset tarinat ja tiedot risteilivät niin Turussa kun muuallakin Suomessa. Tosiasioita kumottiin huhuina, ja huhuja väitettiin tosiasioiksi. Sisällissota oli alusta lähtien myös informaatiosotaa, kilpailua siitä, kenen tiedot ja mielikuvat tehokkaimmin levisivät. Sosialisti kirjoitti aiheesta voimakkaasti otsikolla “Valheilla pelotellaan” toteamalla, että “Helsingissä sekä muissa kaupungeissa on viime päivien kuluessa levitetty sähkösanomaa, jolla ...
Sunnuntain jälkeen tiedonkulku oli Suomessa katkonaista. Vaasalainen Vapaa Sana kirjoitti keskiviikkona 30. tammikuuta 1918, että “Etelä-Suomesta ei ole tänne saatu varmoja tietoja sunnuntain jälkeen”. Lehden mukaan Helsingin sanotaan olevan punakaartilaisten vallassa, samoin Tampereen. Lehti jatkaa: “Turusta ei tiedetä mitään. Huhut, joita liikkuu, ovat aivan epävarmoja.” Joitakin tietoja Turusta kuitenkin levisi muualle maahan. Turussa julkaistun venäjänkielisen ...