Poliittiset jännitteet olivat arkipäivää, mutta päivittäin kerrottiin myös rikoksista, varsinkin ryöstöistä. Uusi Aura kertoi 17. tammikuuta 1918 Raunistulassa tapahtuneesta varkaudesta. Eräällä kauppiaalla oli ollut kätkössä “605 hopearahaa ja 16 markan arvosta kuparirahaa sekä kultasormus”. Kauppias oli piilottanut aarteensa “amerikkalaiseen kirstuun”. Varkaat olivat päässeet raunistulalaiseen astuntoon “väärillä avaimilla” sillä välin, kun asukkaat olivat poissa, ja tyhjentäneet ...
Kysymys järjestysvallasta Suomessa oli keskeinen itsenäistymisen jälkeen. Suojeluskunnat ja punakaartit olivat jo saaneet vahvan aseman maassa. Tilanne kärjistyi, kun eduskunta antoi 12. tammikuuta 1918 senaatille valtuudet luoda ”luja järjestysvalta” suojeluskuntien avulla.Turun Sanomat käsitteli teemaa 16. tammikuuta otsikolla “Järjestysvallan lujittaminen maassa”. Eduskunnan päätöksen jälkeen Sos.-dem. puoluetoimikunta oli käsitellyt asiaa ja antanut julistuksen nykytilanteen johdosta. Puoluetoimikunnan mukaan ...
Tammikuun 14. päivänä 1918 tuli kuluneeksi sata vuotta merkittävän suomalaisen vaikuttajan Zacharias Topeliuksen (1818–1898) syntymästä. Runoilija, kirjailija, toimittaja ja historioitsija Topelius oli henkilönä varmaankin vielä monen aikalaisen muistissa, sillä hänen kuolemastaan oli kulunut vasta 20 vuotta. Turussa juhlaa vietettiin monin tavoin. Varsinais-Suomalainen osakunta järjesti Palokunnantalolla Topelius-juhlan illalla klo 20. Turun Soitannollisen Seuran orkesteri aloitti esittämällä ...
Elintarvikekysymys oli yhä kiperä. Uusi Aura tarttui 13. tammikuuta 1918 aiheeseen, jota Sosialisti oli käsitellyt edellisenä päivänä. Kun ruuasta oli puutetta, ilmeni myös väärinkäytöksiä. Turussa oli huutava lihapula, mutta silti Sosialistin mukaan “muutamilla lihan myyjillä vanhassa kauppahallissa on tiskillään aina tarjolla kauniin näköistä lihaa ja etenkin on jauhelihaa ollut runsaasti saatavissa”. Lihantarkastusasema oli puuttunut tilanteeseen ...
Säätiedotteet olivat sanomalehdistössä arkipäivää, ja meteorologisia karttojakin oli nähty suomalaisissa lehdissä jo 1880-luvulta lähtien. Kovin pitkälle meneviä ennusteita ei kuitenkaan tohdittu esittää. Useimmiten säätiedot kertoivat edellisen päivän olosuhteista. Åbo Underrättelser kertoi 12. tammikuuta 1918, millaista oli “gårdagens väderlek”. Ilman suhteellinen kosteus oli ollut 95 %. Lämpötila oli ollut alhaisimmillaan -13 astetta, korkeimmillaan -3 astetta. Lunta ...
Itsenäistyminen oli prosessi, ei tapahtuma. Kuukausi itsenäisyysjulistuksen hyväksymisen jälkeen senaatti otti käsittelyyn kysymyksen katukilvistä, jonka oli tarkoitus osaltaan ilmentää itsenäiseksi tulemista. Turun Sanomat uutisoi asian 11. tammikuuta 1918 otsikolla “Muukalaisjärjestys kaupunkien katukilvissä”. Tammikuussa 1903 oli määrätty, että “katujen ja torien nimet oli niitä varten asetettaviin kilpiin kaikissa kupungeissa merkittävä ensin venäjän ja sen jälkeen suomen- ...
Vuonna 1918 eläinten merkitys arkielämälle oli keskeinen. Sanomalehdistössä käsiteltiin 10. tammikuuta muun muassa hevoskannan huolestuttavaa vähenemistä. Sosialistissa esiteltiin laajasti oululaisten meijereiden ja maidontuottajien välistä kiistaa, jonka seurauksena tuottajat uhkasivat “panna umpeen kokonaan lehmänsä”. Elintarvikekriisin keskellä hevosten ja lehmien hyvinvointi oli olennainen kysymys. Muutkin kotieläimet olivat lehtien palstoilla päivittäin. Kaikissa lehdissä ilmoitettiin kadonneista koirista: Turun Sanomissa ...
Keskiviikkona 9. tammikuuta 1918 turkulaisilla oli mahdollisuus mennä “Gluntti-konserttiin” Palokunnantalolle klo 20. Lippuja myytiin etukäteen Edgrenin kirjakaupassa, mutta varmasti salissa oli vielä tilaa, sillä Uuden Auran ilmoituksen mukaan niitä saisi vielä ovelta. Aikalaisille “Gluntti-konsertin” käsitettä ei tarvinnut kertoa tämän seikkaperäisemmin: yleisö tunsi ruotsalaisen Gunnar Wennerbergin (1817–1901) laulusarjan Gluntarne, jonka lauluja oli suomeksi totuttu kutsumaan “glunteiksi”. ...
Tiistaina 8. tammikuuta 1918 sanomalehdet kertoivat kilvan Suomen itsenäisyyden saamasta kansainvälisestä tunnustuksesta, jota oli toki käsitelty jo edellisenä päivänä. Turun Sanomat totesi, että Suomen itsenäisyys sai “uusia voittoja”. Saksa oli tunnustanut Suomen, ja “virallinen tieto Ranskan tunnustuksesta oli jätetty senaattiin”. Åbo Underrättelser kertoi, että Svenska Telegrambyrån oli lähettänyt erityisen onnentoivotuksen Suomeen historiallisen tapahtuman johdosta. Uusi Aura julkaisi ...