Vuonna 1918 maaliskuun 2. päivä oli lauantai. Sosialistin etusivu täyttyi sotatapahtumien kuvauksesta. Otsikot kertovat paljon: ”Lahtarit kärsineet tappion Hämeenkyrössä”, ”Taistelu Pomarkussa”, ”Savon rintamalta”, ”Porvarikaartilaiset myrkyttäneet virvoitusjuomia”, ”Heinolassa taisteltu ankarasti”, ”Lahden Punaisella Kaartilla oma sanomalehti”… Etusivun uutiseksi nousivat Santeri Nuortevan (1881–1929) terveiset Yhdysvalloista otsikolla ”Tervehdys Amerikasta”. Viipurilaissyntyinen Nuorteva oli varsinaissuomalaisille tuttu, sillä hän oli toiminut opettajana ...
Jyväskyläläinen sanomalehti Keskisuomalainen kertoi 10. helmikuuta 1918 ajankohtaisia uutisia otsikolla ”Muualta Suomesta”. Silmiinpistävää on, että uutiset olivat matkustajien kertomia. Yhteydet kaupunkien välillä olivat heikot, ja tietonkulussa oli viiveitä. Helsingistä tullut matkustaja oli vahvistanut, että ”tietoja edustaja Antti Mikkolan surmaamisesta pidetään yleensä totena”. Samoin ”ketjua Helsingin ympärillä oli tiukennettu”. Keskisuomalainen jatkoi kertomalla, että Porin lähellä oli ...
Helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna levisi huhu, että Saksan keisari Vilhelm II olisi syösty valtaistuimelta. Turkulaisen Sosialistin ei pitänyt ilmestyä lainkaan 3. helmikuuta 1918, mutta kirjapainossa tehtiin nopeasti yksisivuinen Sosialistin lisälehti, jonka pääotsikko välittää uskoa ylirajaiseen vallankumoukseen: ”Maailman vallankumouspalo leviää.” Heti pääotsikon jälkeen esitetään hurja uutinen: ”Saksan keisari syösty valtaistuimelta.” Itse artikkeli kuvaa, miten ”Saksan työväestön nousu ...
Torstaina 31. tammikuuta 1918 monenlaiset tarinat ja tiedot risteilivät niin Turussa kun muuallakin Suomessa. Tosiasioita kumottiin huhuina, ja huhuja väitettiin tosiasioiksi. Sisällissota oli alusta lähtien myös informaatiosotaa, kilpailua siitä, kenen tiedot ja mielikuvat tehokkaimmin levisivät. Sosialisti kirjoitti aiheesta voimakkaasti otsikolla ”Valheilla pelotellaan” toteamalla, että ”Helsingissä sekä muissa kaupungeissa on viime päivien kuluessa levitetty sähkösanomaa, jolla ...
Sunnuntain jälkeen tiedonkulku oli Suomessa katkonaista. Vaasalainen Vapaa Sana kirjoitti keskiviikkona 30. tammikuuta 1918, että ”Etelä-Suomesta ei ole tänne saatu varmoja tietoja sunnuntain jälkeen”. Lehden mukaan Helsingin sanotaan olevan punakaartilaisten vallassa, samoin Tampereen. Lehti jatkaa: ”Turusta ei tiedetä mitään. Huhut, joita liikkuu, ovat aivan epävarmoja.” Joitakin tietoja Turusta kuitenkin levisi muualle maahan. Turussa julkaistun venäjänkielisen ...
”Kuuletteko? — Ajan suuri kinematografikone surisee. Valkealla kankaalla kuvat vaihtelevat taukoamatta. Alussa hitaasti, hämärinä, katkonaisina. Hetkinä vuosituhannet. Sitten kiihtymistään kiihtyy nopeus. Selvenemistään selvenevät kuvat. Enenemistään enenee kuluvan hetken huimaava vauhti kuvan kiidättäen kuvan jälkeen, kunnes kerran valo sammuu.” Näin kirjoitti nimimerkki Olli uudessa aikakauslehdessä nimeltä Nykyaika ja jatkoi: ”Se ohjelma, joka Suomen kansalle menneen vuoden ...
Uusi vuosi oli koittanut sekavan, epävarman mutta myös Suomen itsenäisyysjulistukseen päättyneen vuoden 1917 jälkeen. Turun lehdissä julkaistiin sekä uudenvuoden näkymiä ja toivotuksia että julkisia ja kaupallisia tiedotteita vuodelle 1918. Uusi Aura kirjoitti, ettei lehden toimituksessa ole koskaan odotettu tulevalta vuodelta yhtä suuria kuin nyt. Tämä liittyi tietysti ensi sijassa Suomen itsenäisyyteen, mutta lehden kirjoittelussa oli ...
Turussa ilmestyi vuonna 1917 useita lehtiä, joista Uusi Aura oli Suomalaisen puolueen (myös vanhasuomalaiset) lehti. Vuonna 1918 siitä tuli Kokoomuspuolueen julkaisu. Suomalaisen puolueen jäseniä sanottiin suomettarelaisiksi puolueen pää-äänenkannattajan Uusi Suometar -lehden mukaan. Turun Sanomat oli Suomalaisesta puolueesta eronneen Nuorsuomalaisen puolueen lehti, josta 1918 tuli Kansallista edistyspuoluetta lähellä oleva julkaisu. Sosialidemokraattien julkaisu vuonna 1917 oli Sosialisti, ...
Valeuutiset herättivät huolta myös vuonna 1917. Uusi Aura -lehti kirjoitti (tiistain yksipäiväisessä painoksessaan), miten vaarallista väärien tietojen levittäminen on ja miten sanomalehdistöllä on vastuunsa oikean tiedon levittämisessä. ”Tapahtumien seuratessa toisiaan voimakkaana ja useasti yllättävänä ryöppynä, ovat ihmiset nykyisin erittäin herkkiä kallistamaan korvansa, kaikenlaisille kokonaan perustelemattomille huhuille. Ja huhuista ei ole puutetta.” Uusi Aura painotti lehdistön ...