Väliaikainen hallitus oli ottanut vallan Venäjällä. Sen tilanne oli erittäin vaikea, sillä maa oli sodassa Saksaa vastaan. Hallitus kuitenkin julisti, että vaikka maailmansodan päättyminen olisi kaikkien osapuolien edun mukaista, ”häpeällistä” rauhaa Venäjä ei voisi hyväksyä. Maa oli kaoottisessa tilassa, eikä kansa ymmärtäisi omien etujensa vastaista rauhansopimusta vuosien veristen taistelujen jälkeen. Turkulaisissa lehdissä pyrittiin raportoimaan mahdollisimman ...
Uusi Aura ilmestyi 15. lokakuuta 1917 vain kahden sivun mittaisena, mutta pieneen tilaan mahtui koko elämän kirjo, niin paikkakunnan kuin kotimaankin tapahtumia, arkielämää Turussa, ja tietoja sotatantereilta. Lehti kertoi, että uusi eduskunta oli kutsuttu koolle 1. marraskuuta. Jokioisissa oli sattunut ”häikäilemätöntä rosvoutta” ja Aurassa oli arvoesineitä varastettu. Jotain hyvääkin oli aihetta nostaa esiin. Löytötavaraosastolla kerrottiin ...
Turun Sanomat kiinnitti 5. lokakuuta 1917 huomiota sisaruksiin, jotka poliittiset mullistukset olivat heittäneet eri puolille rintamaa. Lehti julkaisi valokuvan, jossa nähtiin ”leskikeisarinna Dagmar ja leskikuningatar Aleksandra”. Tanskan prinsessasta Dagmarista oli tullut Venäjän keisarinna: hän oli Aleksanteri III:n puoliso Maria Fjodorovna (1847–1928) ja Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n äiti. Dagmarin sisaresta Alexandrasta (1844–1925) tuli Britannian kuninkaan ...
Åbo Underrättelser julkaisi 23. syyskuuta 1917 tiedon, että turkulaissyntyinen Usko Leonard Salonen oli menehtynyt rintamalla edellisen heinäkuun 8. päivänä. Salonen oli ollut merimiehenä Uudessa Seelannissa, kun sota oli syttynyt, ja oli liittynyt Australian armeijaan. Lehtitiedon mukaan 28-vuotias Salonen menehtyi taistellessaan Ranskassa ”englantilaisten puolella”. Salosta jäi suremaan isä ja seitsemän sisarusta. Lehtitiedot ovat puutteellisia ja osin ...
Turussa ilmestyi vuosina 1908–1918 ruotsinkielinen Arbetet-lehti, jonka alaotsikko vuonna 1908 oli ”Sydvästra Finlands folkblad”. Vuonna 1917 se oli ”Organ för Finlands Socialdemokratiska Parti”, sillä lehdestä oli vuonna 1910 tullut sosialidemokraattisen puolueen ruotsinkielisen keskusjärjestön Finlands Svenska Arbetarförbundin äänenkannattaja. Toimitus sijaitsi Taidemuseonmäen takana osoitteessa Läntinen Pitkäkatu 25. Lehden viimeinen päätoimittaja oli Karl Harald Wiik, joka luotsasi toimitustyötä ...
Kuvien merkitys sanomalehdistön tiedonvälityksessä lisääntyi voimakkaasti 1910-luvun kuluessa. Ensimmäinen maailmansota levisi sekä sanoina että kuvina. Tämä pätee myös eläviin kuviin, sillä ”suuri sota” tuli osaksi arkipäivää valkokankaan välityksellä. Sanomalehdissä julkaistiin valokuvien ohella piirroskuvia. Turun Lehti tarjosi lukijoilleen 18. syyskuuta 1917 piirroksen, joka kommentoi uskontokuntien välisiä suhteita. Kiinnostavaa on, että kuvassa ei viitata rintamalinjoihin tai sodan tapahtumiin ...
Etusivun uutinen turkulaisessa Sosialisti-lehdessä oli 12. syyskuuta 1917 vallankaappausyritys, jonka taustalla oli heinäkuussa Venäjän armeijan ylipäälliköksi valittu Lavr Kornilov (1870–1918). Kornilov oli kotoisin nykyisestä Kazakstanista. Hän oli osallistunut Venäjän-Japanin sotaan ja oli maaliskuun vallankumouksen jälkeen yrittänyt estää armeijan hajaantumista. Alun perin Kornilovia pidettiin ammattiupseerina, jolla ei ollut halua osallistua politikkaan, mutta elo-syyskuussa hän vakuuttui entistä ...
Sanomalehdet uutisoivat päivittäin maailmansotan tapahtumista, kaikilta rintamilta, Riian taisteluista, Keski-Euroopan tapahtumista ja Venäjän kiristyvästä tilanteesta. Lehdistö julkaisi 1910-luvulla myös entistä enemmän kuvallista aineistoa. Sotaan liittyviä kuvia ilmestyi turkulaistenkin lehtien palstoille, mikä antoi mahdollisuuden kurkistaa kotimaan rajojen ulkopuolelle. Turun Sanomat julkaisi 11. syyskuuta 1917 valokuvan Triesten kaupungista. Trieste on aina ollut kulttuurien välimaastossa, kohtaamispaikka, ja se ...
Syyskuun alussa 1917 kuoleman läheisyys heijastui sanomalehtien palstoille. Maailmansodan uutiset olivat esillä päivittäin. Riika oli juuri kukistunut ja päätynyt saksalaisten käsiin. Suomessa ruokapula oli huutava, varsinkin kaupungeissa. Uusi Aura kertoi 4. syyskuuta lisäntyneestä ”sotilasmielivallasta” Helsingissä. Henkilökohtaisista murhenäytelmistä kerrottiin niin ikään säännöllisesti. Turun Lehti raportoi useista itsemurhista: edellisenä torstaina oli muuan sairaanhoitajatar ”äkillisen mielenhäiriön” vallassa päättänyt ...