Näkökulmia


Mitä yhteistä on ysköspullolla 1900-luvun alusta ja Henrik Gabriel Porthanille kuuluneella taskukellolla 1700-luvun jälkipuolelta? Äkkiseltään vastaus vaikuttaa selkeältä: ellei oteta lukuun tiettyä muodon yhtäläisyyttä – molemmat ovat pieniä pyöreitä ja litteitä kiiltäväpintaisia esineitä – ja sitä, että molemmat kuuluvat nykyään Turun museokeskuksen kokoelmiin, ei näillä […]

Ysköspullo ja Porthanin kello


Humanistisen tieteen julkaisemisen kielipolitiikka on jälleen viime viikkoina ollut tiiviisti tapetilla sen jälkeen, kun Jaakko Hämeen-Anttila korosti Helsingin sanomien kolumnissaan englanninkielisen julkaisemisen merkitystä tieteessä. Toisaalta Hämeen-Anttila korosti myös muiden kielien merkitystä ja suomenkielisen yleistajuisen julkaisemisen tärkeyttä. Joka tapauksessa joukko tutkijoita rynnisti puolustamaan myös kotimaisilla kielillä […]

JUFOsta allikkoon? Julkaisufoorumi ja humanistien kansainvälinen julkaiseminen


1
Marraskuussa 1652 talvi teki tuloaan Turkuun; pakasti ja oli pimeää. Värmlantilainen opiskelija Petter Gyllenius oli viettänyt illan opiskelutoverinsa luona Aninkaisissa ja lähti keskiyöllä kotiin. Yö oli sysimusta ja Gyllenius eksyi. Hän vaelsi tunnin ajan ympäri Aninkaisten mäkeä polviin asti ulottuvassa liejussa vaipuen täydelliseen epätoivoon. Lopulta […]

Yön synkkä pimeys, rikottu ikkuna ja opiskelijoiden Turku



1
Kuluvana vuonna on määritelty ja analysoitu yhä uudelleen sitä, mikä Suomi on. On tärkeää pohtia, mitä ”Suomi” eri aikoina ja eri ihmisille on tarkoittanut. Ei ainoastaan Suomen satavuotisjuhlavuodeksi määrättynä vuonna 2017, vaan myös joka vuosi, yhä uudestaan. Historian tunteminen ja ymmärtäminen auttaa asettamaan myös nykyisyyden […]

Miten Suomi syntyi?


1
Tieto-Finlandia-palkinto jaettiin keskiviikkona 29.11.2017 Riitta Kylänpään kirjoittamalle elämäkertateokselle Pentti Linkola – Ihminen ja legenda. Keskustelu palkinnon ja tietokirjallisuuden aiheiden ympärillä alkoi luonnollisesti jo paljon aikaisemmin. Asiaa kommentoi muiden muassa Helsingin yliopiston fysiikan professori Kari Enqvist kolumnissaan (Yle 22.11.2017). Enqvist on Ylen kolumneissaan nostanut esiin tärkeitä […]

Tietokirjallisuuden portinvartijat?


1
Taas on se aika vuodesta, kun pitäisi käydä ottamassa influenssarokote. Ajatus tuntuu vastenmieliseltä, koska rokotuksen haittavaikutuksena käsivarsi on monta päivää kipeä ja sitä on vaikea liikuttaa – sainpa viime vuonna käsivarteeni myös ikävän ihoreaktion. En ole kuitenkaan pelkoineni yksin, mistä kertoo kasvanut rokotusvastaisuus. Osa vanhemmista […]

Vastustettiin sitä rokotusta ennenkin



Lukio-opetus on jälleen uudistusprosessin kohteena, vaikka Suomen lukioiden nykyinen opetusohjelma astui voimaan pitkällisen uudistusprosessin ja kiivaan julkisen keskustelun saattelemana vasta viime syksynä. Samanaikaisesti uuden opetusohjelman käyttöönoton kanssa aloitettiin myös seuraavan lukiouudistuksen pohjustaminen. Opetusministeriö aloitti nimittäin kolmivuotisen tuntijakokokeilun, jonka tarkoituksena oli testata valinnanvapauden lisäämistä lukio-opinnoissa. Kokeiluun […]

Lukion uudet (v)aatteet


Juoksijalegenda Paavo Nurmi tunnettiin taktiikasta, jossa hän meni heti kilpailun alussa kärkeen, pysytteli piikkipaikalla ja tuli ensimmäisenä maaliin. Vuonna 1931 Helsingissä järjestetyssä kahden mailin juoksussa, jonka Nurmi maailmanennätysajalla voitti, hän tyytyi kuitenkin aluksi peesaamaan pahimpia kilpakumppaneitaan. Nämä olivat juoksun jälkeen yllättyneitä ja pettyneitä Nurmeen, jonka […]

Kilvoittelu akateemisilla ja muilla kilpakentillä


2
Aloitin historian opintoni vuonna 2002. Yliopistossa opiskeluun kuului oleellisena osana vastuunottaminen omista opinnoista, kyseenalaistaminen sekä herääminen siihen, että tutkimus on suurimmaksi osaksi tulkintaa ja vähemmän kiveen hakatun faktan tuottamista. Opiskeluun kuului myös se, että opetushenkilökunta suhtautui opiskelijoihin kuin nuorempiin kollegoihin; he olivat kiinnostuneita opiskelijoista, istuivat […]

Yliopisto ≠ koulu