Tutkimusaineistot

2
Joulukuussa 1832 toista lastaan odottava 24-vuotias luostarinmäkeläinen Fredrica Söderlund sai suru-uutisen: hänen puolisonsa, 25-vuotias muurarinkisälli Carl Nummelin oli hukkunut Ahvenanmaalla Bomarsundin läheisyydessä. Nummelin oli yksi kuudesta turkulaisesta muurarinkisällistä, jotka olivat olleet huvipurjehduksella ja joutuneet onnettomuuteen palatessaan Töftön saarelta Bomarsundiin. Heidän aluksensa kenties kaatui tai ajautui […]

Eräs haaksirikko joulukuussa 1832

kirjoittajalta
Suomalaisen eläinsuojelun historia ei ole yleisesti tunnettua. Kun olen kertonut tekeväni pro gradu -tutkielmani 1800- ja 1900-lukujen taitteen eläinsuojeluliikkeestä, yleisin kuulemani vastaus on: ”Ai, oliko jo silloin sellaista?” Tässä kirjoituksessa tarkastelen henkilöä, joka ansaitsisi tulla muistetuksi suomalaisen eläinsuojelun historiasta puhuttaessa. Kyseessä on vuosikymmeniä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä […]

Constance Ullner – eläinsuojelija sadan vuoden takaa

kirjoittajalta
5
Kesäiset tutkimusretket maamme vanhimman rakennusperinnön pariin ovat noin 150-vuotinen traditio. Tänä kesänä kahden perinteikkään toimenkuvan haltijat, SKS:n arkistonjohtaja Outi Hupaniittu ja Polyteknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) arkkitehtuurin historian professori Panu Savolainen toteuttivat kesäisen ekspedition Kustavin kirkkoon. Tässä kirjoituksessa käsittelemme Kustavin kirkkoon liittyviä ajoituskysymyksiä ja osoitamme, että […]

Kustavin kirkko (1676) on Suomen vanhin säilynyt ristikirkko

kirjoittajalta
1
Kansallismuseo julkaisi sosiaalisen median kanavillaan maaliskuussa 2021 kuvan villasta ja hiuksista kudotusta hameesta, jonka oli valmistanut huittislainen Siina Rinne. Kuvaan liitetyssä tekstissä Kansallismuseo kertoi muun muassa, että oli harvinaista, että 1870-luvulla ripille päässyt rengin tytär Siina Rinne osasi lukea ja kirjoittaa. Sosiaalisen median alustoilla syntyi […]

Kirjaimin koristeltu neulehame ja keskustelu lukutaidosta 1800-luvun Suomessa

kirjoittajalta
3
Historiantutkijan työ perustuu yleensä vakiintuneisiin tutkimuskäytäntöihin ja alalla yhteisesti hyväksyttyihin työkaluihin, kuten lähdekritiikkiin. Päästessään alkuperäislähteiden äärelle tutkijaa ohjaavat erilaiset ennakkotiedot ja -oletukset sekä niiden pohjalta tehdyt valinnat aineiston, näkökulman ja kysymysten suhteen. Optimitapauksessa tutkijalla on siis selkeä näkemys ja menetelmät tutkimustyötä varten. Joskus kuitenkin myös […]

Cajsa Wahllundin ravintola ja sattuman oikku

kirjoittajalta
Ulrica Johanna ja Johan Fredric Ahlgren olivat tavallisia Luostarinmäellä 1800-luvun alkupuolella asuneita lapsia. Heidän isänsä Johan Ahlgren oli kirvesmiehenkisälli, joka oli mennyt naimisiin piika Ulrica Söderlundin kanssa syyskuussa 1828. Parin esikoinen Ulrica Johanna syntyi seitsemän kuukautta häiden jälkeen huhtikuussa 1829, ja kaksi vuotta myöhemmin Ulrica […]

Luostarinmäen koululaiset ‒ uuden tutkimustiedon äärellä

kirjoittajalta
Taloushistoriassa on perinteisesti tutkittu tavaroiden tuontia ja vientiä, eli kiinnostuksen kohteena ovat suuret volyymit. Olen väitöskirjastani asti käyttänyt puutavaraa ulkomaille vieneen Hackman & Co:n arkistoa, pääasiassa kirjeitä ja tiliaineistoa, josta aiemmat tutkijasukupolvet ovat muun muassa laskeneet yrityksen vientimääriä.  Olen pohtinut miten ajatusta esineiden ja materian […]

Suomesta Sheffieldiin – salapoliisina puutavaran reiteillä

kirjoittajalta
Gertrud Sigfredsdotter oli 1600-luvun puolivälin Maskussa elänyt äiti ja vaimo. Hänen puolisonsa oli Thomas Erichson Maskun Kakkaraisten kylästä, joka toimi palkollisena Maskun maarovasti Henrich Hoffmanin tilalla. Myös Gertrud työskenteli maarovastin taloudessa: hänestä käytettiin tuomiokirjoissa nimitystä huuskåna. Aika ajoin Gertrud Sigfredsdotter kävi Turussa myymässä, panttaamassa ja […]

Varkaus, paholainen, raiskaus ja rovasti

kirjoittajalta
Turun yliopiston akatemiaprofessori Virpi Lummaa on selvittänyt tutkimusryhmänsä kanssa isoäitien merkitystä lastenlastensa elämässä. Hankkeessa testattiin niin sanottua mummohypoteesia, jonka mukaan syy ihmisnaaraiden pitkään elinikään on isoäitien mahdollisuus tarjota apuaan lastenlapsilleen. Ennen nykyisten ehkäisymenetelmien kehittämistä ihmiset saivat lapsia 2–3 vuoden välein eli niin tiuhaan, ettei äidin […]

Kirkonkirjat paljastavat − mummo on valttia

kirjoittajalta