Mommilan ja Lokakuun vallankumouksen rinnalle alkoivat palata uutiset ensimmäisestä maailmansodasta. Bolševikkien kerrottiin Pietarissa antaneen rauhanjulistuksen kaikille sotaakäyville kansoille ja hallituksille. Sosialistista luettiin, että työläis- ja talonpoikaishallitus ”esittää kaikille sotaakäyville kansoille ja niiden hallituksille aloitettavaksi viipymättä neuwottelut oikeudenmukaisesta, kansanwaltaisesta rauhasta.” Lisäksi lehdissä esiintyi tietoja syrjäytetyn väliaikaishallituksen pyrkimyksistä palata valtaan. Lehdet kertoivat vakavasta ihmishengen vaatineesta työtapaturmasta turkulaisessa ...
Bolševikkien vallankaappaus herätti välittömästi pohtimaan sen seurauksia Suomen kannalta. Turun Sanomissa julkaistussa kirjoituksessa ”Wallan anastus Wenäjällä ja Suomi” todettiin, että vallankaappaus oli tapahtunut vastoin odotuksia lähes ilman vastarintaa ja verenvuodatusta. Lehden mukaan Venäjällä tapahtunut ”vallananastus” tulisi vaikuttamaan Suomen asemaan syvästi: ”Siten olemme joutuneet sellaiseen asemaan, jossa meidän on pakko ottaa asiaimme hoito omiin käsiimme. Se ...
Lokakuun vallankumouksen tapahtumat alkoivat vyöryä sanomalehtien sivuille torstaina 8. marraskuuta. Sosialisti uutisoi etusivullaan suurin otsikoin lokakuun 25. päivän (vanhan ajanlaskun mukaan) tapahtumista Pietarissa. Lehden mukaan vallan siirtyminen bolševikeille tapahtuu järjestelmällisesti. Sen pääkohdiksi mainitaan kysymykset maasta ja rauhasta. Sosialistiin verrattuna Uusi Aura käsitteli Pietarin asioita epävarmemmin sanakääntein. Lehden sivulla 5 otsikot tiivistivät: ”Bolshevikikapina Pietarissa. Verisiä yhteentörmäyksiä. ...
Turkulaisia järkytti marraskuun alussa kaksi ihmishenkiä vaatinutta tulipaloa. Ensimmäinen sattui Sotalaistenmäellä 2. marraskuuta ja toinen Tervahovinkatu 8:ssa. Lehtien artikkelit perustuivat poliisikuulusteluihin. Sotalaistenmäen tulipalo vaati torpan omistajan Gustaf Halmeen puolison hengen. Halmeen kerrotaan sanoneen, että olisi ollut parempi, jos hän olisi myös menehtynyt onnettomuudessa. Palo oli saanut alkunsa keittiöstä. Poliisikuulusteluissa oli tarkkaan tiedusteltu osallisilta heidän liikkeistään. ...
Sotauutisten ja poliittisten jännitteiden lomassa turkulaisia houkuteltiin konserttiin Palokunnantalolle. Illan konsertissa esiintyi Elise Popowa. Ilmoitus luonnehti tulevaa konserttia ”helppotajuiseksi”. Ohjelmaan sisältyi Sibeliusta, Griegia, Puccinia, Chopinia ja sen oli tarkoitus päättyä Schubertin ”Sotilasmarssiin”. Seuraavan päivän lehdet arvioivat konsertin. Samana päivänä tiistaina 6.11.1917 Åbo Underrättelser kutsui ihmisiä viettämään juhlavaa Svenska Dagenia Tuomiokirkossa. Konserttien ja juhlinnan vastapainoksi Sosialisti ...
Turkulaiset lehdet uutisoivat sotatapahtumista Euroopassa käytännössä päivittäin. Suurin osa uutisista oli eri rintamalohkojen tapahtumia pääpiirteissään kuvanneita lyhyitä juttuja, mutta niiden runsaus ja kattavuus on vakuuttavaa. Mukaan sisällytettiin karttoja sekä jopa eri maiden armeijoiden huomattavien komentajien potretteja. Operaatioiden merkitystä pyrittiin selittämään lukijoille, ja mukana oli myös spekulaatioita eri valtioiden seuraavista siirroista taistelukentällä. Mitä pidemmälle sota eteni, ...
Puutteen ja epäjärjestyksen koettelemassa maassa oli runsaasti kansalaistoimintaa, joka tähtäsi parantamaan heikommassa asemassa olevien asemaa ja rakentamaan kansalaisyhteiskuntaa ja sivistystä. Turun lehdissä vaadittiin parannusta alakoulujen heikkoon tilanteeseen, uutisoitiin arpajaisrahoin tuetun kansakoulunopettajien sairasapukassan perustamisesta ja kaavailtiin Turkuun suomenkielistä yliopistoa. Usean kansalaisjärjestön voimin perustettiin Edistysseurojen kustannus ry., jonka mukaan joulumarkkinoille oli valmistumassa ”koko joukko” kirjallisuutta. Turun Sanomien ...
Samaan aikaan kun Venäjän väliaikaishallitus ja Suomen hallintoviranomaiset pyrkivät pääsemään sopuun maiden suhteesta ja Suomen hallintomallista, ja muun muassa Yhdysvallat perusti konsulaatin Helsinkiin, anarkia ja ryöstely lisääntyviät Suomessa hälyttävästi. Erityisen ongelmalliseksi tilanteen teki se, että ryöstelijät olivat pääsääntöisesti Venäjän armeijan Suomeen sijoitettuja sotilaita. Ryöstelyn lisäksi sotilaat syyllistyivät esivallan edustajien nöyryyttämiseen. Joukko matruuseja keskeytti Turussa raastuvanoikeuden ...
Turun Sanomat julkaisi 2. marraskuuta 1917 laajan artikkelin, joka perustui ruotsalaislehtien kirjoittelulle Ahvenanmaan tilanteesta. Lehti itse, täysin ymmärrettävästi, pidättäytyi asian kommentoinnista. Venäjän tilanteen sekavuus ja sen rintamatilanteen heikkeneminen olivat saaneet maailmansodan ulkopuolella pysytelleen Ruotsin, tai ainakin sen lehdistön, aktivoitumaan Itämeren suunnalla. Saksan menestys itärintamalla, kuten Virossa ja Liivinmaalla, oli Aftonbladetin mukaan johtanut avoimeen spekulaatioon Suomen ...
Väliaikainen hallitus oli ottanut vallan Venäjällä. Sen tilanne oli erittäin vaikea, sillä maa oli sodassa Saksaa vastaan. Hallitus kuitenkin julisti, että vaikka maailmansodan päättyminen olisi kaikkien osapuolien edun mukaista, ”häpeällistä” rauhaa Venäjä ei voisi hyväksyä. Maa oli kaoottisessa tilassa, eikä kansa ymmärtäisi omien etujensa vastaista rauhansopimusta vuosien veristen taistelujen jälkeen. Turkulaisissa lehdissä pyrittiin raportoimaan mahdollisimman ...