Arbetet julkaisi torstaina 21. maaliskuuta 1918 monipalstaisen kirjoituksen ”En fredsröst”. Sen oli kirjoittanut Edvin Wahlstén. Kirjoituksen alkuun saatteeksi lehden toimitus ilmoitti julkaisevansa sen mielihyvin, vaikka epäili sen herättävän asianmukaista vastakaikua. Myös Wahlsten myönsi, että saattaa olla sulaa hullutta puhua rauhasta. Hänen mielestään oli vielä ennenaikaista nähdä, miten taistelussa lopulta tulisi käymään. Hänen mukaansa luja ote ...
Sosialisti kertoi keskiviikkona 20. maaliskuuta etusivullaan tietoja taisteluista eri rintamilla. Samassa yhteydessä julkaistiin punakaartin yleisesikunnan määräys, jonka mukaan mahdollisesti kaartiin pakotetut tuli vapauttaa välittömästi. Määräyksessä todettiin, ”että niillä alueilla, joissa Suomen Punainen kaarti toimii, ei ole vallalla, eikä saa olla pakollinen asewelvollisuus”. Suomen Punaisen kaartin yleisesikunnan päällikkönä toimi August Wesley. Kolmas sivu täyttyi lähes kokonaan ...
Sosialisti julkaisi Kaarlo Uskelan pitkähkön kirjoituksen ”Ihmisyys oman edun kannalta katsottuna”. Uskela ikään kuin puolustelee ajan käyttämistä pohdiskeluun ja ”filosofeeraamiseen” suoran toiminnan sijaan. Hän muistutti inhimillisyydestä myös vihollisten kohdalla. Hänen mukaansa on vain luonnollista, että vihollinen puolustaa läheisiään ja kotiaan. Uskela kehotti lukijoitaan ajattelemaan, että ”vihollisjoukoissa on meidän ystäviämme, taikka ainakin voi olla tulevia ystäviämme, ...
Maaliskuun 18. päivän Sosialistissa oli kahden lääkärin yhteisilmoitus, jossa lääkäri Miloff lupasi hoitaa korva-, nenä-, kurkku- ja sisätauteja ja hänen kollegansa Tscherkassoff puolestaan veneerisiä tauteja. Jälkimmäisen osiossa oli mainittu salaperäiset koodit ”606” ja ”914”. Numerosarjat olivat eufemismeja syfilikselle. Sukupuolitaudit olivat yleistyneet Suomessa vuodesta 1916 alkaen. Lääkärit epäilivät ensin syyksi ”yleistä epäjärjestystä”, mutta kyse oli myös ...
Sunnuntaina 17. maaliskuuta 1918 Turussa ei ilmestynyt lehtiä. Muuallakaan Suomessa ei lehtiä juuri julkaistu, mutta lauantain Sosialisti oli 12-sivuinen, tuhti paketti, josta lienee riittänyt luettavaa myös sunnuntaille. Lehdessä pääsivät esille ja näkyviin romanit; kansanosa, jota ei lehdissä usein mainittu. ”Herää, heimoni tumma!” -otsikolla varustettu uutinen puhuttelee romaneja, joiden elinolojen surkeutta kirjoittaja riipaisevasti luonnehtii: ”Tunnet kai ...
Lauantaina 16. maaliskuuta 1918 Sosialistissa julkaistiin punakaartin yleisesikunnan määräys, jossa tartuttiin joukkojen vaatetukseen – punakaartilaiset joutuivat usein rintamallekin omissa vaatteissaan, mikä aiheutti toisinaan tyytymättömyyttä. Määräys oli kohdistettu suoraan räätäleille: ”kaikki Helsingin, Turun, Tampereen ja Viipurin räätälit ovat heti mobilisoitavat valmistamaan punakaartilaisille vaatteita”. Määräys oli ehdoton: kaikkien siviilivaatteiden valmistaminen oli kokonaan keskeytettävä kolmen viikon ajaksi, ja ...
Perjantaina 15. maaliskuuta 1918 Sosialisti julkaisi pitkän artikkelin, jonka kirjoittaja oli Irmari Rantamala. Rantamalan teksti oli julkaistu myös Helsingissä ilmestyneessä Työmiehessä, ja hän oli yksi maineikkaimpia työväenliikkeen toimittajia, jonka kirjoituksia seurasivat niin punaiset kuin valkoisetkin. Rantamala, oikealta nimeltään Algot Untola, käytti useita nimimerkkejä, joista tunnetuin lienee kirjailijanimi Maiju Lassila. Rantamala-Untola-Lassila oli lahjakas kirjoittaja, jonka tuotannon ...
Torstaina 14. maaliskuuta 1918 Sosialisti uutisoi etusivullaan, ettei hyökkäyksestä Turkuun ole pelkoa: ”Kun saksalaisten saapuminen Ahvenanmaalle on herättänyt varsin suurta huomiota paikkakunnalla ja kautta maan, olemme ottaneet Ahvenanmaan viimeisistä tapahtumista selkoa, ja voimme nyt varmoista lähteistä saatujen tietojen mukaan kertoa seuraavaa. Eilen aamulla saapui Ahvenenmaalta Turkuun venäläisiä ja suomalaisia pakolaisia, jotka yhtäpitävästi kertoivat, että Ahvenanmaalla, ...
Sosialistissa puututtiin keskiviikkona 13.3.1918 kouluopetuksen kehittämiseen, vaikka käytännössä Turun kansakoulut sulkivat juuri samana päivänä ovensa – oppikoulut oli suljettu jo helmikuun alussa. J. Pärssinen, Riku Penttinen ja Hulda Salmi tarjosivat Suomen Kouluneuvoston nimissä käytännöllisiä neuvoja joidenkin oppiaineiden opettamiseen; koulukomitean tehtäväksi tulisi sitten pitkällä tähtäimellä varmistaa, että opetus ja oppikirjat vastaisivat ”ajan vaatimuksia ja tieteitten uusimpia ...
Tiistaina 12. maaliskuuta 1918 Arbetet-lehden pakinoitsija Sakeus kertoi turkulaisia edellisenä viikonloppuna kohdanneesta oudosta näkymästä: kihlakunnantuomarit näyttivät ensimmäistä kertaa kuukauteen iloisilta, rouvat nauroivat itsensä kyyneliin, ja jopa pankinjohtajat ja kauppaneuvokset olivat tyyniä ja rauhallisia – eikä syynä ollut heidän luontainen mieltymyksensä katupoikia ja punakaartilaisia kohtaan. Mikä sitten antoi aiheen tähän porvariston näkyvään ilonpitoon? Se, että saksalaisten ...