Tammikuussa 1918 sanat ”kansalaissota” ja ”sisällissota” esiintyivät julkisuudessa yhä enemmän. Jännitteet olivat olleet jo olemassa, mutta nyt siirtyminen sotaan oli entistä selvempää. Turun Sanomat julkaisi 24. tammikuuta kirjoituksen otsikolla ”Kansalaissota”. Teksti alkaa: ”Turussa vallinnut punakaartilaismielivalta on tavallaan tylsyttänyt Turun rauhallisten asukasten mielet. Tiedot muualla suoritetuista väkivallanteoista eivät ole enää voineet meitä syvemmin järkyttää, siksi jokapäiväisiltä ...
Turun Sanomat julkaisi 22. tammikuuta 2018 kuvasarjan zeppeliineistä, ilmalaivoista. Ensimmäisen maailmansodan aikana ilmalaivat olivat tulleet tutuiksi tarinoiden ja lehtien kautta: saksalaiset käyttivät zeppeliinejä niin tiedustelulentoihin kuin pommituksiin. Suomessakin oli koettu ilmahyökkäys vuonna 1916, kun saksalainen ilmalaiva pommitti Maarianhaminan satamaa. – H. S-i
Viipurissa kuohui. Uusi Aura kertoi maanantaina 21. tammikuuta 1918 tapahtumista otsikolla ”Punakaartin mellastus Viipurissa”. Vaikka sisällissodan alku ajoitetaan usein viikkoa myöhemmäksi, todellisuudessa taistelut käynnistyivät Karjalassa jo aiemmin. Varustautuminen ja aseiden hankinta oli asioiden ytimessä. Punakaarti oli tunkeutunut Pietisen tehtaalla sijainneeseen suojeluskunnan asevarastoon, ja seurauksena oli aseellinen selkkaus. Sosialisti-lehti raportoi asiasta Turussa vasta päivää myöhemmin tiistaina, ...
Vallankumouksen jälkimainigeissa ja sisällissodan laajetessa Venäjältä tuli jatkuvasti uutisia väkivallasta ja onnettomuuksista. Venäjän entinen pääministeri Ivan Goremykin oli vaimoineen murhattu kotitilallaan Pietarissa. Kronstadtissa oli puolestaan sattunut useita mystisiä räjähdyksiä. Bolsevikkiviranomaisten tutkimuksissa ei löytynyt mitään selitystä tapauksille. Vedenalaisen sodan – siis saksalaisten sukellusveneiden – uhriksi oli joutunut kolme englantilaista hävittäjää. Sukellusvene oli ensimmäisen maailmansodan uusia, pelottavan maineen ...
Vuosi 1917 oli tullut viimeiseen päiväänsä. Åbo Underrättelserin pääkirjoituksen mukaan mennyt vuosi oli ollut ennennäkemätön. Se ei jättänyt valoisia muistoja, mutta suuri maailmanhistoriallinen vuosi se oli ollut. Maailmansota oli toki yhä käynnissä, mutta vuosi 1917 oli näyttänyt maailmalle Venäjän vallankumousten ihmeellisen näytelmän, itsevaltiuden päättymisen, tsaariperheen vangitsemisen, kansanvallan täydellisen läpimurron…Vaikka vallankumouksesta ei seuraisikaan rauhaa, sen vaikutukset ...
Väkivalta oli säännöllisesti läsnä turkulaisten arjessa, vaikka vietettiinkin joulun ja uudenvuoden välistä aikaa. Ryöstöaalto oli tosin laantunut jo ennen joulua, mutta sen vaikutuksia punnittiin niin lehdistössä kuin kaikkialla, missä kaupunkilaiset tapasivat. Päivittäin saatiin myös uutisia maailmansodan rintamilta, kuten oli saatu jo usean vuoden ajan. Uusi Aura kiinnitti 29. joulukuuta 1917 huomiota siihen, miten tunteet oli ...
Joulukuun aikana käsiteltiin useampaan otteeseen kysymystä Nobelin rauhanpalkinnosta vuonna 1917. Uusi Aura siteerasi 13. joulukuuta ruotsalaista Dagens Nyheter -lehteä, joka oli todennut: ”[J]os Lenin ja Trotski onnistuvat saamaan rauhan aikaan, on heillä toiveita saada Nobelin rauhanpalkinto. Heitä on jo esittänyt palkinnon saajiksi norjalaisen Nobelin komitean puheenjohtaja, valtioneuvos Lövland, joka on pitänyt esitystä hyvin kohtuullisena, edellyttäen, ...
Mommilan ja Lokakuun vallankumouksen rinnalle alkoivat palata uutiset ensimmäisestä maailmansodasta. Bolševikkien kerrottiin Pietarissa antaneen rauhanjulistuksen kaikille sotaakäyville kansoille ja hallituksille. Sosialistista luettiin, että työläis- ja talonpoikaishallitus ”esittää kaikille sotaakäyville kansoille ja niiden hallituksille aloitettavaksi viipymättä neuwottelut oikeudenmukaisesta, kansanwaltaisesta rauhasta.” Lisäksi lehdissä esiintyi tietoja syrjäytetyn väliaikaishallituksen pyrkimyksistä palata valtaan. Lehdet kertoivat vakavasta ihmishengen vaatineesta työtapaturmasta turkulaisessa ...
Turkulaiset lehdet uutisoivat sotatapahtumista Euroopassa käytännössä päivittäin. Suurin osa uutisista oli eri rintamalohkojen tapahtumia pääpiirteissään kuvanneita lyhyitä juttuja, mutta niiden runsaus ja kattavuus on vakuuttavaa. Mukaan sisällytettiin karttoja sekä jopa eri maiden armeijoiden huomattavien komentajien potretteja. Operaatioiden merkitystä pyrittiin selittämään lukijoille, ja mukana oli myös spekulaatioita eri valtioiden seuraavista siirroista taistelukentällä. Mitä pidemmälle sota eteni, ...
Turun Sanomat julkaisi 2. marraskuuta 1917 laajan artikkelin, joka perustui ruotsalaislehtien kirjoittelulle Ahvenanmaan tilanteesta. Lehti itse, täysin ymmärrettävästi, pidättäytyi asian kommentoinnista. Venäjän tilanteen sekavuus ja sen rintamatilanteen heikkeneminen olivat saaneet maailmansodan ulkopuolella pysytelleen Ruotsin, tai ainakin sen lehdistön, aktivoitumaan Itämeren suunnalla. Saksan menestys itärintamalla, kuten Virossa ja Liivinmaalla, oli Aftonbladetin mukaan johtanut avoimeen spekulaatioon Suomen ...