Ensimmäistä adventtia vietettiin vuonna 1917 sunnuntaina 2. joulukuuta. Olot olivat ankeat, ja huoli tulevaisuudesta kaikkien mielessä. Turun Sanomien sunnuntailiitteessä oli tavan mukaan paljon puuhasteltavaa lapsille, tarinoita ja tehtäviä, ja myös joulun läheisyyttä käsiteltiin lyhyesti kirjoituksessa ”Lapset, joulu lähenee!” Sen keskeinen sisältö oli varautumisessa siihen, että niukkuuden keskellä joululahjoja ei kenties olisi odotettavissa aiempien joulujen tapaan: ...
Marraskuun lopussa hämmennystä herätti Airistolta, Maanpään niemen kohdalta, löytynyt vene, joka oli veren tahraama. Ketään ei näkynyt paikalla, mutta verinen vene oli todisteena jostakin hirmuteosta. Pitkään uumoiltiin, että kyse oli henkirikoksesta, ryöstömurhasta, jonka uhriksi tuntematon veneilijä oli joutunut. Lauantaina 1. joulukuuta 1917 Turun Sanomat raotti epätietoisuuden verhoa ja kertoi, että kyse oli sittenkin lammasvarkaudesta. Eläimet ...
”Kirkollis-yhteiskunnallinen viikkolehti” Herättäjä palasi 30. marraskuuta 1917 väkivaltaisen lakkoviikon tapahtumiin. Jo aiemmin oli kerrottu siitä, miten venäläiset sotilaat ja punakaartilaiset olivat tunkeutuneet Turun tuomiokirkkoon. Nyt lehti kertoi asiasta lisää. Sotilaat olivat tulleet nimenomaan etsimään aseita ja avanneet myös hautoja yrittäessään jäljittää etsimäänsä. Ponnistelut olivat turhia, sillä aseita ei lehden mukaan kirkossa säilytetty. Poistuessaan sotilaat olivat ...
Suomen autoistuminen oli lähtenyt liikkelle ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin uuden liikennevälineen vaikutukset herättivät huolta Varsinais-Suomessakin. Toisinaan korostettiin, että maantiet oli tehty hevosliikenteelle eikä uusille automobiileille, eivätkä autot saisi häiritä sen paremmin hevosia kuin lehmiäkään. Sota katkaisi autoistumiskehityksen, mitä kuvastaa se, että maassa oli 1920-luvun alussa vasta 1800 autoa ja 800 moottoripyörää. Vuonna 1917 autoja oli ...
Uusi Aura julkaisi 28. marraskuuta 1917 tiedon, että ”ensimmäinen eduskuntamme asettama hallitus” oli vannonut valansa. Edellisenä päivänä oli aloittanut Pehr Evind Svinhufvudin senaatti, josta tuli lopulta itsenäisen Suomen ensimmäinen hallitus. Ns. itsenäisyyssenaattiin kuuluivat P. E. Svinhufvudin lisäksi Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmar Castrén, Alexander Frey, Kyösti Kallio, O. W. Louhivuori, Eero Pehkonen, Heikki Renvall, E. ...
Ruotsissa seurattiin tarkasti Suomen tilanteen kehittymistä syksyllä 1917. Turun Sanomat kirjoitti 27. marraskuuta, että Ruotsissa oli pelätty jo aiemmin suomalaisten hylkäävän kotimaansa ja suuntaavan joukoittain läntiseen naapuriin. Stockholms-Tidningen oli vaatinut Ruotsin ja Suomen välisen rajan ”ankaraa vartioimista”. Passien tarkastusta tuli kiristää molemmin puolin, eikä mitään myönnytyksiä tulisi sallia. Lehdessä oli vedottu Ruotsin niukkaan elintarviketilanteeseen, josta ...
Turun Suomalaisen Yliopistoseuran hoitokunta oli kokoontunut sunnuntaina, ja Uusi Aura raportoi heti maanantaina 26. marraskuuta 1917 kokouksen tuloksista. Vallankumouksen ilmapiiri oli kaupungissa käsinkosketeltava, mutta määrätietoisesti jatkettiin työtä suomenkielisen yliopiston perustamiseksi. Hoitokunnan puheenjohtajaksi valittiin hovioikeudenpresidentti Aleksi Käpy ja varapuheenjohtajaksi maanviljelijä Juho Kaskinen. Hoitokunta päätti myös asettaa seitsemän toimikuntaa, mikä kertoo vakaista aikomuksista ja halusta saada yliopiston ...
Turun Sanomat julkaisi 25. marraskuuta 1917 sunnuntailiitteen, jonka etusivulla kerrottiin ranskalaisen kuvanveistäjän Auguste Rodinin kuolemasta. Rodin oli menehtynyt jo 17.päivä: ”Sähkölennätin on taasen tuonut huomattavan kuolinsanoman.” Laajan esseen yhteydessä julkaistiin myös valokuva Rodinistä. Valokuvia julkaistiin lehdistössä yhä enemmän, mutta silti ne olivat harvinaisia. Rodinin molemmin puolin nähtiin hänen kädenjälkeään, kaksi veistosta. Muistokirjoitus on ylitsevuotavainen: lehden ...
Syksyn jännitteiden keskellä itsenäisyyden ajatus kirvoitti yhä enemmän puheenvuoroja. Åbo Underrättelser julkaisi 24. marraskuuta 1917 nimimerkin Hr Z. kirjoituksen ”En poetisk nations drömmar”. Kirjoitus alkaa toteamalla, että Suomen kansa on epätavallisessa määrin runollisesti lahjakasta! Kansa ei ole vain luonut Kanteletarta ja Kalevalaa, vaan maassa on runsaasti runoilijoita. Koko kansakunnan elämää leimaa runollisuus, sen ajattelu- ja ...
Väkivaltaisuuksista toipuvassa ja tulevaisuuden epävarmuuteen totuttelevassa Turussa nähtiin 22. ja 23. marraskuuta 1917 tamperelaista teatteria. Aarne Orjatsalo (1883–1941) oli tuonut kaupunkiin Tampereen Työväen Teatterin, joka esitti perjantai-iltana 23. päivä Nikolai Gogolin näytelmän Reviisori. Edellisenä päivänä seurue oli esittänyt Shakespearen Hamletin, jonka nimiosassa esiintyi Orjatsalo itse. Turun Sanomien mukaan ”Hra Orjatsalon Hamlet oli erittäin voimakkaasti väritetty; ...
