Vuonna 1918 maaliskuun 2. päivä oli lauantai. Sosialistin etusivu täyttyi sotatapahtumien kuvauksesta. Otsikot kertovat paljon: ”Lahtarit kärsineet tappion Hämeenkyrössä”, ”Taistelu Pomarkussa”, ”Savon rintamalta”, ”Porvarikaartilaiset myrkyttäneet virvoitusjuomia”, ”Heinolassa taisteltu ankarasti”, ”Lahden Punaisella Kaartilla oma sanomalehti”… Etusivun uutiseksi nousivat Santeri Nuortevan (1881–1929) terveiset Yhdysvalloista otsikolla ”Tervehdys Amerikasta”. Viipurilaissyntyinen Nuorteva oli varsinaissuomalaisille tuttu, sillä hän oli toiminut opettajana ...
Punaisen Turun lehdet pyrkivät pitämään lukijansa, etupäässä punaiset ja heitä sympatisoineet, sekä varmasti myös lehtiä enemmän tai vähemmän salaa lukeneet muut turkulaiset, tietoisina kansanvaltuuskunnan tomerasta toiminnasta hallinnon järjestämiseksi niin välittömästi kuin tulevana, sisällissotaa seuraavana aikana. Erityisen haastava kysymys oli talous ja kansalaisten elinolojen järjestäminen. Kansanvaltuuskunta halusi osoittaa mahdollisimman tarkasti, millaisin lakien säätämistä sisältävin toimin se ...
Tiistaina 12. helmikuuta 1918 maailmansodan tapahtumat näkyivät Turussa ilmestyvien lehtien sivuilla. Sekä Sosialisti että Arbetet uutisoivat etusivullaan Venäjän tehneen rauhan keskusvaltojen kanssa. Uutisen yhteydessä viitattiin Pietarista tulleeseen tuoreeseen tietoon Brest-Litovskin rauhanneuvotteluista, jotka olivat alkaneet jo joulukuussa 1917. Venäjän osalta neuvotteluja johti Lev Trotski. Turkulaislehtien rauhanotsikot olivat hivenen ennenaikaisia, sillä itärintaman rauhansopimusta ei vielä tässä vaiheessa ...
Suomenkielinen Sosialisti ja ruotsinkielinen Arbetet keskittyivät tiistaina 29. tammikuuta 1918 kertomaan vallankumouksen alkamisesta. Sosialisti kertoi turkulaisille lukijoilleen, että lääninhallitus oli vallattu. Turun vallankumouksellinen piirineuvosto oli myös nimittänyt komisarioita valvomaan toimintaa lääninhallituksessa, postissa, rautateillä ja Suomen Pankissa. Myös elintarvikeasia oli ajankohtainen: varsinkin perunapulaan piti löytää ratkaisu, ja lehti kertoikin, miten Loimaalta saatiin 150 hehtolitraa perunoita Turkuun. ...
Maanantaina 28. tammikuuta 1918 ilmestyivät Turussa vain Izvestija ja Sosialisti. Etusivullaan Sosialisti tiivisti edellisen päivän tapahtumat: ”Työväestön nousu sortovaltaa vastaan. Senaatti kukistettu.” Samassa lehti kertoi, että myös Turussa oli ryhdytty vallankumoustoimintaan: ”Kun eilen saapui tieto, että työväen vallankumouksellinen toiminta oli alkanut Helsingissä, kokoontuivat Turussa sos.-dem. piiritoimikunta, Kunnallistoimikunta, Vallankumouskomitea, sekä kaartin piiri- ja paikallisesikunnat yhdessä järjestämään ...
Turun Lehdessä julkaistiin 5. tammikuuta 1918 järkyttynyt kuvaus tapahtumasta lääninvirastossa Turussa: ”[M]iliisipäällikkö Lundberg ja hänen apulaisensa Österman” marssivat virastoon ja vaativat tavata maaherra Collanin. Kun he kuulivat, ettei tämän tapaaminen onnistu, he ilmoittivat sihteerille, että työläiset eivät tällaista suvaitse ja vaativat maaherran välitöntä eroa. Punaiset ottaisivat koko lääninhallituksen haltuunsa. Kun heiltä kysyttiin, miten se auttaisi ...
Pietarin tapahtumista kerrottiin lehdistössä säännöllisesti. Turun Sanomat julkaisi 3. joulukuuta 1917 ruotsalaisesta Aftonbladetista kopioidun haastattelun otsikolla ”Pietari bolsevikien käsissä. Erään ruotsinmaalaisen kokemuksia”. Se oli silminnäkijän kertomus lokakuun vallankumouksen tapahtumista, ja samalla se välitti turkulaisille kuvaa siitä, että paluuta menneeseen tuskin oli enää odotettavissa. Haastattelun kohde oli johtaja J. F. Edström, joka oli hiljattain palannut Pietarista. ...
Turun Sanomat julkaisi 25. marraskuuta 1917 sunnuntailiitteen, jonka etusivulla kerrottiin ranskalaisen kuvanveistäjän Auguste Rodinin kuolemasta. Rodin oli menehtynyt jo 17.päivä: ”Sähkölennätin on taasen tuonut huomattavan kuolinsanoman.” Laajan esseen yhteydessä julkaistiin myös valokuva Rodinistä. Valokuvia julkaistiin lehdistössä yhä enemmän, mutta silti ne olivat harvinaisia. Rodinin molemmin puolin nähtiin hänen kädenjälkeään, kaksi veistosta. Muistokirjoitus on ylitsevuotavainen: lehden ...
Savonlinnalainen Keski-Savo julkaisi tiistaina 20. marraskuuta 1917 ”erikoissähkösanoman”, jonka se oli saanut edellisenä päivänä Turusta: ”Viranomaiset ja joukko muita vangittu. Kotitarkastuksia. Kauppias Dammert vietäessä sotilaskomiteaan murhattu. Muuten rauhallista.” Muualla Suomessa yleislakko oli jo hellittämässä, mutta Turussa jännitteet jatkuivat tiistai-iltaan asti. Päivän mittaan turkulaiset tiesivät, että muualla arkinen aherrus oli jo alkanut, ja elämän normalisoitumista odotettiin ...
Lakko jatkui Turussa maanantaina 19.11.1917 edelleen. Muualla Suomessa lakko oli jo loppunut ja lehtiäkin julkaistiin jo monella paikkakunnalla. Huhupuheita lakon loppumisesta liikkui Turussakin ja lakon loppuminen muualla aiheutti ihmetystä, mutta puhelinyhteydet olivat tarkoin kontrolloituja ja tiedonsaanti hankalaa. Jatkuisiko lakko edelleen vallankumouksellisella tiellä vai oliko muunlaisia vaihtoehtoja näkyvissäkään? Tamperelaisessa Aamulehdessä kerrottiin, että Turussa oli tehty suoranaisia ...