Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2014

Äidin ruokavalio vaikuttaa rintamaidon laatuun/ Imetysajan ruokavalio, osa 2

Imetys, Ravitsemus

Imettävä äiti voi vaikuttaa ruokavalinnoillaan rintamaidon laatuun. Esimerkiksi, äidin ruokavalion vesiliukoisten vitamiinien (B- ja C-vitamiinit) määrä sekä rasvan laatu heijastuvat rintamaidon koostumukseen.

Erityisesti äidin ruoan rasvakoostumus vaikuttaa rintamaidon rasvojen laatuun hyvinkin nopeasti, muutamissa tunneissa. Jos äiti käyttää ruokavaliossaan säännöllisesti pehmeitä rasvoja ja saa ravinnostaan välttämättömiä rasvahappoja, on niitä runsaasti myös rintamaidossa, jolloin lapsikin saa tarpeeksi näitä välttämättömiä ravintoaineita. Näiden rasvahappojen saantia ravinnosta pidetään vastasyntyneelle lapselle tärkeänä, sillä lapsen oma rasvahapposynteesi on vielä kehittymätön. Syö siis säännöllisesti ja monipuolisesti imetysaikana kalaa (2-3 kertaa viikossa), kasviöljyjä (margariineja, öljyjä) ja pähkinöitä sekä siemeniä.

Myös ruokavaliosta (mutta ei lisävalmisteista) saatu C-vitamiini on tutkimusten mukaan yhteydessä rintamaidon C-vitamiinipitoisuuksiin, joten muista syödä säännöllisesti hedelmiä, vihanneksia ja marjoja myös imetyksen aikana jotta lapsikin saa tätä vitamiinia tarpeeksi!

 

Terveelliset ruokatottumukset jo pienenä!

Ajankohtaista tutkimuksesta, Lapsi, Ravitsemus

Terveellinen, säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio on lapsen kannalta tärkeää jo varhaisesta lapsuudesta lähtien. Vanhempien ja koko perheen ruokavalinnat ja ruokailutottumukset vaikuttavat lapsen ruokailuun ja hän omaksuu monia makutottumuksia jo pienenä.

Äskettäin julkaistussa ”Elintapainterventio Naperoille” (ETANA)–tutkimuksessa selvitettiin 8kk – 1,5-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä ravitsemusta neuvolakäynneillä. Tutkimuksen takana oli huoli leikki-ikäisten lasten lihavuuden lisääntymisestä sekä lasten ravitsemuksessa havaitut epäkohdat:

  •  vähäinen kasvisten ja hedelmien, kalan sekä kasviöljypohjaisten rasvojen käyttö,
  • runsas sokerin syöminen, juomien epäedullinen laatu,
  • riittämätön D-vitamiinin saanti sekä perheen yhteisten aterioiden vähäisyys.

Etana-tutkimuksessa huomattiin, että neuvolakäynneillä annettu tehostettu ravitsemusohjaus kannusti vanhempia lisäämään kasvisten, kalan ja kasviöljyn käyttöä. Se myös näytti parantaneen perheiden ruokatottumuksia mm. siten, että lapsille tarjottiin useammin vettä janojuomana ja rasvatonta tai vähärasvaista maitoa ateriajuomana kuin vertailuryhmän perheissä.

Alustavista tuloksista innostuneina asiaa on tarkoitus tutkia tarkemmin isommassa neuvolatutkimuksessa. Perheen ravitsemusohjaukseen panostamisesta näyttää olevan hyötyä.

Koska moniin kansantauteihin johtavat haitalliset elintavat alkavat muokkautua jo varhaislapsuudessa, niin lapsen ravitsemus on tärkeää ja terveelliset ruokatottumukset on hyvä oppia jo pienenä!

Mitä raskaana olevat naiset syövät?

Ajankohtaista tutkimuksesta, Raskaus, Ravitsemus

Raskaana olevien naisten ravinnonsaantia koskevat tutkimukset Turun alueella kertovat hyvin samanlaisista haasteista ruokavaliossa kuin muullakin suomalaisella aikuisväestöllä. Odottavien äitien ruokavalio on monipuolinen ja sisältää keskimäärin riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Keskeiset parannuskohteet löytyvät kuidun saannista ja rasvojen laadusta.

Vaikka ruokavalion rasvan määrä oli odottavilla äideillä sopiva, laadullisesti katsottuna kovaa rasvaa oli äitien ruokavaliossa suositeltua enemmän. Kovaa rasvaa tulee tyypillisesti paljon lihasta, rasvaisista maitovalmisteista ja leivonnaisista. Ruokavalion rasvan laadun muuttaminen onnistuu valitsemalla nämä elintarvikkeet vähärasvaisina ja lisäämällä näkyviä, pehmeitä rasvoja ruokavalioon. Kasviöljy mm. ruuanvalmistuksessa, salaatinkastikkeessa ja leivän levitteessä on paikallaan. Pehmeää, hyvälaatuista rasvaa saa myös kalasta ja pähkinöistä ja manteleista. Lisäksi raskausaikana tarvitaan D-vitamiinia valmisteena turvaamaan lisääntynyt vitamiinin tarve.

Kuitua raskaana olevat naiset saivat n 20 g päivässä. Suositeltava saanti olisi huomattavasti suurempi n 35 g päivässä. Ravintokuidulla on monia terveyshyötyä, mutta raskausaikana selvimmin esille tulevat kuidun suolen toimintaa ja veren sokeria tasaavat vaikutukset. Kuidun määrän lisäämiseksi ruokavaliossa on oleellista syödä runsaasti kasviksia sekä runsaskuituista leipää.

Tutkimuksessa odottavia äitejä ohjattiin ruokavalion toteutuksessa. Äidit pitivät ruokapäiväkirjaa ja saivat yksilöllistä palautetta ruokavaliostaan sekä ohjeita miten parantaa ruokavaliotaan vastaamaan paremmin odottaville äideille suositeltavaa ruokavaliota. Ohjauksessa painotettiin ruokavalion kokonaisvaltaista koostamista eli sitä, että ruokavalio on monipuolinen ja sitä kautta sisältää raskauden aikana tarvittavat ravintoaineet. Lisäksi tarkasteltiin erityisesti ravinnon rasvojen laatua odottavan äidin ruokavaliossa. Ohjauksen lisäksi osa äideistä sai kotiin käytettäväksi elintarvikkeita, jotka auttoivat ruokavalion rasvan laadun parantamisessa. Elintarvikkeet olivat mm. leivällä käytettäviä levitteitä ja kasviöljyä. Ravitsemusohjausta saaneiden äitien ryhmässä ruokavalion laatu parani. Varsinkin huomion kohteena olleeseen rasvan laatuun saatiin muutoksia: kovan rasvan määrä ruokavaliossa väheni ja pehmeän rasvan määrä kasvoi. Säännöllisesti toteutettu ravitsemusohjaus ja palaute omasta ruokavaliosta auttoi äitejä ruokavalion koostamisessa. Ruokavaliomuutoksilla tähdätään äidin ja vauvan hyvään vointiin raskauden aikana. Hyvä ravitsemus edistää myös äidin toipumista synnytyksestä ja valmistautumista imetykseen.

Kirjallisuutta:

Piirainen T ym. Impact of dietary counselling on nutrient intake during pregnancy: a prospective cohort study. Brit J Nutr 2006.

Jaakkola J. Individual dietary counselling during and after pregnancy: Impact on diet and body weight. Väitöskirja. Turun yliopisto 2013.

Suomalaisten ruokailu – kovan rasvan suuri saanti edelleen haasteena

Ajankohtaista tutkimuksesta, Ravitsemus

Suomalaisten ravinnonsaantia on tutkittu jo vuosikymmenten ajan viiden vuoden välein, viimeksi vuonna 2012, Finravinto-tutkimuksissa. Viimeisimmät tulokset kertovat lähes kaikkien suomalaisten aikuisten syövän päivittäin viljavalmisteita, ravintorasvoja, liharuokia ja maitovalmisteita. Kasviksia ja juureksia syö keskimäärin 80% miehistä ja 95% naisista. Ravintoaineiden saannin tarkastelu kertoo kuitenkin huolestuttavasta piirteestä, sillä tyydyttyneiden, kovien rasvojen syönti on suositeltua runsaampaa ja sen määrä on kasvanut viimeisen 5-vuotiskauden aikana. Kovasta rasvasta yli puolet tulee voin ja rasvaseosten, juuston ja muiden maitovalmisteiden rasvasta. Myös suolan saanti on lisääntynyt ja sitä saadaan ruuasta liikaa. Keskimäärin suomalaisten aikuisten ruokavalioon sisältyy riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita, mutta raudan ja folaatin saanti voisi olla runsaampaa. Myös kuidun saanti voisi olla suurempaa ja sokeria puolestaan voisi käyttää vähemmän. Kuidun saannin parantamiseksi yksi keskeinen ratkaisu on täysjyvärukiin käytön lisääminen.

Tutkimuksen voidaan olla erityisen huolestuneita suuntauksesta, jonka mukaan suomalaisten aikuisten ruokavalion rasvojen laatu on huonontunut. Tämä saattaa heijastua suomalaisten sydänterveyden kuntoon muutaman vuoden kuluttua. Myös ruokavalion hiilihydraattien laadussa on parantamisen varaa. Kuitupitoisia ruokia saisi syödä enemmän ja sokeria sisältäviä ruokia sen sijaan vähemmän. Hyviäkin uutisia suomalaisten ruuankäytön suuntauksista löytyi, sillä kasvisten käyttö oli lisääntynyt. Lähes poikkeuksetta kasvisten runsas syönti yhdistetään parempaan terveyteen eikä monipuolista ja runsasta kasvisten käytön hyötyä voi liikaa painottaa. Näyttöä löytyy kasvisten hyödyistä mm sydänterveyden edistämiseen ja syövän riskin pienentämiseen.

Yhteenvetona tutkimuksessa todetaan, että avaimet suomalaisten ruokailun parantamiseen löytyvät täysjyväviljan, kalan, rypsiöljyn tai muiden kasviöljyjen, kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksen lisäyksestä. Karsittavien listalle kuuluvat runsaasti kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävät elintarvikkeet.

Lisätietoa Finravinto-tutkimuksen tuloksista

Ovaskainen ym. Suomen Lääkärilehti 14/2014, vsk 69.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110519/THL_TT004_2013verkko.pdf?sequence=1