Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2016

Tutkittavan haastattelu

Pirteä Marika, 23v, Turusta, kävi ensimmäisellä Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuskäynnillään talvisena helmikuun aamuna. Marika oli saanut vinkin tutkimuksesta hyvältä ystävältään, joka oli lähettänyt hänelle linkin tutkimuksen pitämään raskaustutkimusblogiin. “Luin blogikirjoituksianne ja innostuin osallistumaan”, sanoi Marika.
Marikan suvussa esiintyy 1-tyypin diabetestä, joten hän tietää sairaudesta paljon. “Tiedän kuuluvani riskiryhmään sukutaustani perusteella, joten sekin innosti mukaan, sillä diabetes on vakava sairaus”, hän toteaa. “Mielestäni hyvän asian puolesta kannattaa lähteä mukaan, ja tietenkin oma ja tulevan lapseni terveys on minulle hyvin tärkeää. Ihanana plussana tulee myös loppuraskaudessa tehtävä ultraäänitutkimus, jossa toivottavasti viimeistään selviää lapsemme sukupuoli”, Marika lisää iloisena.
Nyt ensimmäisellä tutkimuskäynnillä Marikalta mitattiin verenpaine ja kehonkoostumus.  Hän myös täytti kyselylomakkeita koskien mm. liikkumistaan ja ruuankäyttöään. Käynnille hän toi tullessaan täyttämänsä 3-päivän ruokapäiväkirjan, josta hän saa palautteen kotiin. Se sisältää yhteenvedon ravintoaineiden, kuten energian, valkuaisaineiden, hiilihydraattien ja rasvan sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saannista. Samoin verinäytteestään Marika saa tulokset kotiin. Niistä selviää hänen paastoverensokeri- ja -insuliiniarvonsa sekä ns. pitkäaikaissokeriarvo.
Kotiin viemisinä Marika sai tutkimuskapselit ja purkin D-vitamiineja. “Nähdään ensi kerralla”, hän huudahti iloisesti lähtiessään. Niin tehdään ja silloin Marika onkin jo äitiyslomalla.

Sikiökautinen ympäristö säätelee elintapasairauksien riskiä aikuisiällä

Tutkimusryhmämme katsausartikkeli on juuri julkaistu Suomen Lääkärilehden maaliskuun numerossa (09/2016). Artikkelissa kerrotaan ohjelmoitumisesta, eli siitä miten erilaiset tekijät vaikuttavat kehittyvään lapseen sikiöaikana ja varhaislapsuuden herkkyyskausien aikana, ja siten vaikuttavat kehittyvän yksilön sairauksien riskiin aikuisiällä.

Ohjelmoitumisessa sikiö sopeutuu elinympäristöönsä muuttamalla solujen ja elinten aineenvaihduntaa muokkaamalla geenien aktiivisuutta. Äidin raskausajan elintavat ja ravitsemus määräävät pitkälti sikiön raskausajan ympäristön ja nämä tekijät ovatkin keskeisiä ohjelmoitumiseen vaikuttavia tekijöitä. Häiriöt, kuten äidin vajaa-ravitsemus tai ylipaino sekä raskausdiabetes, voivat ohjelmoitumisen välityksellä lisätä lapsen riskiä sairastua elintapasairauksiin aikuisiällä. Äidin ruokavalion koostumus vaikuttaa suoraan ohjelmoitumiseen tai altistaviin tekijöihin kuten ylipainoon ja elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan.

Meneillään oleva Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksemme pyrkii tuottamaan lisätietoa myös ohjelmoitumisesta ja miten äidin raskaudenaikaiset elintavat vaikuttavat lapsen terveyteen.

SL artikkeli

Lapsiperheiden uudet ravitsemussuositukset, osa 3

Ruokatottumuksia oppimaan

Luonnostaan pieni lapsi pitää makeista ruuista ja kavahtaa esimerkiksi joidenkin kasvisten karvautta tai ylipäätään uusien ruokien maistelemista. Uusia ruokatottumuksia oppii kuitenkin parhaiten juuri pienenä. Lapsen rohkaisu ja myönteisen palautteen antaminen pienistäkin edistysaskelista, vaikkapa uuden kasviksen tunnustelu tai maistaminen, edistävät makumieltymysten laajentumista. Usein maistamiskertoja tarvitaan useita ennen kuin ruuasta tulee tuttua. Makumieltymykset opitaan varhain, joten tähän kannattaa aikuisten panostaa.

Ruokatottumukset kehittyvät myönteisissä ruokailutilanteissa, perheen kanssa yhdessä seurustellen ruokapöydän ääressä, kun tv on kiinni ja tabletti laitettu sivuun. Ruualla palkitseminen, lohduttaminen tai uhkailu voivat jopa johtaa pulmalliseen syömiskäyttäytymiseen. Kokeile muita palkitsemiskeinoja kuin ruokaa, vaikkapa halausta tai kivaa yhdessä oloa.

Myös ruokalistan suunnittelu ja ruuan valmistaminen ovat osa prosessia, jossa lapsi oppii tapoja, asenteita ja arvoja ruokaan liittyen. Ota lapsi mukaan! Hän voi valmistella ateriaa, vaikkapa pestä kasviksia tai pilkkoa niitä omien taitojensa mukaan. Yhdessäolo on tärkeää.

Voit miettiä vanhempana, isovanhempana tms. millainen roolimalli sinä olet lapselle? Syötkö sinä kasviksia monipuolisesti, luetko päivän lehteä ruoka-aikaan, onko sinulla karkkipäivä, tai muistitko sanoa kiitos aterian päätteeksi.

Lapset syövät mistä pitävät – pitävät siitä mikä on tuttua – tutuksi tulee se mitä tarjotaan usein

Kasvikset tutuksi:

  • Tarjoa kasviksia lapselle häntä kiinnostavassa muodossa ja tunnistettavina paloina
  • Anna lapsen itse valita kaupassa mieluisat kasvikset ja hedelmät
  • Ota lapsi mukaan salaattien ja raasteiden tai hedelmäsalaatin tekoon
  • Tarjoa eri värisiä kasviksia, raakana ja kypsennettyinä
  • Lähde lapsen kanssa marjametsään

 

Aiheeseen ja lapsen makumieltymyksistä liittyvä uutinen julkaistiin myös Helsingin Sanomissa tänään.

kasvikset