Aihearkisto: Imetys

Imetyksestä hyvinvointia vauvalle

Rintamaito on luonnollinen tapa ruokkia lasta. Rintamaidosta lapsi saa myös ensimmäisten elinkuukausiensa tarpeeseen kaikki ravintoaineet, D-vitamiinia lukuun ottamatta. D-vitamiinia lapsi tarvitsee valmisteena ja lapselle suositellaankin D-vitamiinivalmistetta kahden viikon iästä aina täysi-ikäiseksi saakka. Yksinomaista eli täysimetystä suositellaan 6 kuukauden ikään saakka, mutta vähintään 4 kuukauden ikään. Imetystä muun ruuan rinnalla tulisi jatkaa lapsen ensimmäiseen syntymäpäivään saakka ja haluttaessa kauemminkin. Kiinteitä ruokia annetaan vauvalle 6 kk iässä ja tarvittaessa jo aiemmin, 4 kk iässä.

Ravitsemuksen lisäksi rintaruokinnasta on monenlaista hyötyä lapselle. Rintamaito sisältää monia lapsen suoliston kypsymistä ja puolustusjärjestelmän kehittymistä edistäviä ainesosia. Imetys on myös läheinen hetki äidin ja vauvan välillä ja imetys edistää äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta. Jos rintaruokinta ei syystä tai toisesta onnistu, tai maitoa ei erity riittävästi, annetaan lapselle äidinmaidonkorviketta. Äidinmaidonkorvikkeet ovat erityisiä vauvalle tarkoitettuja lehmänmaidosta muokattuja maitovalmisteita, joita on kahdenlaisia. Alle 6 kk ikäiselle vauvalle annetaan äidinmaidonkorviketta ja 6-12 kk ikäiselle vauvalle vieroitusvalmistetta. Nämä tuotteet pyrkivät jäljittelemään äidinmaidon koostumusta niin hyvin kuin mahdollista. Äidinmaito ja imetys ovat aina paras tapa ruokkia vauvaa, mikäli se vain on mahdollista.

Rintamaidon ravintoaineet ovat hyvin imeytyvässä muodossa. Rintamaidon rautapitoisuus on pieni, mutta muut maidon ainesosat laktoosi, laktoferriini ja C-vitamiini tehostavat raudan imeytymistä. Lisäksi lapsi käyttää sikiöaika muodostuneita rautavarastojaan puolen vuoden ikään saakka. Tuolloin ruokavalioon tulee muita raudan lähteitä, lihaa, kalaa ja täysjyväviljaa.

Vauvaa tulee imettää lapsen viestien mukaisesti eli lapsentahtisesti, sillä vauva osaa säädellä itse imemistään ravinnontarpeensa mukaisesti. Äiti oppii pikkuhiljaa havainnoimaan ja tunnistamaan vauvan nälkää, kylläisyyttä ja tyytyväisyyttä. Lapsi saattaa kausittain imeä useammin, joka lisää rintamaidon erittymistä vauvan tarvetta vastaavaksi. Jos lapsi on levoton ja itkee nälkää tiheidenkin imetysten jälkeen, tai virtsaa ja kakkaa niukasti, saattaa kertoa siitä, että rintamaito ei riitä lapsen ainoana ravintona. Neuvolasta ja imetystukiryhmistä saa tukea imetykseen, mikäli jokin askarruttaa esimerkiksi imetystekniikoissa tai maidon riittävyydessä.

 

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Imettävän äidin ruokavalio ja lapsen allergia

 

Monipuolinen ja säännöllinen syöminen edistää sekä äidin että lapsen terveyttä. Joskus aiemmin ajateltiin, että jos äiti rajoittaa tiettyjen ruokien syömistä raskaus- tai imetysaikana voisi se olla hyödyllistä lasten allergioiden ehkäisyn kannalta. Uusimpien tutkimusten mukaan imettävän äidin ei tarvitse välttää mitään ruoka-aineita lapsen allergian ehkäisemiseksi. Turhat rajoitukset, esimerkiksi sitrushedelmien välttäminen, voivat jopa lisätä lapsen allergiariskiä.

Jos äidillä on jokin ruoka-allergia, noudattaa hän tähän liittyvää ruokavaliota. Tärkeää on korvata vältettävät ruoka-aineet ravitsemuksellisesti vastaavilla, esimerkiksi jos täytyy välttää sitrushedelmiä, saa mm. C-vitamiinia muista hedelmistä ja marjoista. Lapsen allergian kehittymisen näkökulmasta äidin ruokavaliota ei kuitenkaan rajoiteta. Rintamaidossa on monia yhdisteitä, jotka edistävät lapsen puolustusvasteen kehittymistä. Äidin ravinnon laatu on tästäkin näkökulmasta tärkeää, ravinnon koostumuksen heijastuessa rintamaidon koostumukseen. Kun lapsi aikanaan itse alkaa syödä kiinteitä ruokia, pätee sama monipuolisuuden sääntö tässäkin. Minkään ruuan lisäämistä lapsen ruokavalioon ei tarvitse välttää tai viivästyttää edes niissä perheissä, joissa esiintyy allergioita.

 Jos lapsi herkistyy äidin syömille ruuilla, voi imetystä silti jatkaa. Lapsen allergiaoireiden aiheuttajan selvittely käynnistetään, sillä oireita voi aiheuttaa jokin muu kuin äidin syömä ruoka. Äidin ruokavalion karsiminen tarpeettomasti on ravitsemuksellisesti ja myös henkisesti rasite, joten sitä ei kannata ryhtyä tekemään ilman selvittelyä. Jos ruokavaliota joudutaan karsimaan, on ravitsemuksellisesta riittävyydestä tärkeä huolehtia. Tähän saa apua neuvolahoitajalta tai ravitsemusterapeutilta.

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

 

Imettävän äidin ruokavalinnat

Tässä blogissa käsitellyt terveyttä edistävät ruokavalinnat sopivat myös imetysaikaan, muutama pikkutäydennys huomioiden. Näihin kuuluvat mm. suurempi energian tarve ja riittävä nesteen saanti. Lisäksi äidin ruokavalion laatu heijastuu rintamaidon koostumukseen.

Imettävän äidin ruokavalinnat:

Energiaa enemmän (500 kcal eli 2 MJ)   ≡   pari perunaa, lasi rasvatonta maitoa, hedelmä, kaksi leipäviipaletta ja salaattiannos

Säännöllinen ateriarytmi    ≡      mielellään 3 pääateriaa, lisäksi kolme tai useampia välipaloja tarpeen mukaan

Runsaasti nestettä     ≡      vesi, rasvaton maito ja piimä, tee, vähäsokeriset laimeat mehut.

 

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Imettävän äidin ruoka

Kun äiti pitää huolta itsestään ja ravitsemuksestaan, edistää tämä synnytyksestä toipumista, äidin jaksamista ja myös imetyksen onnistumista. Monipuolinen suositeltava ruokavalio turvaa tarvittavien ravintoaineiden saannin imetyksen aikaan. Kun ruokavalio on kunnossa, ainoastaan D-vitamiinia suositellaan käytettäväksi ravintolisänä 10 mg päivässä. Monivitamiini-kivennäisainevalmiste on tarpeen kaksosia imettävillä.

Rintamaitoon ja maidon tuotantoon kuluu energiaa, joten äidin energian tarve on imetysaikana lisääntynyt. Raskausaikaa suurempi syöminen on siis tarpeen. Lisäenergian tarve on keskimäärin 500 kcal eli 2 MJ luokkaa. Toisaalta äiti hyödyntää raskausaikana muodostuneita ravintoainevarastoja rintamaidon tuotannossa. Imetys auttaakin painonhallinnassa raskauden jälkeen. Myös riittävästä nesteen juomisesta imetysaikana täytyy huolehtia. Siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa syödä muutakin ruokaa kuin rintamaitoa, vähenee yleensä vauvan syömän rintamaidon määrä ja samalla äidin tarvitseman lisäenergian määrä.

Äidin syömän ravinnon laatu heijastuu rintamaidon koostumukseen. Esimerkiksi ruokavalion rasvakoostumus näkyy jo muutamassa tunnissa rintamaidon koostumuksessa. Ruokavalion rasvan laatua voi parantaa käyttämällä ruokia, joista saa pehmeitä rasvoja eli kasviöljyjen, kasvirasvalevitteiden, kalan ja pähkinöiden syöminen. Ruokavalion rasvan laadusta on hyvä huolehtia päivittäin, jotta myös vauva saa päivittäin rintamaidon kautta näitä rasvoja. Tietyt rintamaidon rasvat (pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot) edistävät lapsen hermoston ja näkökyvyn kehittymistä. Myös vesiliukoisten vitamiininen määrä, kuten C-vitamiini on riippuvainen äidin syömästä ravinnosta. Siksi imetysaikana tulee syödä runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

vadelmat

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Pikkulasten ravitsemussuosituksia uudistetaan

Tämä päivän Helsingin Sanomista löytyy mielenkiintoinen pikkulasten ravitsemukseen ja ravitsemussuosituksiin liittyvä kirjoitus. Nykyisten suositusten mukaan vauvalle annetaan puolen vuoden ikään saakka vain äidinmaitoa. Nyt harkitaan, voisiko suositusta muuttaa siten, että vauvat voisivat aloittaa soseiden maistelun jo neljän kuukauden iässä. Yhtenä perusteena lisäruokien aikaistamiselle on mahdolliset hyödyt lapsen vastustuskyvyn kehittymiselle.
Lue Helsingin Sanomien juttu linkistä.

Vauva tarvitsee kiinteää ruokaa puolen vuoden iässä

Noin puolen vuoden iässä vauva tarvitsee muutakin ruokaa kuin rintamaitoa. Jos lapsi kasvaa nopealla vauhdilla, saattaa hän tarvita lisäruokaa jo aiemmin – neljän, viiden kuukauden iässä. Suosituksena on antaa lapselle ainoastaan rintamaitoa puolen vuoden ikään ja jatkaa imetystä vuoden ikään saakka. Lisäruokien antaminen aloitetaan kuitenkin yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Imetyksen jatkuvuuden kannalta saattaa olla parempi antaa vauvalle lisäruuaksi soseruokaa kuin siirtyä käyttämään äidinmaidonkorviketta tai vellejä. Tarjoamalla vauvalle lisäruokia, turvataan mm. riittävä energian, proteiinien ja raudan saanti. Sikiökautena kertyneet rautavarastot riittävät noin puolen vuoden ikään saakka, jolloin lapsi tarvitsee rautaa lisäruuasta, mm. lihasta.

Vauvan ruokavaliota laajennetaan neljän – kuuden kuukauden iässä hitaasti, yhdellä, kahdella uudella ruoka-aineella viikkoa kohti. Kun ruoka-aineet annetaan yksitellen, on mahdollista havaita helposti mikäli joku ruoka ei sovi vauvalle. Pikkuhiljaa makuannoksia suurennetaan ateria-annoksiksi. Aluksi ruoka tarjotaan vauvalle kypsennettyinä, hienojakoisina soseina. Pikkuhiljaa voi ruokaan jättää purupaloja ja noin kahdeksan kuukauden iässä voi vauvalle antaa jo tuoreraasteita ja siten totutella häntä jo isomman lapsen ruokavalioon. Myös lehmänmaitoa, aluksi ruuanvalmistuksessa tai hapanmaitovalmisteina voi alkaa antaa pieninä määrinä 10 kuukauden iässä. Rintamaito, tai sen puuttuessa äidinmaidonkorvike on kuitenkin pitkälti vauvan ruokavalion perusta ensimmäisen ikävuoden aikana.

Lapsen voi totuttaa jo pienestä pitäen monipuoliseen ruokien valikoimaan, esimerkiksi erilaisiin kasviksiin ja marjoihin. Toisaalta muutamakin lisäruoka on riittävä turvaamaan vauvan ravintoaineiden tarpeen, kun ruuat valitaan monipuolisesti kaikista ruokaryhmistä. Kasvis- ja marja- ja hedelmäsoseita sekä perunaa voi vauvalle antaa neljän kuukauden iästä alkaen. Lihaa ja viljapuuroa sekä kalaa voi vauvalle antaa viiden kuukauden iästä alkaen. Mikäli imetys sujuu hyvin ja vauva kasvaa hyvin, kannattaa imetystä jatkaa ja vasta lähempänä puolta vuotta aloittaa tarjoamaan vauvalle kiinteitä lisäruokia.

Yksinomaan imetetty tai pelkkää äidinmaidonkorviketta saava vauva ei juuri tarvitse vettä. Lisäruokien aloituksen jälkeen lapselle on hyvä tarjota aterioilla vettä mukista tai nokkamukista. Alle yksivuotiaan ruokaan ei lisätä suolaa. Makua saa halutessa paitsi itse raaka-aineita, esimerkiksi kasviksista, niin suolattomista yrttimausteista. Alle yhden vuoden ikäiselle vauvalle ei tarjota nitraattipitoisia ruokia, kuten punajuurta ja lanttua.

Yhden vuoden iästä alkaen lapsi siirtyy pitkälti tavalliseen perheen ruokailuun. Toki vielä kestää aikansa ennen kuin lapsi oppii omatoimiseksi ruokailijaksi ja apua ruuan pilkkomisessa ja ruokailussakin tarvitaan vielä pitkään. Tutkimusten mukaan lapsen ruokavalion ravintoainesisältö heikkenee, kun lapsi siirtyy syömään samaa ruokaa kuin muukin perhe. Esimerkiksi suolan ja sokerin määrä ruokavaliossa kasvaa reippaasti. Tässä kohtaa muun perheen olisikin hyvä siirtyä enemmän vauvan ruokailun suuntaan – eli huolehtia mm. monipuolisesta kasvisten käytöstä sekä pitää suolan ja sokerin määrät kohtuullisina.

Rintaruokinta on monella tapaa hyödyllistä vauvalle

Vauvaa suositellaan ruokittavan rintamaidolla puolen vuoden ikään saakka ja imetyksen tulisi jatkua muun ruokinnan ohella vuoden ikään saakka. Lisäruokia aletaan antamaan vauvalle puolivuotiaana ja yksilöllisten tarpeiden mukaan voi lisäruokia tarjota jo hivenen aiemmin neljän kuukauden iästä alkaen.

Imetyssuositukset perustuvat tutkimushavaintoihin, joissa on todettu, että rintamaito tarjoa vauvalle ravintoaineita kasvuun ja kehitykseen, mutta myös terveyshyötyjä. Imetys mm. suojaa ripulilta ja hengitystieinfektioilta, erityisesti kansainvälisesti tarkasteltuna kehittyvissä maissa. Imetys edistää hermoston kehitystä ja näön kehitystä. Imetys, joka jatkuu vähintään kolme kuukautta, saattaa lisäksi suojata erilaisilta sairauksilta mm. allergioilta ja lihavuudelta. Lyhyt imetys puolestaan saattaa lisätä vaaraa sairastua tyypin 1 diabetekseen, keliakiaan tai tulehduksellisiin suolistosairauksiin.

Imetyksen terveyshyötyjä on haastavaa tutkia tieteellisten periaatteiden mukaisesti. Koska imetyksen hyödyt ovat niin selvät, ei ole mahdollista tehdä satunnaistettuja tutkimuksia, joissa osa äideistä ruokkisi lastaan rintamaidolla ja osa äidinmaidonkorvikkeella. Olemassa olevista tutkimuksista voidaan kuitenkin tehdä joitakin päätelmiä. Liian varhaisesta tai liian myöhäisestä lisäruokien aloittamisesta ei näyttäisi olevan terveyshyötyä lapselle.

Varhainen lisäruokien aloittaminen, alle kolmen kuukauden iässä on riskitekijä mm. allergian synnylle. Joku aika sitten Ruotsissa muutettiin imeväisten ruokinnan ohjeistuksia siten, että lapsille aloitettiin antamaan hyvin varhain viljaa sisältäviä vellejä. Pian todettiinkin keliakian yleistyminen pikkulapsilla. Sittemmin ruokintaruosituksia muutettiin uudelleen ja palattiin viljavellien sijasta suosittelemaan pikku-imeväisille viljattomia äidinmaidonkorvikkeita, kun lisäruokinta rintamaidon ohella oli tarpeen. Keliakia-epidemia taittui ruokinnan muuttuessa. Vastasyntyneen suolisto on siis vielä epäkypsä. Rintamaidon kautta vauva saa äidin muokkaamia proteiinien osasia sopivassa muodossa tukemaan suolistonsa kypsymistä.

Liian myöhäisestä lisäruokien aloittamisesta ei ole myöskään hyötyä. Esimerkiksi joissakin tutkimuksissa on todettu, että kun lisäruuat annetaan suositeltua 6 kk ikää myöhemmin, kehittyy lapselle herkemmin allergia. Imeväisiässä onkin todennäköisesti herkkyyskausi tai –kausia, jolloin tarvitaan ruuan mukana tulevia altistuksia ympäristön proteiineille, jotta lapsen elimistö oppii tunnistamaan ne normaaleiksi. Rintaruokinta tukee tätä toleranssin kehittymistä.

Mikä sitten on oikea aika antaa lapselle lisäruokia? Tästä ei ole täyttä selvyyttä, koska tutkimusten tekeminen on haasteellista. Jossain nykysuositusten lähimailla oltaneen pitkälti oikeissa suosituksissa. Olemassa olevaa näyttöä pohditaan parhaillaan työryhmässä ja uusista suosituksista vauvan ruokinnan osalta kuultaneen ensi vuoden puolella.

Rintamaito on vauvan perusruokaa

Rintamaito on luonnollinen tapa ruokkia vastasyntynyttä. Maito kulkee äidin mukana ja on helposti tarjottavissa, kun pienen liikkujan nälkä osuu kohdalle. Rintaruokinta on myös mukava ja läheinen tapahtuma, joka luo lämmintä yhteyttä äidin ja vauvan välille.

Rintamaito sisältää vauvan tarvitsemat ravintoaineet hyvin imeytyvässä muodossa. Rintamaidossa on myös ainesosia, muun muassa ruuansulatusentsyymejä, suoja-aineita ja kasvutekijöitä, jotka tukevat lapsen vielä kehittyvää ruuansulatuskanavan toimintaa ja edistävät lapsen kasvua ja kehitystä. Rintamaito soveltuu vauvan ainoaksi ravinnoksi puolivuotiaaksi saakka. Imetystä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään saakka. Kehitysmaaoloihin maailman terveysjärjestö WHO suosittaa vieläkin pidempää imetystä, aina kaksivuotiaaksi saakka. Tämä on erityisen hyödyllistä köyhiin oloihin, joissa riittävästä ravinnosta ja puhtaasta vedestä voi olla puutetta. Suomessa yksinomaista imetystä suositellaan jatkettavan puolivuotiaaksi ja imetystä muun ruokinnan ohella vuoden ikään saakka. Lisäruokia aletaan antaa vauvalle puolivuotiaana. Yksilöllisten tarpeiden mukaan voi lisäruokia tarjota jo hivenen aiemmin neljän kuukauden iästä alkaen.

Rintamaidon lisäksi vauva tarvitsee ensimmäisinä kuukausina D-vitamiinia, joka annetaan vauvalle tippoina. Rintamaidon D-vitamiinipitoisuus on pieni ja vauvan tarve suhteessa tähän kuitenkin suuri. Vauvalle annetaan D-vitamiinia kahden viikon iästä kaksivuotiaaksi 10 mikrogrammaa päivässä ja kahden ikävuoden jälkeen aina 18-vuotiaaksi saakka 7.5 mikrogrammaa päivässä.

Vaikka imetys onkin suositeltava muoto ruokkia vastasyntynyttä vauvaa, ovat kaupoista saatavat imeväisen ruokintaan tarkoitetut äidinmaidonkorvikkeet hyvä vaihtoehto silloin, kun rintamaitoa ei ole tarjolla riittävissä määrin tai lainkaan vauvan ruokintaan. Syyt voivat olla moninaiset ja ne voivat liittyä esimerkiksi äidin lääkitykseen. Vaikka rintaruokinta onkin tavoiteltava vauvan ruokintamuoto, ei ole syytä kokea huonoa omaa tuntoa, jos imetys ei onnistukaan. Teollisesti valmistettujen äidinmaidonkorvikkeiden koostumuksessa pyritään mahdollisimman pitkälle jäljittelemään keskimääräistä rintamaidon koostumusta. Muut kuin nämä erityiset valmisteet, esim. soija- tai riisimaito eivät sovi puutteellisen ravintosisällön vuoksi vauvan ruokintaan. Äidinmaidonkorvikkeita on periaatteessa kahdenlaisia, vastasyntyneille tarkoitettuja ja kuuden kuukauden iästä vuoden ikään tarjottavia imeväisen vieroitusvalmisteita. Lapsi kasvaa ja kehittyy myös äidinmaidonkorvikkeella hyvin. Imettävän äidin on hyvä huolehtia omasta hyvinvoinnista ja riittävä ruokailu ja nesteiden nauttiminen vaikuttavat myös maidon tuotantoon ja sen laatuun. Imetys on hyödyllistä myös äidin hyvinvoinnille ja edistää palautumista synnytyksestä.

Äidin ruokavalio vaikuttaa rintamaidon laatuun/ Imetysajan ruokavalio, osa 2

Imettävä äiti voi vaikuttaa ruokavalinnoillaan rintamaidon laatuun. Esimerkiksi, äidin ruokavalion vesiliukoisten vitamiinien (B- ja C-vitamiinit) määrä sekä rasvan laatu heijastuvat rintamaidon koostumukseen.

Erityisesti äidin ruoan rasvakoostumus vaikuttaa rintamaidon rasvojen laatuun hyvinkin nopeasti, muutamissa tunneissa. Jos äiti käyttää ruokavaliossaan säännöllisesti pehmeitä rasvoja ja saa ravinnostaan välttämättömiä rasvahappoja, on niitä runsaasti myös rintamaidossa, jolloin lapsikin saa tarpeeksi näitä välttämättömiä ravintoaineita. Näiden rasvahappojen saantia ravinnosta pidetään vastasyntyneelle lapselle tärkeänä, sillä lapsen oma rasvahapposynteesi on vielä kehittymätön. Syö siis säännöllisesti ja monipuolisesti imetysaikana kalaa (2-3 kertaa viikossa), kasviöljyjä (margariineja, öljyjä) ja pähkinöitä sekä siemeniä.

Myös ruokavaliosta (mutta ei lisävalmisteista) saatu C-vitamiini on tutkimusten mukaan yhteydessä rintamaidon C-vitamiinipitoisuuksiin, joten muista syödä säännöllisesti hedelmiä, vihanneksia ja marjoja myös imetyksen aikana jotta lapsikin saa tätä vitamiinia tarpeeksi!