Uni, ravitsemus & jaksaminen

Haukotuttaako? Jäivätkö viime yön unet lyhyiksi? Monissa lapsiperheissä uniongelmat ovat jatkuvasti läsnä arjessa, vaikka riittävä unensaanti on yksi terveen elämän ja jaksamisen peruspilareista. Väsymys heikentää muistamista ja oppimista, sekä aiheuttaa helposti kiukunpuuskia ja pahaa mieltä niin perheen pienimmille, kuin vanhemmillekin. Vaikka joka yö ei nukkuminen olisikaan helppoa, voi pienillä arjen valinnoilla, ravitsemuksella ja liikkumisella onneksi helpottaa ja tukea riittävää unensaantia.
Ravitsemuksen vaikutus vireystilaan ja unensaantiin on merkittävä, ja tasapainoinen ravitsemus voi helpottaa uniongelmia. Säännöllinen ateriarytmi päivän aikana auttaa jaksamaan ja opettaa kehon tunnistamaan, milloin on aika painua pehkuihin: Liian myöhäinen syöminen voi helposti vaikuttaa uneen heikentämällä sen laatua. Riittävä energiansaanti pitkin päivää antaa myös virtaa liikuntaharrastuksiin ja päivän touhuihin, jotka helpottavat illalla nukahtamista. Ravitsemussuositusten mukaan alle 15-vuotiaiden lasten ei tulisi juoda kola- tai energiajuomia, sillä niiden sisältämä kofeiini häiritsee helposti unta. Myös aikuisten kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei illalla nauti kofeiinipitoista teetä tai kahvia, jottei nukahtaminen häiriinny.
Jos päivän mittaan huomaa, että väsymys yllättää, eikä ruokailu ole sujunut oppikirjan mukaisesti, voi hyvällä iltapalalla helpottaa unensaantia. Suuret hiilihydraattiannokset väsyttävät helposti, mutta iltapalalla kannattaa suosia hitaasti imeytyviä ja kuitupitoisia hiilihydraatteja, nopeasti verensokeria ja vireystilaa nostavien sokeripitoisten herkkujen sijaan. Kaurapuuro marjojen kera on siis parempi valinta kuin vaalea leipä hillokerroksen peittämänä. Myöskin rasvainen ruokavalio myöhästyttää unirytmiä, ja suolistoa helposti ärsyttävät ruoka-aineet, kuten sipuli, kaali, pavut tai suklaa vaikeuttavat unensaantia. Kevyen, mutta täyttävän iltapalan syöminen perheen kesken ja yhteiset iltatoimet auttavat rauhoittumaan ja luovat lapselle turvallisen olon unia varten.
Uni on herkkä terveyden mittari, ja vaikuttaa olennaisesti esimerkiksi painonhallintaan ja arjessa jaksamiseen. Terveellisen ravitsemuksen ylläpito on myös huomattavasti helpompaa hyvin nukuttujen öiden jälkeen, sillä väsyneen kehon hormonitoiminta saa helpommin nälän ja herkkuhimon aikaiseksi. Koko perheen arki rullaa mukavammin ja kun sekä lapset että vanhemmat ovat virkeitä – Kauniita unia!


Lähteet:
THL.fi: Leikki-ikäisen uni 2-6 vuoden iässä, Koululaisen uni 6-12 vuoden iässä, Unen merkitys terveydelle, Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille
Terveyskylä.fi: Liikunnan ja ravitsemuksen vaikutus unettomuuteen

Ravintolisien käyttö on yleistä ja poikkeaa suosituksista raskaana olevilla

Tutkimme suomalaisten raskaana olevien naisten ravintolisien käyttöä ja vertasimme saantia raskauden ajan suosituksiin. Ravitsemussuositusten mukaan raskausaikana tulee käyttää ravintolisänä D-vitamiinia 10 µg päivittäin ja foolihappoa (400 µg/vrk) jo raskautta suunniteltaessa sekä aina 12. raskausviikon loppuun asti. Lisäksi tarkempia suosituksia foolihappo-, rauta-, kalsium- ja jodilisänkäytöstä on annettu erityisryhmille.
Tutkimuksessa oli mukana 542 naista, ja heistä 98 % oli käyttänyt jotakin ravintolisää raskauden aikana. Eniten käytettiin raskaana oleville suunnattuja monivitamiini- ja kivennäisainevalmisteita. Suuri osa tutkimuksessa mukana olleista naisista (70 %) oletti suositusten vastaisesti, että monivitamiini- ja kivennäisainelisää tulisi käyttää raskauden aikana. Harvempi (61 %) tiesi D-vitamiinisuosituksen, kun taas suositus foolihappolisän käytöstä tunnettiin hyvin.
Käytettyjen valmisteiden määrä oli 1-9, ja viidesosa naisista käytti neljää tai useampaa valmistetta. Ravintolisien käyttäjistä 5 %:lla ylittyi vähintään yhden ravintoaineen turvallisen saannin yläraja. Ravintolisien käyttö raskaana olevilla on siis tutkimuksemme mukaan yleistä, ja jopa huomattavan suuria annoksia käytetään. Tulokset on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä.

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksen 5-6-vuotis seurantakäynnit

Olemme aloittaneet syksyllä 2020 Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksen seurantakäynnit. Seurantatutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa raskaudenaikaisen ravitsemuksen, aineenvaihdunnan ja suoliston mikrobiston vaikutuksista sekä äidin että 5-6-vuotiaan lapsen terveyteen. Selvitämme etenkin vaikutuksia kehonkoostumukseen, painoon ja lapsen kehitykseen sekä riskiä sairastua allergioihin ja astmaan. Lisäksi tutkimuksen avulla saamme tärkeää tietoa äidin sydän- ja verisuoniterveydestä.


Lähetämme kutsun seurantakäynnille lapsen ollessa 5-6-vuotias. Tutkimus etenee pitkältä samoin kuin aiemmin; ennen käyntiä pyydämme täyttämään mm. ruokapäiväkirjan. Tutkimuskäynnin aikana teemme erilaisia mittauksia, kuten kehonkoostumus Bod Pod -laitteella. Lisäksi lapsille on luvassa kaksi kehitystä mittaavaa tutkimusta, jotka tehdään erilaisten tehtävien kautta. Lapsi pääsee esimerkiksi tekemään tehtäviä tablettitietokoneella, tasapainoilemaan ja heittämään hernepussia.

Tutkimukseen osallistuvat äidit saavat tietoa omasta ja lapsensa ravinnonsaannista, veriarvoista ja kehonkoostumuksesta.
Toivottavasti näemme tutkimuskäynnillä!

COVID-19 raskausaikana ja lapsilla

Koronaviruspandemia on koskettanut ihmisten arkea Suomessa jo vuoden ajan. Maaliskuun 2021 loppuun mennessä Suomessa on todettu yli 74 000 koronavirustartuntaa. Nuorissa ikäryhmissä taudinkuva on ollut valtaosalla lievä, kun taas ikääntyneillä vaikeita oireita on todettu yleisemmin.


Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella vaikuttaa siltä, että raskaus ei altista koronavirustartunnalle eikä heikennä koronavirustaudin ennustetta. Riski vaikealle oirekuvalle on kuitenkin suurentunut raskaana olevilla, ja erityisesti, jos heillä on jokin lisäriskitekijä, esimerkiksi merkittävä ylipaino tai astma. Äidin heikentynyt vointi on joissain tapauksissa saattanut edellyttää ennenaikaista synnytystä. Laskimoperäisten verisuonitukosten riski kasvaa normaalisti jonkin verran raskausaikana. Myös koronavirustauti kasvattaa laskimoperäisten tukosten riskiä. Tämän vuoksi raskaana oleville koronapotilaille aloitetaan hoitosuositusten mukaisesti verisuonitukoksia ehkäisevä lääkitys. Synnytyksen hoidossa lieväkin koronavirustauti on huomioitava, jotta saadaan ehkäistyä jatkotartuntoja.


Koronavirus voi tarttua äidistä sikiöön. Sikiöille ei ole yleisesti tullut koronaviruksesta vakavia seurauksia, ja vastasyntyneilläkin on esiintynyt tyypillisimmin lieviä ja nopeasti ohittuvia oireita. Sikiön kasvua on kuitenkin Suomessa seurattu tarkemmin äidin sairaalahoitoisen koronavirustaudin jälkeen. Lapsilla COVID-19 on aiheuttanut tähän mennessä erittäin harvoin vaikeaa taudinkuvaa, ja pääasiassa lapsilla onkin todettu flunssan kaltaisia oireita. Jotkin hankalahoitoiset pitkäaikaissairaudet saattavat lisätä vaikean taudinkuvan riskiä lapsilla.


On muistettava, että koronaviruspandemialla on vaikutuksia ihmisten fyysisen terveyden lisäksi psyykkiseen terveyteen. Tartuntojen ehkäisemiseksi asetetut rajoitustoimet ovat saattaneet esimerkiksi vähentää yhteyksiä perhe- ja ystäväpiiriin. Synnyttäjien läheisten vierailua sairaaloissa on jouduttu rajoittamaan epidemiatilanteen ollessa vakava. Rajoitustoimenpiteet ovat kuitenkin välttämättömiä. Neuvoloiden ja äitiyspoliklinikoiden toimintaa on onneksi pystytty jatkamaan, ja perheiden tukena pyritään olemaan niin tavanomaiseen tapaan kuin on mahdollista. Raskaana oleva ja synnyttämään tuleva voi olla edelleen turvallisin mielin.

Ella Muhli, LK

Lähteet:
Riina Jernman, Kaisa Nelskylä, Leena Rahkonen, Veli-Matti Ulander ja Aydin Tekay. COVID-19 ja raskaus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2020;136(15):1645-51
Koronavirusinfektiot. Lääkärin käsikirja, Duodecim, artikkeli tarkastettu 26.3.2021
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/raskaus-ja-koronavirus, luettu 29.3.2021
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/lapset-ja-koronavirus, luettu 29.3.2021

Kalaöljyn ja probioottien vaikutukset C-reaktiiviseen proteiiniin tutkimuksessamme

Olemme hiljattain julkaisseet tuloksia liittyen kalaöljyn ja probioottien vaikutuksista C-reaktiiviseen proteiinin (CRP) sekä lisäksi kolmeen muuhuun seerumista mitattuun aineenvaihdunnalliseen markkeriin, phIGFBP-1:een, IGFBP-1:een sekä MMP-8:aan, raskaana olevilla naisilla Biomolecules nimisessä lehdessä (linkki julkaisuun jutun alla). Maltillisesti kohonnutta CRP:tä on tunnetusti käytetty kuvaamaan kehossa vallitsevaa matala-asteista tulehdusta. Matala-asteinen tulehdus on siis kehossa kytevä nimensä mukaisesti matala tulehdus, joka on liitetty moneen lihavuudesta johtuvaan aineenvaihdunnalliseen sairauteen, kuten raskausdiabetekseen. phIGFBP-1, IGFBP-1, ja MMP-8 on käytetty ennenaikaisen synnytyksen ja kohdunsisäisen tulehduksen markkereina, mutta myöhemmin myös liitetty lihavuuteen, matala-asteiseen tulehdukseen ja raskausdiabetekseen. Valitettavasti kalaöljy- ja/tai probiootti-interventio ei vaikuttavat näiden markkereiden tasoihin tutkimuksessamme. Tarkennuksena vielä lukijoille, että tutkimukseemme siis kuului neljä ryhmää; raskaana olevia lihavia ja ylipainoisia naisia, jotka saivat 1) kalaöljyä+plaseboa, 2) probiootteja+plaseboa, 3) kalaöljyä+probiootteja tai pelkkää 4) plaseboa. Havaitsimme kuitenkin, että raskaana olevien naisten painoindeksillä (eli sillä onko raskaana oleva ylipainoinen BMI≥25 kg/m2 tai lihava BMI≥30 kg/m2) ja raskausdiabeteksellä voi olla vaikutus intervention tehoon; MMP-8 laski ja IGFBP-1 nousi enemmän lihavilla kuin ylipanoisilla kalaöljyä+probioottia saaneilla naisilla kun taas MMP-8 laski lihavilla naisilla ja nousi ylipainoisilla naisilla probiootteja saaneilla naisilla. Lisäksi loppuraskaudessa mitattu phIGFBP-1 oli korkeampi naisilla, joille kehittyi raskausdiabetes keskiraskaudessa kalaöljyä+probioottia saaneilla naisilla verrattuna pelkkää kalaöljyä saaneisiin naisiin. Lisäksi tutkimme, voisiko nämä markkerit olla yhteydessä raskausdiabeteksen syntymiseen, ja havaitsimme, että phIGFBP-1 ja IGFBP-1 seerumin tasot olivat matalampia alkuraskaudessa niillä naisilla, joille kehittyi raskausdiabetes keskiraskaudessa verrattuna niihin naisiin, jotka pysyivät terveinä. Tuloksiemme perusteella voimme päätellä, että lihavuus ja raskausdiabetes voi muokata ravintointervention vaikutusta phIGFBP-1, IGFBP-1 ja MMP-8 tasoihin seerumissa, mutta tämä vaatii vielä lisää tutkimuksia. Lisäksi IGFBP:llä voi olla vaikutus raskausdiabeteksen syntyyn.

Linkki julkaisuun

Noora H.

Raskausdiabteetikoilla havaitaan poikkeamia aineenvaihdunnassa jo alkuraskaudessa

Ylipaino tai lihavuus lisäävät riskiä sairastua aineenvaihduntahäiriöihin raskauden aikana, kuten raskausdiabetes. Olemme tutkineet odottavien äitien aineenvaihduntaa alku- ja loppuraskaudessa. Tutkimuksissa analysoimme seeruminäytteistä useita aineenvaihduntatuotteita metabolomiikka-analyysillä, jolloin seeruminäytteistä saadaan tietoa useista yli 200 rasva-ja sokeri-aineenvaihduntaan liittyvistä tekijöistä. Havaitsimme, että aineenvaihdunta poikkeaa jo alkuraskaudessa niillä naisilla, joille kehittyi raskausdiabetes. Myös loppuraskaudessa raskausdiabeetikoiden aineenvaihdunta erosi terveistä- raskausdiabeetikoilla havaittiin korkeampia arvoja erityisesti rasva-aineenvaihduntaan liittyvissä aineenvaihduntatuotteissa. Arvot olivat vielä poikkeavampia niillä naisilla, joilla oli raskausdiabeteksen lääkitys verrattuna niihin naisiin, joiden raskausdiabetesta hoidetaan ruokavaliolla.

Ravinnon rasvan määrä vaikuttaa raskaudenaikaiseen kehonkoostumukseen

Fopp-tutkimuksessa äitien kehonkoostumusta mitataan BODPOD-laitteella sekä raskauden aikana ja jälkeen. Mittausten avulla saamme tarkkaa tietoa kehon rasvan määrästä ja rasvaprosentista. Olemme hyödyntäneet näitä tuloksia tutkimuksessa, jossa selvitimme miten ravinnonsaanti vaikuttaa kehon koostumukseen. Havaitsimme, että suuri rasvan määrä ruokavaliossa liittyi äidin suurempaan rasvaprosenttiin ja suosituksia suurempaan painonnousuun raskauden aikana. Havaitsimme myös, että suurempi proteiinin saanti ja hyvälaatuinen ruoka liittyivät kehon rasvattoman massan määrään.  Havainnot viittaavat siihen, että suosimalla ruokavaliota, jossa on riittävä, ravitsemussuositusten mukainen proteiinin ja rasvan saanti, voidaan vaikuttaa edullisesti raskaudenaikaiseen kehonkoostumukseen (Pellonperä ym. 2019).

Suolistomikrobiston koostumuksella tai toiminnalla ei ole yhteyttä raskausdiabetekseen

Kerroimme aiemmassa blogikirjoituksessa, että kalaöljy ja probiootti yhdessä vaikuttavat suolistomikrobiston koostumukseen. Samassa tutkimuksessa selvitimme myös suolistomikrobiston koostumuksen ja toiminnan mahdollista yhteyttä raskausdiabetekseen. Aiempien tutkimusten mukaan suolistomikrobistolla saattaisi olla yhteys raskausdiabetekseen, mutta tulokset ovat ristiriitaisia.

Tässä tutkimuksessa, jossa mukana olivat ylipainoiset ja lihavat naiset, suolistomikrobiston koostumus tai toiminta ei selittänyt raskausdiabeteksen syntyä. Emme myöskään todenneet eroja mikrobiston koostumuksessa tai toiminnassa, kun vertasimme naisia, joilla oli raskausdiabetes terveisiin naisiin. Mielenkiintoista oli kuitenkin se, että kalaöljy ja probiootit yhdessä käytettynä muokkasivat vain niiden naisten suolistomikrobistoa, joille ei kehittynyt raskausdiabetesta. Tarvitaan vielä lisää tutkimuksia selvittämään, onko raskausdiabeetikoiden suolistomikrobisto vähemmän joustava ja siten heikommin muokattavissa ravinnolla. Tutkimuksen julkaisu GUT.

Kalaöljy ja probiootit yhdessä vaikuttavat suolistomikrobiston koostumukseen

Ravintoaineista erityisesti kuidun on todettu muokkaavan suolistomikrobiston koostumusta, mutta myös rasvalla ja sen laadulla saattaa olla vaikutusta suolistomikrobistoon. Probioottien on havaittu vaikuttavan suolistomikrobiston koostumukseen, mutta toistaiseksi se, miten kalaöljy tai probiootti ja kalaöljy yhdessä vaikuttavat, on vähemmän tunnettu. Olemme tutkineet FOPP-tutkimuksessa käytettyjen ravintolisien, kalaöljyn ja probioottien, vaikutusta raskaana olevien naisten suolistomikrobiston koostumukseen.  Tutkimuksemme osoittaa, että kalaöljyn ja probioottien käyttö yhdessä vaikutti suolistomikrobiston koostumukseen.

Tässä kattavassa tutkimuksessa oli mukana 270 naista, joiden suolistomikrobiston koostumusta tutkittiin sekä alku-ja loppuraskauden näytteistä. Näytteet analysoitiin hyödyntäen uuden polven sekvensointimenetelmää (metagenomiikka), joka antaa tarkan kuvan suolistossa olevista bakteerilajeista ja myös näiden bakteerien geeneistä ja siten niiden mahdollisesta toiminnasta. Tulokset on julkaistu arvostetussa Gut-lehdessä.

Kalaöljyllä ja probiooteilla ei vaikutusta raskausdiabeteksen riskiin

Fopp-tutkimuksen yksi päätavoite oli tutkia, voidaanko kalaöljyllä ja probiooteilla yhdessä tai erikseen, vaikuttaa raskausdiabeteksen riskiin ylipainoisilla tai lihavilla naisilla.  Kalaöljy ja probiootit eivät vähentäneet raskausdiabeteksen puhkeamisen riskiä, parantaneet raskaudenaikaisia verensokeritasoja tai lisänneet insuliiniherkkyyttä eli insuliinin vaikutusta kudoksissa lumevalmisteeseen verrattuna.  Tutkimusvalmisteiden todettiin kuitenkin olevan hyvin siedettyjä ja turvallisia käyttää raskauden aikana, sillä vaikutuksia raskauden tai synnytyksen kulkuun tai vastasyntyneen vointiin ei havaittu. Tulokset tutkimuksesta on julkaistu arvostetussa Diabetes Care-lehdessä (Pellonperä ym 2019).

Kalaöljyllä ja probiooteilla oletamme olevan vaikutuksia erityisesti lapseen ja tutkimus tältä osin jatkuu.