Tutkimuksesta ensimmäinen väitös: Suoliston läpäisevyys on yhteydessä ravitsemukseen ja aineenvaihdunnan riskitekijöihin raskauden aikana

Tutkimusryhmämme tutkija, filosofian maisteri Kati Mokkala väitteli 10.11.2017 aiheesta    ” Suoliston läpäisevyys raskauden aikana: ruokavalion ja mikrobiston vaikutukset sekä aineenvaihdunnalliset seuraukset”. Vastaväittäjänä toimi professori Seppo Heinonen (HYKS) ja kustoksena professori Jaana Vuopio (Turun yliopisto).

Väitöstutkimuksessa todettiin että äidin ravitsemus ja suoliston mikrobisto vaikuttavat suoliston läpäisevyyteen, jolla taas on yhteys äidin tulehdustekijöihin ja aineenvaihduntaan. Tulokset tarjoavat tärkeää lisätietoa äidin ja kehittyvän lapsen terveyteen liittyvistä kysymyksistä.

Suolistolla ja sen toiminnalla on tärkeä tehtävä terveyden ylläpidossa. Suoliston seinämä päästää läpi tarvitsemamme ravintoaineet, mutta pitää suolessa olevat elimistölle haitalliset komponentit, kuten mikrobit, suoliston sisällä.

‒ Jotta tämä tasapaino säilyy, on suoliston seinämän läpäisevyyttä säädeltävä tarkasti. Mikäli suoliston läpäisevyys kasvaa ja suolistosta pääsee ”vuotamaan” pieniä suoliston mikrobien osasia elimistön puolelle, voi elimistö reagoida näihin ylimääräisiin osasiin muodostamalla tulehdusreaktion, joka pitkittyessään voi lievänäkin johtaa aineenvaihdunnallisiin häiriöihin, taustoittaa Kati Mokkala, joka tarkasteli lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan suoliston seinämän läpäisevyyden yhteyttä äidin aineenvaihdunnan riskitekijöihin raskauden alkuvaiheessa.

Mokkala selvitti tutkimuksessaan, onko raskaana olevien ylipainoisten naisten ravinnolla ja suoliston mikrobiston koostumuksella vaikutusta suolen läpäisevyyteen. Lisäksi tutkittiin suoliston läpäisevyyden ja äidin tulehdustekijöiden ja aineenvaihdunnan riskitekijöiden välistä yhteyttä. Tässä tutkimuksessa läpäisevyyttä määritettiin verinäytteistä tarkastelemalla zonuliinipitoisuutta.

Terveellinen ruokavalio tärkeää suoliston seinämän kunnon säätelyssä

Tutkimuksessa rikkaampi suolistomikrobisto ja suurempi Faecalibacterium prausnitzii -bakteerin osuus, suurempi kuidun, monityydyttymättömien rasvahappojen ja useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden päivittäinen saanti liittyi pienempään seerumin zonuliinipitoisuuteen eli matalampaan suoliston läpäisevyyteen. Näistä tuloksista voidaan myös päätellä, että terveellinen ruokavalio on tärkeä suoliston seinämän kunnon säätelyssä.

Tutkimuksessa selvisi myös, että seerumin zonuliinipitoisuudella oli yhteys äidin tulehdustekijöihin ja sokeriaineenvaihduntaa kuvaavien tekijöiden kanssa raskauden alkuvaiheessa. Tämä tulos osoittaa, että suoliston läpäisevyydellä saattaa olla tärkeä rooli äidin aineenvaihdunnan säätelyssä.

Tulokset edistävät raskausdiabeteksen riskeihin vaikuttamista

Mokkalan väitöstutkimus on osa Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen raskausdiabetes ja ravinto -tutkimusta, jossa selvitetään voidaanko probiooteilla ja kalaöljyllä vaikuttaa raskaana olevan äidin ja hänen lapsensa terveyteen.

Raskausdiabeteksen esiintyvyys on kasvamassa, tällä hetkellä esiintyvyyden arvioidaan olevan noin 15 prosenttia. Raskausdiabetes ja ravinto -tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa uusia keinoja, joilla voidaan vaikuttaa raskausdiabeteksen riskiin.

‒ Tutkimukseni tunnistaa uuden mekanismin, jolla ravinto vaikuttaa ihmisen terveyteen. Erilliset havainnot ruokavalion ja mikrobiston osuudesta suoliston läpäisevyydessä voivat liittyä toisiinsa: ruokavalio voi vaikuttaa mikrobiston koostumukseen ja siten kumpikin toimia yhdessä tärkeinä läpäisevyyden säätelijänä. Suoliston läpäisevyyden osuus raskausdiabeteksen riskitekijänä on yksi tutkimuksemme kohde, ja tutkimustyö tämän osalta jatkuu, Mokkala toteaa.

Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille!

Äiti nyt ja 100 vuotta sitten

Helsingin sanomat kertoo äitiyden eroista nyt ja 100 vuotta sitten. Kun ennen synnytykseen kuoli satoja naisia vuodessa, on äitiys Suomessa turvallisempaa nyt kuin koskaan. Sata vuotta sitten synnytys saattoi kestää päiväkausia, eikä pienillä keskosilla ollut mahdollisuuksia selvitä. Nykyisin Suomessa pienten keskosten selviytyminen on maailman huippua. Myös äitikuolleisuus on maailman vähäisintä, 0-5 vuosittain.

HS:n jutussa nostetaan esiin kuitenkin nykyajan huoli, eli äitien kasvava ylipaino. THL:n tuoreen tilaston mukaan jo yli kolmannes äideistä on ylipainoisia. Ylipainon yleistyessä myös raskausdiabetes lisääntyy ja tällä hetkellä raskausdiabetes todetaan jo lähes joka viidennellä synnyttäjällä.

Lue mielenkiintoinen juttu HS:n sivuilta.

Vauvauinti

Suosiotaan kasvattanut vauvauinti on koko perheen hauska yhteinen harrastus, joka tarjoaa virikkeitä lapsen kehittyville aivoille! Vauvauinnissa lapsi ja vanhempi pääsevät leikkimään yhdessä uudessa ympäristössä, mikä kehittää sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden kehittymistä heidän välilleen. Vauvauinnin tavoitteena on tutustuttaa lapsi veteen ja esimerkiksi vähentää lapsen vesipelkoa. On huomattu, että vauvauinti myös tukee lapsen uimataidon kehittymistä myöhemmällä iällä.

Vauvoilla on syntyessään sukellusrefleksi, jonka ansiosta vauvan hengitystiet sulkeutuvat automaattisesti vauvan painautuessa veden alle. Tätä refleksiä hyödynnetään vauvauinnissa. Refleksi alkaa usein heikentyä puolen vuoden iässä pikkuhiljaa ja vuoden ikään mennessä se on yleensä hävinnyt kokonaan. Vauvauinnissa vauva oppii sulkemaan hengitystiensä tahdonalaisesti, eikä tämä taito katoa koskaan!

Ihanteellinen vauvauinnin aloittamisikä on 3-6 kuukautta. Lapsen tulee olla vähintään 3 kuukauden ikäinen, jotta hän jaksaa liikkua enemmän ja on tarpeeksi paljon valveilla vuorokauden aikana.
6 kuukauden iässä puolestaan sukellusrefleksi ei ole vielä poistunut, mikä helpottaa sukeltamisen oppimista. Lisäksi lapsen tulee painaa vähintään 5 kg, jotta hän pysyy tarpeeksi lämpimänä uintihetken ajan.

Vauvauinti kehittää motoriikkaa ja oman kehon hahmottamista; uidessa lapsen tasapaino-,
kosketus-, lihas- ja nivelaistimukset yhdistyvät näköaistimusten kanssa. Vauvauintia harrastava lapsi voikin olla motorisesti edellä ikätovereitaan. Lisäksi vauva nauttii, kun häntä heijataan, hyppäytetään ja kuljetetaan vedessä. Vauvauinti voi myös tukea erityislapsen kuntoutusta!

Vauvauinti aloitetaan hiljalleen vauvan tuntemuksia kuunnellen. Vauva saa tottua vesielementtiin rauhassa ja vanhemmat voivat harjoitella lapsen käsittelyä vedessä. Tärkeintä on keskittyä lapselle mieluisiin harjoitteisiin ja edetä lapsen taitojen mukaan. Sukellusharjoitukset aloitetaan sitten, kun lapselle sopii. Tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman varhain sukelluksiin, joissa aloitteentekijä on lapsi itse, sillä se osoittaa, että lapsi nauttii! Sukellustilanteen välttely puolestaan kertoo, ettei sukelluskokemus ollut lapselle mukava.

Kiinnostuitko vauvauinnista? Uimahalleista saat lisätietoa vauvauinti-kursseista!

 

Lähteet:

https://www.kaksplus.fi/vauva/vauvan-kehitys/vauvauinti-kehittaa-vauvan-motoriikkaa-ja-sosiaalisia-taitoja/. 16.11.2017.

http://www.vau.fi/Meilla-on-lapsi/Kasvu-ja-kehitys/Lapsi-0-1-v/vauvauinti/. 16.11.2017.

http://www.onnenkimpale.fi/kuntoutus-allas/vesiliikunta/vauvauinti. 16.11.2017.


Suomalainen vesiliikuntainstituutti.
http://vesiliikunta.siirrot.neutech.fi/index.php?page=230. 16.11.2017

FOPP-tutkimus esillä Kansainvälisessä ravitsemuskongressissa

Kansainvälinen ravitsemuskongressi, IUNS, järjestetään kerran neljässä vuodessa ja tällä kertaa kongressi pidettiin Buenos Airesissa, Argentiinassa. Kongressissa oli mukana myös kaksi tutkimusryhmämme tutkijaa esittämässä FOPP-tutkimuksen uusimpia tuloksia.

Kongressin aiheet käsittelivät hyvin laaja-alaisesti ravitsemusta ja ravitsemuksen yhteyttä terveyteen. Mielenkiintoinen havainto oli suoliston mikrobiston ja ravitsemuksen hyvinkin laaja esilläolo- tämä on aihe, jota myös FOPP-tutkimuksessa olemme tutkineet ja aihe joka tuntuu oleva kiivaan tutkimuksen alla ympäri maailmaa.

Tutkijamme esittivät tuloksia siitä, miten ravitsemus vaikuttaa suolistomikrobiston koostumukseen raskauden alkuvaiheessa. Alustavien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että suurempi kuidun saanti vaikuttaa suolistomikrobiston monimuotoisuuteen. Lisäksi, niillä äideillä, jotka söivät ravitsemussuositusten mukaisesti kuitua ja rasvaa, oli monimuotoisempi suolistomikrobisto verrattuna äiteihin, joiden kuidun ja rasvan saanti eivät noudattaneet suosituksia. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu suolistomikrobiston monimuotoisuudella olevan yhteys terveyteen. Tätä havaintoa tukee myös tutkimusryhmämme löydös, jossa todettiin että laajempi suolistomikrobiston monimuotoisuus vaikutti edullisesti raskaana olevien äitien tulehdustilaan alkuraskaudessa. Samansuuntainen edullinen vaikutus tulehdustilaan havaittiin suuremmalla kuidun saannilla.

Mikrobiston ja ravitsemuksen yhteyden tutkiminen on uutta ja yhteyden linkkaaminen terveyteen on paljon mielenkiintoa herättävä aihe. Aiheen tiimoilta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, jotta havaintoja voidaan hyödyntää myös suosituksissa.

Annika ja Rasmus, 1v, Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimuskäynnillä

Annika ja Rasmus, 1v, saapuivat Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimuskäynnille kuulaana alkusyksyn päivänä. Rasmus istui rattaissa hieno autokuvioinen lakki päässään. Käynnin aikana tulikin selväksi, että nyt on kyseessä oikea automies – leikkiautot ja autokirjat olivat ehdottomasti kiinnostavinta tutkimushuoneessa!

Alun perin Annika lähti mukaan tutkimukseen kuultuaan siitä työkaverilta, joka oli jo mukana tutkimuksessa.  Raskausaikana hän kävi tutkimuskäynnillä kaksi kertaa ja nyt hänellä oli kolmas käynti lapsen kanssa. Aiemmat kerrat olivat Rasmuksen ollessa 3kk ja 6kk vanha. ”Ei tutkimuskäyntejä ole ollut liian tiheään”, Annika kertoo. ”Olen tykännyt olla mukana tutkimuksessa, ja varsinkin lapsen allergiapaketti, joka otetaan lapsen ollessa 1v ja 2v on todella hyvä”, hän lisää. Annika saa palautteen myös omasta verinäytteestään, joka otettiin laboratoriossa ennen käynnille tuloa. Palautteessa hän saa paastoverensokeri ja –insuliiniarvonsa.

Käynnillä Annika täytti kyselylomakkeita ja hänen verenpaineensa ja kehonkoostumuksensa mitattiin. Lisäksi käytiin läpi kolmen päivän ruokapäiväkirja, josta Annika saa palautteen. Sitten käynti onkin jo ohi ja Rasmus saa autolakin päähänsä ja ulkohaalarin päälle. Sitten vielä vilkutukset ”Hei, hei, nähdään vuoden päästä!”

Heidän seuraava käyntinsä on Rasmuksen täyttäessä 2 vuotta. Silloin Rasmus osallistuu myös psykologin ja fysioterapeutin tekemiin kehitystesteihin, jotka kertovat mm. hänen kielellisestä ja fyysisestä kehityksestään verrattuna muihin saman ikäisiin lapsiin.

AKORA, lasten ravitsemusta selvittävä tutkimus käynnissä

Ruokatottumukset muodostuvat jo lapsena ja samat tavat pysyvät usein aikuisikään saakka. Terveelliset ruokatottumukset edistävät lapsen kasvua ja kehitystä sekä pienentävät riskiä sairastua elintapasairauksiin. Lapset tarvitsevat kasvaakseen ravintoainerikasta ruokaa, joten ruokavalion laatuun tulee kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa. Tutkimusryhmässämme on keväällä käynnistynyt alakouluikäisten lasten ravitsemusta selvittävä AKORA-tutkimus. Tavoitteenamme on kehittää helppo, nopea ja luotettava mittari alakouluikäisten lasten ruokavalion selvittämiseen käytettäväksi esimerkiksi kouluterveydenhuollossa ja lasten ravitsemustutkimuksissa.

AKORA-tutkimuksessa lapsi täyttää yhdessä vanhempiensa kanssa ruokapäiväkirjan sekä elintapoja kartoittavia kyselyitä. Tutkimukseen kuuluu yksi tutkimuskäynti, jossa muun muassa mitataan lapsen paino, pituus ja kehonkoostumus. Kehonkoostumus mitataan Raskausdiabetes ja ravinto -tutkimuksesta tutulla BODPOD-laitteella, joka muistuttaa avaruuskapselia. Jotkut lapset ovat ensin jännittäneet mittausta, mutta mittauksen jälkeen he ovat sanoneet, että se olikin ihan helppo juttu! Kapselissa kun istutaan vain muutama minuutti. Tutkimukseen osallistuvat perheet saavat palautteen lapsen painosta ja rasvaprosentista heti tutkimuskäynnillä ja lisäksi lähetämme postitse palautteen lapsen ruokapäiväkirjasta.

Tutkimuskäyntejä pitävät tutkimusryhmässämme opinnäytetöitä tekevät lääkäriopiskelijat Eveliina, Rebekka, Tuomo ja Teemu sekä hammaslääkäriopiskelija Johanna. Lisäksi biolääketieteen opiskelija Kaisa auttaa tutkimuksen toteutuksessa ja häneenkin saattaa törmätä tutkimuskäynneillä. Opiskelijat ovat tykänneet tutkimuskäynneistä eri-ikäisten lasten parissa ja olemme saaneet paljon hyvää palautetta myös perheiltä!

Otamme tutkimukseen mukaan alakouluikäisiä lapsia Turusta ja Turun alueelta syksyn ajan. Kiinnostuitko? Ota meihin yhteyttä sähköpostitse akora@utu.fi tai soita meille numeroon 0503392635.

Mikrobit katoavat- miten käy kroonisille taudeille?

Mikrobisto ja erityisesti suolistomikrobisto ja sen koostumus on viime aikoina ollut kiivaan tutkimuksen alla. Useat krooniset sairaudet ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Näihin yleistyneisiin sairauksiin kuuluvat mm. lihavuus, astma, heinänuha, erilaiset ruoka-allergiat, tyypin 1 diabetes ja autismi. Marin J. Blaser käsittelee aihetta Naturessa ja nostaa esiin mikrobisto- näkökulman. Mikrobit eivät vain sattumalta ole asettuneet suolistoomme, vaan tarkan valinnan kautta elimistöömme on valikoitunut suvunjatkamiselle optimaalinen mikrobisto. Varhainen elämänvaihe on eirtyisen tärkeä vaihe mikrobiston kehittymisen kannalta- mikrobiston ja oman kehomme vuoropuhelun vaikutuksesta elimistömme puolustusjärjestelmä kehittyy mm. erottamaan mikä on elimistölle tuttua ja mikä vierasta ja siten vaatii puolustusjärjestelmän toimintaa.

Tutkijan mukaan mikrobiston ja elimistömme tasapaino on häiriintynyt ja taustalla tässä on nykyaikainen elämäntapamme joka on johtanut mikrobien vähentymiseen elimistössämme. Tähän on vaikuttanut useita tekijöitä, kuten keisarileikkauksien yleistyminen, jonka yhteydessä äidin mikrobien siirtyminen lapseen on vähäisempää kuin alateitse tapahtuvassa synnytyksessä. Muita vaikuttavia tekijöitä on lapsen ja myös äidin raskaudenaikainen antibioottien käyttö ja korvikkeiden käyttö rintamaidon tilalla. Myös lisääntyneellä hygienialla saattaa olla vaikutusta varhaisen mikrobiston kehittymiseen. Tämä mikrobiston ”köyhtyminen” on vaikuttanut puolustusjärjestelmän toimintaan ja siten kroonisten tautien syntyyn. Lisää tutkimusta vielä kuitenkin tarvitaan selvittämään mm. minkälainen on optimaalinen mikrobistokoostumus ja mitkä ovat keinot sen saavuttamiseksi.

Tutkimuksen kuulumiset

Raskausdiabetes- ja Ravintotutkimus alkoi syksyllä 2013 ja nyt tutkimusta on takana neljä vuotta. Tutkimus jatkuu jo mukana olevien äitien ja lasten kanssa, uusin tutkittavien rekrytointi loppui kesällä. Tutkimuskäynneillä onkin nyt vilkasta, käynneillä on paljon ihania vauvoja ja taaperoikäisiä! Vauvagalleriassa, joka löytyy tutkimuksemme nettisivuilta, on tutkimukseen osallistuvien vauvojen kuvia ja lisää kuvia toivotaan!

Tutkimuksen tieteellinen työ etenee hyvää vauhtia. Aineistosta on julkaistu jo useita tieteellisiä artikkeleita ja ensimmäinen väitöskirja valmistuu syksyn/talven aikana. Tutkimusryhmässä on käynnistynyt myös muita tutkimuksia, kuten eHealth, joka käsittelee terveyssovelluksia ja tästä löytyykin sivuiltamme mielenkiintoinen blogi-kirjoitus. Lisäksi on käynnissä mm. koululaisten ruokailua käsittelevä tutkimus, josta on tulossa blogi-kirjoitus lähiaikoina.

Kiitos kaikille mukana oleville ja mukavaa syksyn alkua!

Johannan rotaatioharjoittelu

Olen Johanna, 3. vuoden hammaslääketieteen opiskelija Turun yliopistossa. Työskentelin kuukauden ajan Varhainen ravitsemus ja terveys-tutkimusryhmässä harjoittelijana lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tutkijalinjan rotaatio-opetuksessa. Kesärotaatio on osa tieteellisiä jatko-opintoja ja rotaation tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija kliinisen tutkimuksen vaiheisiin ja mahdollisesti ohjata aloittamaan väitöskirjatyö.

Hain useisiin rotaatiopaikkoihin ja ilahduin, kun tieto harjoittelupaikastani Kirsi Laitisen ryhmässä ravitsemustutkimuksella saapui. Oli mukavaa päästä vuoden opiskelun ja syventävien kirjoittamisen jälkeen töihin! Rotaationi aikana sain ravitsemustutkimushaastattelujen ja BOPPOD-kehonkoostumus-, paino- ja pituusmittausten kautta hieman tuntumaa vastaanottotyönkaltaisiin tehtäviin – tuntui hienolta saada tavata eri-ikäisiä asiakkaita, tutustua mukaviin työkavereihin ja kävellä TYKS: in käytäviä ja tunneleita. Opin kuukauden aikana Ellan, Nooran ja Kaisan opastamina myös siitä, mitä biolääketieteenlinja pitää sisällään. Jo ennen rotaation alkamista olin ajatellut, että tulevaan työhöni hammaslääkärinä on hyvä saada kuva siitä, millaisia nykyiset ravitsemussuositukset ovat ja millaista ravintoa hammaslääkärin vastaanotolle tuleva lapsi, nuori tai aikuinen nykysuomessa syö ja juo.

Oli kotoisaa päästä jälleen tekemään tutkimusta ja käsittelemään dataa, tekemään kirjallisuushakuja ja kirjoittamaan vähän artikkeliakin, sellaista työtä, jota joskus aiemminkin olin tehnyt. Alakouluikäisten ravitsemustutkimuksessa kävin yhdessä perheen kanssa läpi kotona täytetyn 5 päivän ruokapäiväkirjan ja tutkittavat täyttivät erilaisia kyselyjä, jonka jälkeen mittasin pituutta ja painoa. Kehonkoostumusmittaus tehtiin avaruuskapselia muistuttavalla BODPOD-laitteella. Tutustuin myös raskausajan ravitsemustutkimukseen seuraamalla raskauden aikaisia ja jälkeisiä äiti-vauva-tutkimuskäyntejä. Oli mahtavaa seurata sikiön ultraääni-tutkimuksia. Yhtenä perjantaina meillä oli laitoksen kesäretkipäivä Vepsään. Päivä oli melko jäätävän kylmä, mutta retken tunnelmaa tämä ei haitannut. Näköalapaikaltakin tuli napsittua muutama kuva.

Mitä pitäisin kesärotaationi merkittävimpänä antina? – Parasta antia ovat ehdottomasti olleet lasten ravitsemustutkimus AKORA-haastattelut ja mittaukset sekä ravitsemustutkimuksen työyhteisö. Uusia työkavereitani kuuntelemalla olen ymmärtänyt, että mahdollisuuksia on useita ja kannattaa vain rohkeasti heittäytyä ja uskoa kykyihinsä. Suosittelen kaikkia käyttämään rotaatiomahdollisuutta, jopa jollain hieman itseä kaukaisemmallakin tutkimusalueella. Pitkän opiskeluvuoden jälkeen työt tuntuvat lomalta, kun pääsee tekemään jotain uutta. Toisaalta kesätyön jälkeen into omiin hammaslääkärin opintoihinikin on vain kasvanut.

Kiitos ravitsemustutkimusryhmälle  ̶  erityisesti jokaiselle työkaverilleni!

Johanna

Ajankohtaista tietoa marjoista

Helsingin sanomat kertoo Dosentti Riitta Törrösen laatimasta selvityksestä 2000-luvulla marjoista tehdyistä tutkimuksista. Selvityksen pääpaino on kliinisissä eli ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa, joista suurin osa liittyy sydän-ja verisuonitautien ja diabeteksen riskitekijöihin. Helsingin sanomat on koostanut tästä selvityksestä tiiviin paketin, jossa on paljon tietoa eri marjojen, mansikan, vadelman, mustikan, mustaherukan ja puolukan, koostumuksesta ja terveysvaikutuksista.

Marjojen yksi tärkeä hyödyllisesti terveyteen vaikuttava ravintoaine on polyfenolit, joita eniten löytyy mustikasta. Mustikan terveysvaikutuksia viime aikoina on tutkittu liittyen etenkin sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen riskitekijöihin. Mustaherukkaa, jossa näistä marjoista on seuraavaksi eniten polyfenoleita, on tutkittu liittyen verisuonten toimintaan ja verenkierron parantumiseen. Puolukkaa on selityksen perusteella tutkittu pääosin eläinmalleissa, kuten myös vadelmaa. Mansikan terveysvaikutukset on liitetty etenkin sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen riskitekijöihin.

Polyfenoleiden lisäksi marjat sisältävät paljon vitamiineja ja kuituja. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäin tulisi syödä vähintään 500 grammaa eli 5–6 annosta kasviksia, marjoja ja hedelmiä, joista puolet tulisi olla marjoja ja hedelmiä. Nyt onkin hyvä aika yhdistää ulkoilu ja terveellinen ravitsemus- saapastelu kesäisessä metsässä mustikoita poimien on hyvää hyötyliikunta ja syksyn lähestyessä onkin sitten puolukoiden vuoro.

Marjojen terveysvaikutuksista ja tutkimuksista löytyy lisää tietoa Riitta Törrösen raportista: ”TUTKIMUSTIETOA MANSIKAN, VADELMAN, MUSTAHERUKAN, MUSTIKAN JA PUOLUKAN TERVEYSVAIKUTUKSISTA”.