FOPP-tutkimus esillä Kansainvälisessä ravitsemuskongressissa

Kansainvälinen ravitsemuskongressi, IUNS, järjestetään kerran neljässä vuodessa ja tällä kertaa kongressi pidettiin Buenos Airesissa, Argentiinassa. Kongressissa oli mukana myös kaksi tutkimusryhmämme tutkijaa esittämässä FOPP-tutkimuksen uusimpia tuloksia.

Kongressin aiheet käsittelivät hyvin laaja-alaisesti ravitsemusta ja ravitsemuksen yhteyttä terveyteen. Mielenkiintoinen havainto oli suoliston mikrobiston ja ravitsemuksen hyvinkin laaja esilläolo- tämä on aihe, jota myös FOPP-tutkimuksessa olemme tutkineet ja aihe joka tuntuu oleva kiivaan tutkimuksen alla ympäri maailmaa.

Tutkijamme esittivät tuloksia siitä, miten ravitsemus vaikuttaa suolistomikrobiston koostumukseen raskauden alkuvaiheessa. Alustavien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että suurempi kuidun saanti vaikuttaa suolistomikrobiston monimuotoisuuteen. Lisäksi, niillä äideillä, jotka söivät ravitsemussuositusten mukaisesti kuitua ja rasvaa, oli monimuotoisempi suolistomikrobisto verrattuna äiteihin, joiden kuidun ja rasvan saanti eivät noudattaneet suosituksia. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu suolistomikrobiston monimuotoisuudella olevan yhteys terveyteen. Tätä havaintoa tukee myös tutkimusryhmämme löydös, jossa todettiin että laajempi suolistomikrobiston monimuotoisuus vaikutti edullisesti raskaana olevien äitien tulehdustilaan alkuraskaudessa. Samansuuntainen edullinen vaikutus tulehdustilaan havaittiin suuremmalla kuidun saannilla.

Mikrobiston ja ravitsemuksen yhteyden tutkiminen on uutta ja yhteyden linkkaaminen terveyteen on paljon mielenkiintoa herättävä aihe. Aiheen tiimoilta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, jotta havaintoja voidaan hyödyntää myös suosituksissa.

Annika ja Rasmus, 1v, Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimuskäynnillä

Annika ja Rasmus, 1v, saapuivat Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimuskäynnille kuulaana alkusyksyn päivänä. Rasmus istui rattaissa hieno autokuvioinen lakki päässään. Käynnin aikana tulikin selväksi, että nyt on kyseessä oikea automies – leikkiautot ja autokirjat olivat ehdottomasti kiinnostavinta tutkimushuoneessa!

Alun perin Annika lähti mukaan tutkimukseen kuultuaan siitä työkaverilta, joka oli jo mukana tutkimuksessa.  Raskausaikana hän kävi tutkimuskäynnillä kaksi kertaa ja nyt hänellä oli kolmas käynti lapsen kanssa. Aiemmat kerrat olivat Rasmuksen ollessa 3kk ja 6kk vanha. ”Ei tutkimuskäyntejä ole ollut liian tiheään”, Annika kertoo. ”Olen tykännyt olla mukana tutkimuksessa, ja varsinkin lapsen allergiapaketti, joka otetaan lapsen ollessa 1v ja 2v on todella hyvä”, hän lisää. Annika saa palautteen myös omasta verinäytteestään, joka otettiin laboratoriossa ennen käynnille tuloa. Palautteessa hän saa paastoverensokeri ja –insuliiniarvonsa.

Käynnillä Annika täytti kyselylomakkeita ja hänen verenpaineensa ja kehonkoostumuksensa mitattiin. Lisäksi käytiin läpi kolmen päivän ruokapäiväkirja, josta Annika saa palautteen. Sitten käynti onkin jo ohi ja Rasmus saa autolakin päähänsä ja ulkohaalarin päälle. Sitten vielä vilkutukset ”Hei, hei, nähdään vuoden päästä!”

Heidän seuraava käyntinsä on Rasmuksen täyttäessä 2 vuotta. Silloin Rasmus osallistuu myös psykologin ja fysioterapeutin tekemiin kehitystesteihin, jotka kertovat mm. hänen kielellisestä ja fyysisestä kehityksestään verrattuna muihin saman ikäisiin lapsiin.

AKORA, lasten ravitsemusta selvittävä tutkimus käynnissä

Ruokatottumukset muodostuvat jo lapsena ja samat tavat pysyvät usein aikuisikään saakka. Terveelliset ruokatottumukset edistävät lapsen kasvua ja kehitystä sekä pienentävät riskiä sairastua elintapasairauksiin. Lapset tarvitsevat kasvaakseen ravintoainerikasta ruokaa, joten ruokavalion laatuun tulee kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa. Tutkimusryhmässämme on keväällä käynnistynyt alakouluikäisten lasten ravitsemusta selvittävä AKORA-tutkimus. Tavoitteenamme on kehittää helppo, nopea ja luotettava mittari alakouluikäisten lasten ruokavalion selvittämiseen käytettäväksi esimerkiksi kouluterveydenhuollossa ja lasten ravitsemustutkimuksissa.

AKORA-tutkimuksessa lapsi täyttää yhdessä vanhempiensa kanssa ruokapäiväkirjan sekä elintapoja kartoittavia kyselyitä. Tutkimukseen kuuluu yksi tutkimuskäynti, jossa muun muassa mitataan lapsen paino, pituus ja kehonkoostumus. Kehonkoostumus mitataan Raskausdiabetes ja ravinto -tutkimuksesta tutulla BODPOD-laitteella, joka muistuttaa avaruuskapselia. Jotkut lapset ovat ensin jännittäneet mittausta, mutta mittauksen jälkeen he ovat sanoneet, että se olikin ihan helppo juttu! Kapselissa kun istutaan vain muutama minuutti. Tutkimukseen osallistuvat perheet saavat palautteen lapsen painosta ja rasvaprosentista heti tutkimuskäynnillä ja lisäksi lähetämme postitse palautteen lapsen ruokapäiväkirjasta.

Tutkimuskäyntejä pitävät tutkimusryhmässämme opinnäytetöitä tekevät lääkäriopiskelijat Eveliina, Rebekka, Tuomo ja Teemu sekä hammaslääkäriopiskelija Johanna. Lisäksi biolääketieteen opiskelija Kaisa auttaa tutkimuksen toteutuksessa ja häneenkin saattaa törmätä tutkimuskäynneillä. Opiskelijat ovat tykänneet tutkimuskäynneistä eri-ikäisten lasten parissa ja olemme saaneet paljon hyvää palautetta myös perheiltä!

Otamme tutkimukseen mukaan alakouluikäisiä lapsia Turusta ja Turun alueelta syksyn ajan. Kiinnostuitko? Ota meihin yhteyttä sähköpostitse akora@utu.fi tai soita meille numeroon 0503392635.

Mikrobit katoavat- miten käy kroonisille taudeille?

Mikrobisto ja erityisesti suolistomikrobisto ja sen koostumus on viime aikoina ollut kiivaan tutkimuksen alla. Useat krooniset sairaudet ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Näihin yleistyneisiin sairauksiin kuuluvat mm. lihavuus, astma, heinänuha, erilaiset ruoka-allergiat, tyypin 1 diabetes ja autismi. Marin J. Blaser käsittelee aihetta Naturessa ja nostaa esiin mikrobisto- näkökulman. Mikrobit eivät vain sattumalta ole asettuneet suolistoomme, vaan tarkan valinnan kautta elimistöömme on valikoitunut suvunjatkamiselle optimaalinen mikrobisto. Varhainen elämänvaihe on eirtyisen tärkeä vaihe mikrobiston kehittymisen kannalta- mikrobiston ja oman kehomme vuoropuhelun vaikutuksesta elimistömme puolustusjärjestelmä kehittyy mm. erottamaan mikä on elimistölle tuttua ja mikä vierasta ja siten vaatii puolustusjärjestelmän toimintaa.

Tutkijan mukaan mikrobiston ja elimistömme tasapaino on häiriintynyt ja taustalla tässä on nykyaikainen elämäntapamme joka on johtanut mikrobien vähentymiseen elimistössämme. Tähän on vaikuttanut useita tekijöitä, kuten keisarileikkauksien yleistyminen, jonka yhteydessä äidin mikrobien siirtyminen lapseen on vähäisempää kuin alateitse tapahtuvassa synnytyksessä. Muita vaikuttavia tekijöitä on lapsen ja myös äidin raskaudenaikainen antibioottien käyttö ja korvikkeiden käyttö rintamaidon tilalla. Myös lisääntyneellä hygienialla saattaa olla vaikutusta varhaisen mikrobiston kehittymiseen. Tämä mikrobiston ”köyhtyminen” on vaikuttanut puolustusjärjestelmän toimintaan ja siten kroonisten tautien syntyyn. Lisää tutkimusta vielä kuitenkin tarvitaan selvittämään mm. minkälainen on optimaalinen mikrobistokoostumus ja mitkä ovat keinot sen saavuttamiseksi.

Tutkimuksen kuulumiset

Raskausdiabetes- ja Ravintotutkimus alkoi syksyllä 2013 ja nyt tutkimusta on takana neljä vuotta. Tutkimus jatkuu jo mukana olevien äitien ja lasten kanssa, uusin tutkittavien rekrytointi loppui kesällä. Tutkimuskäynneillä onkin nyt vilkasta, käynneillä on paljon ihania vauvoja ja taaperoikäisiä! Vauvagalleriassa, joka löytyy tutkimuksemme nettisivuilta, on tutkimukseen osallistuvien vauvojen kuvia ja lisää kuvia toivotaan!

Tutkimuksen tieteellinen työ etenee hyvää vauhtia. Aineistosta on julkaistu jo useita tieteellisiä artikkeleita ja ensimmäinen väitöskirja valmistuu syksyn/talven aikana. Tutkimusryhmässä on käynnistynyt myös muita tutkimuksia, kuten eHealth, joka käsittelee terveyssovelluksia ja tästä löytyykin sivuiltamme mielenkiintoinen blogi-kirjoitus. Lisäksi on käynnissä mm. koululaisten ruokailua käsittelevä tutkimus, josta on tulossa blogi-kirjoitus lähiaikoina.

Kiitos kaikille mukana oleville ja mukavaa syksyn alkua!

Johannan rotaatioharjoittelu

Olen Johanna, 3. vuoden hammaslääketieteen opiskelija Turun yliopistossa. Työskentelin kuukauden ajan Varhainen ravitsemus ja terveys-tutkimusryhmässä harjoittelijana lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tutkijalinjan rotaatio-opetuksessa. Kesärotaatio on osa tieteellisiä jatko-opintoja ja rotaation tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija kliinisen tutkimuksen vaiheisiin ja mahdollisesti ohjata aloittamaan väitöskirjatyö.

Hain useisiin rotaatiopaikkoihin ja ilahduin, kun tieto harjoittelupaikastani Kirsi Laitisen ryhmässä ravitsemustutkimuksella saapui. Oli mukavaa päästä vuoden opiskelun ja syventävien kirjoittamisen jälkeen töihin! Rotaationi aikana sain ravitsemustutkimushaastattelujen ja BOPPOD-kehonkoostumus-, paino- ja pituusmittausten kautta hieman tuntumaa vastaanottotyönkaltaisiin tehtäviin – tuntui hienolta saada tavata eri-ikäisiä asiakkaita, tutustua mukaviin työkavereihin ja kävellä TYKS: in käytäviä ja tunneleita. Opin kuukauden aikana Ellan, Nooran ja Kaisan opastamina myös siitä, mitä biolääketieteenlinja pitää sisällään. Jo ennen rotaation alkamista olin ajatellut, että tulevaan työhöni hammaslääkärinä on hyvä saada kuva siitä, millaisia nykyiset ravitsemussuositukset ovat ja millaista ravintoa hammaslääkärin vastaanotolle tuleva lapsi, nuori tai aikuinen nykysuomessa syö ja juo.

Oli kotoisaa päästä jälleen tekemään tutkimusta ja käsittelemään dataa, tekemään kirjallisuushakuja ja kirjoittamaan vähän artikkeliakin, sellaista työtä, jota joskus aiemminkin olin tehnyt. Alakouluikäisten ravitsemustutkimuksessa kävin yhdessä perheen kanssa läpi kotona täytetyn 5 päivän ruokapäiväkirjan ja tutkittavat täyttivät erilaisia kyselyjä, jonka jälkeen mittasin pituutta ja painoa. Kehonkoostumusmittaus tehtiin avaruuskapselia muistuttavalla BODPOD-laitteella. Tutustuin myös raskausajan ravitsemustutkimukseen seuraamalla raskauden aikaisia ja jälkeisiä äiti-vauva-tutkimuskäyntejä. Oli mahtavaa seurata sikiön ultraääni-tutkimuksia. Yhtenä perjantaina meillä oli laitoksen kesäretkipäivä Vepsään. Päivä oli melko jäätävän kylmä, mutta retken tunnelmaa tämä ei haitannut. Näköalapaikaltakin tuli napsittua muutama kuva.

Mitä pitäisin kesärotaationi merkittävimpänä antina? – Parasta antia ovat ehdottomasti olleet lasten ravitsemustutkimus AKORA-haastattelut ja mittaukset sekä ravitsemustutkimuksen työyhteisö. Uusia työkavereitani kuuntelemalla olen ymmärtänyt, että mahdollisuuksia on useita ja kannattaa vain rohkeasti heittäytyä ja uskoa kykyihinsä. Suosittelen kaikkia käyttämään rotaatiomahdollisuutta, jopa jollain hieman itseä kaukaisemmallakin tutkimusalueella. Pitkän opiskeluvuoden jälkeen työt tuntuvat lomalta, kun pääsee tekemään jotain uutta. Toisaalta kesätyön jälkeen into omiin hammaslääkärin opintoihinikin on vain kasvanut.

Kiitos ravitsemustutkimusryhmälle  ̶  erityisesti jokaiselle työkaverilleni!

Johanna

Ajankohtaista tietoa marjoista

Helsingin sanomat kertoo Dosentti Riitta Törrösen laatimasta selvityksestä 2000-luvulla marjoista tehdyistä tutkimuksista. Selvityksen pääpaino on kliinisissä eli ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa, joista suurin osa liittyy sydän-ja verisuonitautien ja diabeteksen riskitekijöihin. Helsingin sanomat on koostanut tästä selvityksestä tiiviin paketin, jossa on paljon tietoa eri marjojen, mansikan, vadelman, mustikan, mustaherukan ja puolukan, koostumuksesta ja terveysvaikutuksista.

Marjojen yksi tärkeä hyödyllisesti terveyteen vaikuttava ravintoaine on polyfenolit, joita eniten löytyy mustikasta. Mustikan terveysvaikutuksia viime aikoina on tutkittu liittyen etenkin sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen riskitekijöihin. Mustaherukkaa, jossa näistä marjoista on seuraavaksi eniten polyfenoleita, on tutkittu liittyen verisuonten toimintaan ja verenkierron parantumiseen. Puolukkaa on selityksen perusteella tutkittu pääosin eläinmalleissa, kuten myös vadelmaa. Mansikan terveysvaikutukset on liitetty etenkin sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen riskitekijöihin.

Polyfenoleiden lisäksi marjat sisältävät paljon vitamiineja ja kuituja. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäin tulisi syödä vähintään 500 grammaa eli 5–6 annosta kasviksia, marjoja ja hedelmiä, joista puolet tulisi olla marjoja ja hedelmiä. Nyt onkin hyvä aika yhdistää ulkoilu ja terveellinen ravitsemus- saapastelu kesäisessä metsässä mustikoita poimien on hyvää hyötyliikunta ja syksyn lähestyessä onkin sitten puolukoiden vuoro.

Marjojen terveysvaikutuksista ja tutkimuksista löytyy lisää tietoa Riitta Törrösen raportista: ”TUTKIMUSTIETOA MANSIKAN, VADELMAN, MUSTAHERUKAN, MUSTIKAN JA PUOLUKAN TERVEYSVAIKUTUKSISTA”.

Miten hoidan taaperoni hampaita?

Lapseni on puolivuotias ja ensimmäinen hammas suussa. Milloinka se harjaus tulikaan aloittaa? Aloitanko heti, vai vasta huomenna?

Hampaiden harjaus aloitetaan jo ensimmäisen hampaan puhjettua suuhun. Hampaat harjataan kahdesti päivässä, riittävän huolellisesti. Fluorihammastahnaa käytetään alle 3-vuotiailla vain toisella päivän harjauskerroista. Suuta ei tulisi huuhdella, ainakaan kovin tehokkaasti, koska tämä heikentää fluorin tehoa. Alle 3-vuotiaille tarkoitetun hammastahnan fluoripitoisuus on 1000-1100 ppm, ja tahnaa käytetään vain erittäin pienenä sipaisuna ”vauvan pikkusormen kynnen verran”. Vanhemmat annostelevat alle kouluikäisen lapsen tahnan, jottei sitä tule vahingossa käytettyä liikaa.

Annanko harjan lapselle, vaiko en?

Alle kouluikäisen lapsen hampaiden harjaus on vanhempien vastuulla, vaikka onkin hyvä antaa lapsen totutella itsenäiseen hampaiden harjaukseen. Tätä varten on myynnissä erityisiä pehmeitä vauvaharjoja. Vasta koululaisena lapsi on valmis harjaamaan hampaansa täysin itsenäisesti ilman huoltajien apua. Kuten ennen viisaasti todettiin: ”hampaiden harjaus onnistuu, kun kaunokirjoitus sujuu”. Alakoululaisena lapsen motoriikka ja keskittymiskyky ovat kehittyneet riittäviksi 2 minuutin huolelliselle harjaukselle. Reikiintymisen kannalta kriittistä ja vaikeaa on varsinkin takana olevien juuri puhjenneiden poskihampaiden purupintojen huolellinen puhdistus.

Apua, hammastahnoja on liian monenlaisia! Minkä valitsen?

Valkaisuun tai hammaskivenpoistoon suunnitellut hammastahnat eivät sovellu pienille lapsille. Fluoria hammastahnassa kuitenkin tulisi olla, ellei alueenne juomaveden fluoripitoisuus ole poikkeuksellisen korkea. Tällöin kannattaa keskustella alueen hammaslääkärin kanssa. Käyttöveden fluoridipitoisuuden ollessa yli 0,7 mg/l (0,7 ppm) alle 6-vuotiaille suositellaan 500 ppm:n tahnaa ja alle 3-vuotiaille harjausta ilman tahnaa. Jos fluoridipitoisuus on yli 1,5 mg/l, fluorihammastahnaa ei suositella lainkaan.

Miten taaperoni välttää karieksen ja hampaiden paikkauksen?

Reikiintymisen välttämiseksi olisi tärkeää estää streptococcus mutans-bakteerin eteneminen aikuisen suusta vauvan suuhun maitohampaiden puhkeamisiässä (0,5-2 v). Vanhemmat voivat tietoisesti vähentää lapsensa streptococcus mutans-bakteerien riskiä kiinnittämällä erityistä huomiota siihen, etteivät tutit ja ruokailuvälineet siirry suusta toiseen. Mikäli mutans steptokokkien kolonisoituminen tapahtuu, lapselle tulee reikiä keskimäärin nuorempana ja enemmän. Myös säännöllinen makeiden juomien ja makeisten nauttiminen edistää mutansstreptokokkien määrää. Lasten janojuomaksi sopii vesi. Säännölliset ruokailuajat ja napostelun välttäminen ehkäisevät reikiintymistä.

Maitohampaiden reikiintyminen altistaa pysyvien hampaiden reikiintymiselle, ja reikiintymisestä aiheutuvat hampaiden poistot vaikuttavat epäedullisesti purentaan.

Puhtaalla suulla on helppo hymyillä!

Terve suu on hyvä lähtökohta hyvälle yleisterveydelle, sillä suun limakalvopinta on suuri ja tulee kohtaamaan paljon taudinaiheuttajia. Ehjänä ja terveenä suun limakalvo ja terveet hammas- ja ienpinnat toimivat luonnollisena esteenä ja suurin osa taudinaiheuttajista ei pääse verenkiertoomme aiheuttamaan vahinkoa. Vanhempien oma hampaiden harjaus innostaa perheen pienempiä ja usein myös toisinpäin!

 

Lähteet:

Karies (hallinta) (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim,2014 (viitattu 2.6.2017). www.kaypahoito.fi

www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00501

EVIRA tiedottaa öljykasvien siemenien syömisestä

EVIRA tiedottaa: ” Raskaana olevien ja imettävien ei tulisi käyttää öljykasvien siemeniä, mutta pienet määrät siemeniä esimerkiksi leivissä eivät ole haitaksi.”

EVIRA on tutkinut yhdessä kunnallisten elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa Suomessa markkinoilla olevien öljykasvien siementen ravitsemuksellista koostumusta ja raskasmetallipitoisuuksia. Öljykasvien siemenissä on hyviä tyydyttymättömiä rasvahappoja ja myös kuitua. Samalla niissä on kuitenkin paljon energiaa ja niihin voi kertyä raskasmetalleja,  erityisesti nikkeliä ja kadmiumia ja siksi siemeniä on hyvä syödä turvallisen käytön ohjeiden mukaisesti.

Tiedotteessa annettiin myös ohjeet imeväisikäisille ja 1-6 vuotiaille: ”imeväisikäisten ruoissa öljykasvien siemeniä ei tule käyttää. 1-6-vuotiailla suositeltu käyttömäärä on enintään yksi ruokalusikallinen päivässä siemenlajeja vaihdellen.” Lisäksi erityisohjeita annettiin nikkeliallergikoille.

Lue tiedote tästä