Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2021

Ravintolisien käyttö on yleistä ja poikkeaa suosituksista raskaana olevilla

Tutkimme suomalaisten raskaana olevien naisten ravintolisien käyttöä ja vertasimme saantia raskauden ajan suosituksiin. Ravitsemussuositusten mukaan raskausaikana tulee käyttää ravintolisänä D-vitamiinia 10 µg päivittäin ja foolihappoa (400 µg/vrk) jo raskautta suunniteltaessa sekä aina 12. raskausviikon loppuun asti. Lisäksi tarkempia suosituksia foolihappo-, rauta-, kalsium- ja jodilisänkäytöstä on annettu erityisryhmille.
Tutkimuksessa oli mukana 542 naista, ja heistä 98 % oli käyttänyt jotakin ravintolisää raskauden aikana. Eniten käytettiin raskaana oleville suunnattuja monivitamiini- ja kivennäisainevalmisteita. Suuri osa tutkimuksessa mukana olleista naisista (70 %) oletti suositusten vastaisesti, että monivitamiini- ja kivennäisainelisää tulisi käyttää raskauden aikana. Harvempi (61 %) tiesi D-vitamiinisuosituksen, kun taas suositus foolihappolisän käytöstä tunnettiin hyvin.
Käytettyjen valmisteiden määrä oli 1-9, ja viidesosa naisista käytti neljää tai useampaa valmistetta. Ravintolisien käyttäjistä 5 %:lla ylittyi vähintään yhden ravintoaineen turvallisen saannin yläraja. Ravintolisien käyttö raskaana olevilla on siis tutkimuksemme mukaan yleistä, ja jopa huomattavan suuria annoksia käytetään. Tulokset on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä.

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksen 5-6-vuotis seurantakäynnit

Olemme aloittaneet syksyllä 2020 Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksen seurantakäynnit. Seurantatutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa raskaudenaikaisen ravitsemuksen, aineenvaihdunnan ja suoliston mikrobiston vaikutuksista sekä äidin että 5-6-vuotiaan lapsen terveyteen. Selvitämme etenkin vaikutuksia kehonkoostumukseen, painoon ja lapsen kehitykseen sekä riskiä sairastua allergioihin ja astmaan. Lisäksi tutkimuksen avulla saamme tärkeää tietoa äidin sydän- ja verisuoniterveydestä.


Lähetämme kutsun seurantakäynnille lapsen ollessa 5-6-vuotias. Tutkimus etenee pitkältä samoin kuin aiemmin; ennen käyntiä pyydämme täyttämään mm. ruokapäiväkirjan. Tutkimuskäynnin aikana teemme erilaisia mittauksia, kuten kehonkoostumus Bod Pod -laitteella. Lisäksi lapsille on luvassa kaksi kehitystä mittaavaa tutkimusta, jotka tehdään erilaisten tehtävien kautta. Lapsi pääsee esimerkiksi tekemään tehtäviä tablettitietokoneella, tasapainoilemaan ja heittämään hernepussia.

Tutkimukseen osallistuvat äidit saavat tietoa omasta ja lapsensa ravinnonsaannista, veriarvoista ja kehonkoostumuksesta.
Toivottavasti näemme tutkimuskäynnillä!

COVID-19 raskausaikana ja lapsilla

Koronaviruspandemia on koskettanut ihmisten arkea Suomessa jo vuoden ajan. Maaliskuun 2021 loppuun mennessä Suomessa on todettu yli 74 000 koronavirustartuntaa. Nuorissa ikäryhmissä taudinkuva on ollut valtaosalla lievä, kun taas ikääntyneillä vaikeita oireita on todettu yleisemmin.


Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella vaikuttaa siltä, että raskaus ei altista koronavirustartunnalle eikä heikennä koronavirustaudin ennustetta. Riski vaikealle oirekuvalle on kuitenkin suurentunut raskaana olevilla, ja erityisesti, jos heillä on jokin lisäriskitekijä, esimerkiksi merkittävä ylipaino tai astma. Äidin heikentynyt vointi on joissain tapauksissa saattanut edellyttää ennenaikaista synnytystä. Laskimoperäisten verisuonitukosten riski kasvaa normaalisti jonkin verran raskausaikana. Myös koronavirustauti kasvattaa laskimoperäisten tukosten riskiä. Tämän vuoksi raskaana oleville koronapotilaille aloitetaan hoitosuositusten mukaisesti verisuonitukoksia ehkäisevä lääkitys. Synnytyksen hoidossa lieväkin koronavirustauti on huomioitava, jotta saadaan ehkäistyä jatkotartuntoja.


Koronavirus voi tarttua äidistä sikiöön. Sikiöille ei ole yleisesti tullut koronaviruksesta vakavia seurauksia, ja vastasyntyneilläkin on esiintynyt tyypillisimmin lieviä ja nopeasti ohittuvia oireita. Sikiön kasvua on kuitenkin Suomessa seurattu tarkemmin äidin sairaalahoitoisen koronavirustaudin jälkeen. Lapsilla COVID-19 on aiheuttanut tähän mennessä erittäin harvoin vaikeaa taudinkuvaa, ja pääasiassa lapsilla onkin todettu flunssan kaltaisia oireita. Jotkin hankalahoitoiset pitkäaikaissairaudet saattavat lisätä vaikean taudinkuvan riskiä lapsilla.


On muistettava, että koronaviruspandemialla on vaikutuksia ihmisten fyysisen terveyden lisäksi psyykkiseen terveyteen. Tartuntojen ehkäisemiseksi asetetut rajoitustoimet ovat saattaneet esimerkiksi vähentää yhteyksiä perhe- ja ystäväpiiriin. Synnyttäjien läheisten vierailua sairaaloissa on jouduttu rajoittamaan epidemiatilanteen ollessa vakava. Rajoitustoimenpiteet ovat kuitenkin välttämättömiä. Neuvoloiden ja äitiyspoliklinikoiden toimintaa on onneksi pystytty jatkamaan, ja perheiden tukena pyritään olemaan niin tavanomaiseen tapaan kuin on mahdollista. Raskaana oleva ja synnyttämään tuleva voi olla edelleen turvallisin mielin.

Ella Muhli, LK

Lähteet:
Riina Jernman, Kaisa Nelskylä, Leena Rahkonen, Veli-Matti Ulander ja Aydin Tekay. COVID-19 ja raskaus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2020;136(15):1645-51
Koronavirusinfektiot. Lääkärin käsikirja, Duodecim, artikkeli tarkastettu 26.3.2021
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/raskaus-ja-koronavirus, luettu 29.3.2021
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/lapset-ja-koronavirus, luettu 29.3.2021