Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2015

Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuksen ensimmäinen 1-vuotias tutkimuskäynnillä

Maskulainen Satu oli ensimmäinen osallistuja Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksessa. Nyt hänen suloinen Alma-tyttönsä, 1 v, on tutkimuksen ensimmäinen 1-vuotias osallistuja!

Alma on tutkimuksemme ensimmäinen 1-vuotias osallistuja! Tässä yhdessä Satu-äidin kanssa
Alma on tutkimuksemme ensimmäinen 1-vuotias osallistuja! Tässä yhdessä Satu-äidin kanssa

Alma tuli käynnille yhdessä äitinsä ja isoveljen Hugon kanssa. Hugo on jo 3-vuotias. Aluksi hieman varovaisesti ympärilleen katsellut Alma oli pian isoveljen tuolin alla leikkimässä mökkiä. Sekä Almasta että äidistä oli hetkeä aiemmin otettu verinäytteet. Alman verinäytteestä tutkitaan mm. allergiavasta-aineita ja äidin verinäytteestä paastoverensokeri ja –insuliiniarvot, joista he saavat tulokset kotiin. Satu saa palautteen kotiin myös täyttämästään kolmen päivän ruokapäiväkirjasta.
Käynnillä kyseltiin Alman ruokailusta ja terveydentilasta. ”Almalla ei ole ilmennyt mitään allergioita ja muutenkin hän on ollut terve”, Satu kertoo. ”Hän syö hyvällä ruokahalulla samaa ruokaa kuin muukin perhe”.

Alma antaa krokotiilille vauhtia, mukana myös veli Hugo, 3 v.
Alma antaa krokotiilille vauhtia, mukana myös veli Hugo, 3 v.

Satu kertoi, että tutkimukseen osallistumisen myötä hän sai kipinän liikkumiseen ja paremman ruokavalion noudattamiseen. ”Kun olen saanut palautetta sekä ruokapäiväkirjoista että kehonkoostumusmittauksista, niin se on innostanut parantamaan tuloksia. Ja kun tulokset ovat menneet parempaan suuntaan, niin se kannustaa jatkamaan”, Satu summaa. Hyvä juttu, sillä kehonkoostumusmittaus tehdään myös heidän viimeisellä tutkimuskäynnillään, joka on Alman täyttäessä 2 vuotta.
Käynnin jälkeen Sadun, Alman ja Hugon iloinen porukka suuntasi mamman luokse lounaalle. ”Hei, hei seuraavaan kertaan” huikattiin ovelta!

Passiivinen istuminen lisää diabetesriskiä

Elämäntavoilla, varsinkin ravinnolla ja liikunnalla on merkitystä terveydelle: Diabetologia- lehdessä on julkaistu diabeteksen ehkäisyä selvittävä tutkimus, jossa havaittiin mm. television ääressä vietetyn ajan vaikuttavan aikuisiän diabeteksen riskiin. Terveyskirjaston  sivuilta löytyy aiheesta suomenkielinen kooste.

Lisätään siis liikuntaa: lähdetään kaikki reippailemaan keväisten auringonsäteiden helliminä ja parannetaan samalla terveyttä!

Geenien ja ympäristön vaikutus ylipainon kehittymiseen

Toimiakseen ihminen tarvitsee energiaa ravinnosta ja meillä onkin synnynnäinen mieltymys runsasenergiaiseen ravintoon. Geneettisillä tekijöillä on siis vaikutusta siihen että makea eli sokeripitoinen eli runsasenergiainen ruoka on maukasta. Onko perimällä vaikutusta ylipainon ja lihavuuden kehittymiseen vai onko ylipaino seurausta yksistään ympäristötekijöistä, kuten ravinnosta?

Onko lihavuus periytyvää? Miten geenit vaikuttavat painoon?

Tutkimusten mukaan geenien vaikutus, eli perimän osuus selittää 25-40% painoindeksin vaihtelusta. Tämä siis tarkoittaa että loput 60-75% painoindeksin vaihtelusta on selitettävissä ympäristötekijöillä. Adoptiotutkimuksissa on havaittu lihavuuden periytyvyyden olevan 10-30% luokkaa ja kaksostutkimusten mukaan periytyvyys vaihtelee 46-87% välillä. Suomessa kaksostutkimuksen mukaan lihavuuden periytyvyys on miehillä 72% ja naisilla 68%, perhetutkimuksissa periytyvyyden on todettu olevan enintään 30-50%. Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta että lihavuus koostuu sekä perimän että ympäristötekijöiden yhteisestä vaikutuksesta.

Lihavuus siis voi olla osittain periytyvää, mutta muilla tekijöillä on myös tärkeä osuus. Tästä todisteena voidaan pitää lihavuuden ja ylipainon yleistymistä ajan kuluessa- perimämme ei muutu tässä lyhyessä ajassa mutta ravinto ja ympäristötekijät kylläkin.

Miten geenit vaikuttavat painon kehittymiseen?

Se, miten vahvasti geenit määräävät painoa ja kehonkoostumusta on yksilöllistä, useimmiten ympäristötekijöillä on kuitenkin perimää suurempi merkitys. Lihavilla geenit ovat saattaneet lisätä lihomistaipumusta ja siten geeneillä tässä ryhmässä voi olla suurempi vaikutus painoon. Geenit säätelevät monia elimistön toimintoja kuten energiankulutusta, ravinnonottoa ja syömistä. Muutokset näiden geenien toiminnoissa voivat vaikuttaa mm. energian varastointiin kehossa, mutta tutkimusta tämä osalta vielä tarvitaan. Voidaan kuitenkin todeta, että geeneihimme emme voi vaikuttaa ja kun ympäristötekijöillä näyttää olevan iso merkitys painonhallinnassa, korostuu jälleen omien elämäntapojen merkitys ja näihinhän me voimme vaikuttaa!

Ruuanvalintaan vaikuttavat tekijät

Maukas ruoka maistuu, näinhän se on. Yleisesti maukkaana pidetään ruokaa jossa yhdistyy sekä makea että rasvainen. Meillä on synnynnäinen mieltymys energiarikkaaseen ravintoon. Vauvan ensimmäinen ravinto- äidinmaito- on makeaa ja rasvaista, ja niin maistuvaa pienokaiselle.

Aistittavat ominaisuudet ohjaavat valintoja

Maun lisäksi ruoanvalintaan vaikuttavat ruoan muut aistittavat ominaisuudet. Ruuan tuoksu voi olla hyvinkin houkutteleva, mutta jos on flunssa ja nenä tukossa, ei ruoka välttämättä maistu kun tuoksut jäävät aistimatta. Ulkonäkö voi olla houkutteleva, kaunis kattaus ja annostelu ja vaikka täysin uuden näköinen ruoka houkuttelevat maistamaan. Miltä ruoka tuntuu suussa eli ruuan suutuntuma vaikuttaa myös ruuan valinnassa.
Maukaskaan ruoka ei enää jaksa houkutella kun ollaan kylläisiä. Myös makuun kyllästyy, mutta jos jokin uusi maku tai muu houkutteleva ruoan ominaisuus tuleekin tarjolle, syöminen kylläisyydestä riippumatta jatkuu. Tämä ominaisuus lisää ruokavalion monipuolisuutta, mutta nykyään kun ruokaa on runsaasti tarjolla, se voi myös johtaa liian suureen energiansaantiin. Tästä on esimerkkinä buffetit ja noutopöydät, joissa on tarjolla paljon erilaisia makuja, tuoksuja ja näöltään houkuttelevia vaihtoehtoja. Vatsa on täynnä, mutta herkullisen näköisiä ruokia on vaikea vastustaa ja syöminen jatkuu. Liiallisen energiansaannin voi välttää suosimalla pieniä makuannoksia ja jos buffet on tarjolla joka päivä, kannattaa suosia vähärasvaisia ruokia ja jättää jälkiruokapöytä pienemmälle huomiolle. Sama ilmiö löytyy karkkihyllyistä- irtokarkit ja karkkipussisekoitukset houkuttelevat syömään enemmän kuin jos tarjolla olisi vain yhtä herkkulaatua.

Elimistön viestit ruoanvalinnassa: nälkä vai muu syy syömiselle?
Fysiologiset ja emotionaaliset tekijät syömisen taustalla

Aistittavien ominaisuuksien lisäksi ruoanvalintaan vaikuttavat myös fysiologiset ja emotionaaliset eli tunneperäiset tekijät. Fysiologiset tekijät ovat elimistön viestejä ravinnon tarpeesta, näistä tärkeä on näläntunne, joka ohjaa usein syömistä. Nälkä ei suinkaan aina ole pääsyy syömiselle, vaan syömme myös ilman näläntunnetta ja tähän voivat olla taustalla emotionaaliset tekijät.

Emotionaalisista tekijöistä mm. mieliala vaikuttaa syömiseen: stressin vallitessa maistuu rasvainen ruoka, mm. karkki ja suklaa enemmän kuin tavallisesti. Kun siis mieli on negatiivinen, saatetaan valita energiapitoisempaa ruokaa. Tai entä syöminen juhlan kunniaksi, seurassa tai seuran vuoksi? Tunnesyömisessä kyse ei siis välttämättä ole fysiologisesta nälästä, eli ravinnon tarpeesta, vaan syödään muista syistä- lohturuokaa tyydyttämään kurjaa oloa, herkkuja juhlan ja hyvän seuran kunniaksi. Tunnesyömistä voi säädellä jossain määrin pitämällä huolta säännöllisistä ruokatottumuksista ja pyrkimällä tietoisesti erottamaan oikea nälkä tunnesyömisen tarpeesta. Säännölliset ateriat myös pitävät nälän tunteen pois. Oletko kuullut tietoisesta läsnäolosta, mindfulness? Tätä tekniikkaa käytetään rentoutumiseen ja stressinhallintaan. Siitä voi olla apua myös elintapojen hallinnassa.

Houkutuksia riittää

Muita ruoanvalintaan vaikuttavia tekijöitä löytyy liuta. Edullinen hinta ja tarjoukset houkuttelevat- isompi pakkaus on halvempi kuin pieni. Jos TV:tä katsoessasi ei jo valmiiksi napostele jotakin, niin viimeistään mainokset herättävät kutsun käydä jääkaapilla. Kaupoissa ruokatarjonta kansainvälistyy, pakkaukset ja esillepano ovat houkuttelevia ja kokkiohjelmista napataan uusia reseptejä kotikäyttöön. Ruoanvalintaan voi myös vaikuttaa sairauteen liittyvä erityisruokavalio tai esimerkiksi eettisin perustein valittu ruokavalio, tai muotidieetin noudattaminen tai jokin uusi ruokavillitys.

Kylläisyyteen voi vaikuttaa

Entä voiko näläntunteeseen ja kylläisyyteen vaikuttaa? Jos energiasisällöltään vertaa kylläisyyteen vaikuttavia ruokia, niin parhaina pidetään proteiinia ja kuituja ja heikoimpana rasvaa. Eli välipalaksi esimerkiksi vähän rasvaa sisältävä proteiinipitoinen rahka marjojen kera mieluummin kuin pulla tai viineri. Kylläisyyteen vaikuttaa myös ruoan olomuoto- kiinteä ruoka lisää kylläisyyttä enemmän kuin nestemäinen kuten ruoka keiton muodossa tai appelsiini appelsiinimehun sijaan. Säännöllinen ateriarytmi pitää näläntunnetta loitolla ja riittävän hidas syöminen edesauttaa kylläisyyden kehittymistä.
Opituilla tekijöillä on vaikutusta kylläisyyteen- yleensä syödään suurin piirtein sama määrä päivästä toiseen, mutta toisaalta voisi pohtia miten suurentuneet annoskoot vaikuttavat näihin opittuihin syömismalleihin: opimmeko syömään jatkuvasti isompia annoksia?
Monet tekijät siis vaikuttavat ruuanvalintaan. Osa näistä tekijöistä liittyy aisteihimme ja osa luonnolliseen tarpeeseemme. Näihin tekijöihin voimme vaikuttaa, osaan helpommin kuin toisiin.