Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2016

Raskausdiabetes ja ravinto-tutkimuksesta uusi julkaisu

Tutkimusryhmämme on julkaissut tieteellisen artikkelin Raskausdiabetes- ja ravintotutkimuksen aineistosta. Julkaisussa selvitettiin onko ravinnolla ja suoliston mikrobiston koostumuksella vaikutusta verenkierrosta löytyvään tekijään, joka kuvastaa suoliston läpäisevyyttä.

Terveillä ihmisillä suoliston läpäisevyydessä on vaihtelua, mutta sillä saattaa olla vaikutusta myös raskauden kulkuun ja myös äidin ja sikiön terveyteen. Aiemmin on havaittu, että mikäli suoliston läpäisevyys kasvaa ja suolistosta pääsee ”vuotamaan” pieniä suolistobakteerien osasia elimistön puolelle, voi elimistö reagoida näihin ylimääräisiin osasiin muodostamalla tulehdusreaktion. Tulehdusreaktio on elimistölle haasteellinen ja vaikka olisikin lievä (tällöin puhutaan matala-asteisesta tulehduksesta), voi se johtaa aineenvaihdunnan häiriöihin. Tästä syystä suoliston kunto ja sen ylläpito on tärkeää. Tutkimuksessa havaittiin, että tietyillä ravintoaineilla, kuten kuidulla voisi olla hyödyllistä vaikutusta suoliston kunnon ylläpitämisessä. Lisäksi havaittiin, että suoliston mikrobiston koostumus vaihteli suoliston läpäisevyyden mukaan. Tutkimustyö jatkuu tämän osalta, ravinto vaikuttaa monella tavalla ihmisen terveyteen ja tämä tutkimus valotti uutta mekanismia

Rotaatioharjoittelu

Hei,

Olen Viivi ja opiskelen kolmatta vuotta lääketiedettä Turun yliopistossa. Työskentelin heinäkuun ajan Raskaus ja ravitsemus – tutkimusryhmässä harjoittelijana rotaatio-opetuksessa ja pääsin tutustumaan tutkimuksen tekoon ja toteutukseen lähietäisyydeltä. Rotaatio-opetus on osa lääkäriopintojen tutkijalinjojen opetussuunnitelmaa ja sen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija tutkimuksen eri vaiheisiin. Tutkijalinjan tavoitteena on antaa meille opiskelijoille valmiuksia väitöskirjan tekemiseen, minkä lisäksi tutkijalinjan puitteissa saamme suoritettua kaikki tohtoritutkintoon vaadittavat opintojaksot. Itse tahtoisin tutkijalinjan aikana löytää minua kiinnostavan väitöskirjaprojektin, jota voisin mahdollisesti alkaa työstää jo lääketieteen lisensiaatin opintojeni aikana.

Olen erityisen kiinnostunut ravitsemuksesta ja sen vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin. Erityisesti kiinnostukseni rajautuu vielä gynekologiaan, synnytysoppiin ja lastentauteihin, joten tämä tutkimusryhmä sopi minulle erinomaisesti.

Tämän kuukauden aikana on ollut hienoa päästä seuraamaan tutkimuskäyntejä ja tavata useita upeita äitejä ja vallan ihastuttavia pikkuihmisiä. Vauvojen ihastelun ja lapsosten leikittämisen ohessa olen päässyt myös tutustumaan tutkimuksessa käytettyihin menetelmiin, kyselylomakkeisiin ja laitteisiin sekä avartanut myös omaa käsitystäni hyvästä ravitsemuksesta ja sen vaikutuksesta äidin ja lapsen hyvinvointiin. Pääsin myös harjoittelemaan sikiön ultraäänen käyttöä ja ihastelinkin näkemääni useaan otteeseen silmät onnesta kiiluen.

Pääasiassa työni on kuitenkin ollut tutkimusdatan tallentamista, etsimistä ja lajittelemista. Lisäksi olen päässyt tutustumaan tutkimuksen aihepiiriin vielä lähemmin kirjallisuuden kautta.

Tämä rotaatioharjoittelu juuri tässä tutkimusryhmässä on ollut yksi kesäni kohokohdista ja toivonkin tämän tutustumisen poikivan jatkossa vielä lisää projekteja ja yhteistyötä!

terkuin,

Viivi

Alle 1-vuotiaalle sopivia ruokia

Monet ruuat sopivat alle 1-vuotiaalle:

Peruna ja kasvikset

  • peruna, porkkana, kukkakaali, parsakaali, maissi, kurkku, tomaatti pavut, bataatti jne.
  • 4 kk iästä, viimeistään 6 kk iästä
  • aluksi kypsennettyinä soseissa, 6-10 kk iästä tuoreraasteina

Marjat ja hedelmät

  • mansikka, vadelmat, mustikka, ruusunmarja, omena, banaani, luumu, sitrushedelmät jne.
  • 4 kk iästä, viimeistään 6 kk iästä
  • soseena, tuoreraasteena, kiisselinä

Viljavalmisteet

  • kaura, ruis, ohra, vehnä, speltti, riisi, tattari, maissi, hirssi, mieluiten täysijyväisinä
  • 5 kk iästä, viimeistään 6 kk iästä
  • puuroja, soseiden mukana, leipä aluksi sormiruokana

Liha, kala ja kananmuna

  • broileri, kalkkuna, possu, nauta, lammas, poro, kalat, kananmuna
  • 5 kk iästä, viimeistään 6 kk iästä
  • aluksi jauhettuna soseiden mukana pieniä määriä (1 tl), myöhemmin annos kasvaa 1-1.5 rkl. Lihat ja kalat maustamattomina (ei valmiiksi maustettuja)

Maito ja maitovalmisteet

  • maustamaton jukurtti, piimä, rahka, maito kuumennettuna ruuassa
  • 10 kk iästä, lähempänä 1 v ikää rasvaton maito juomaksi
  • sellaisenaan, maustettuna marjoilla ja hedelmäraasteilla

Ravintorasvat

  • tarvittaessa (esim., riittävän kasvun tueksi) rypsiöljyä lapsen soseruokaan tai puuroon

 

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Äidinmaidosta kiinteään ruokaan

Vauvaa ruokitaan pelkästään äidinmaidolla ensimmäiset 6 kuukautta ja osittain muun ruokinnan ohella vuoden ikään saakka. Äidin maidon D-vitamiinipitoisuus on pieni, joten vauvalle annetaan 10 µ/vrk D-vitamiinia valmisteena kahden viikon iästä lähtien. Kiinteitä ruokia annetaan lapselle maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk ja viimeistään 6 kk iässä. Rintamaito on edelleen pääasiallista ravintoa kiinteisiin ruokiin totutellessa. Kaikki vauvat tarvitsevat kiinteitä ruokia 6 kk iästä alkaen. Tässä iässä rintamaidon ravintoainekoostumus ei enää riitä tyydyttämään lapsen tarvetta.

Kiinteistä ruuista lapsi saa mm. sinkkiä, rautaa ja proteiinia. Täysimetetty vauva ei tarvitse vettä, ei myöskään mehuja. Rintamaito riittää tyydyttämään myös nesteen tarpeen. Kun lapsi alkaa syödä kiinteitä, voi suuta huuhdella nokkamukista tarjotulla vedellä. Rintaruokintaa on hyvä ylläpitää, kun kiinteitä ruokia aloitetaan maistella, tämä edistää suoliston kypsymistä. Jos rintamaidon puuttuessa vauva saa ainoastaan äidinmaidonkorviketta, voi kiinteiden ruokien syömisen aloittaa jo 4 kk iässä huomioiden kuitenkin lapsen yksilölliset syömisvalmiudet.

Kiinteisiin ruokiin tutustumisvaiheessa, imetetään ensin lasta tai jos rintamaitoa ei ole, niin hänelle annetaan äidinmaidonkorviketta ja sen jälkeen maisteluannoksia kiinteää ruokaa. Miedon makuiset ruuat, kuten keitetyt perunat, kasvikset, marjat ja hedelmät sopivat ensimmäisiksi ruuiksi. Ruuan koostumusta voi pehmentää vauvalle sopivaksi lisäämällä joukkoon pienen määrän rintamaitoa tai vettä. Vauvalle tarjotaan jo alusta lähtien ruoka-aineita monipuolisesti. Noin 5 kk, tai viimeistään 6 kk iässä vauvan ruokavaliota laajennetaan lisäämällä viljavalmisteita puuroina sekä kalaa, kanaa ja lihaa. Sileitä soseita voi ryhtyä karkeuttamaan, kun lapsen suun motoriikka kehittyy ja hänelle puhkeaa hampaita. Lähempänä vuoden ikää lapsi siirtyy syömään rakenteeltaan hyvin samanlaista ruokaa kuin muu perhe. Ruokaa, esim. lihaa voi vielä hienontaa lapsen lautasella. Runsassokerisia ja suolaa sisältäviä elintarvikkeita ja juomia ei anneta alle 1-vuotiaalle lapselle. Noin 10 kk iässä lapsi voi ryhtyä käyttämään hapanmaitovalmisteita ja vuoden iässä rasvatonta maitoa ruokajuomana.


bottle,stocksnap

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Imetyksestä hyvinvointia vauvalle

Rintamaito on luonnollinen tapa ruokkia lasta. Rintamaidosta lapsi saa myös ensimmäisten elinkuukausiensa tarpeeseen kaikki ravintoaineet, D-vitamiinia lukuun ottamatta. D-vitamiinia lapsi tarvitsee valmisteena ja lapselle suositellaankin D-vitamiinivalmistetta kahden viikon iästä aina täysi-ikäiseksi saakka. Yksinomaista eli täysimetystä suositellaan 6 kuukauden ikään saakka, mutta vähintään 4 kuukauden ikään. Imetystä muun ruuan rinnalla tulisi jatkaa lapsen ensimmäiseen syntymäpäivään saakka ja haluttaessa kauemminkin. Kiinteitä ruokia annetaan vauvalle 6 kk iässä ja tarvittaessa jo aiemmin, 4 kk iässä.

Ravitsemuksen lisäksi rintaruokinnasta on monenlaista hyötyä lapselle. Rintamaito sisältää monia lapsen suoliston kypsymistä ja puolustusjärjestelmän kehittymistä edistäviä ainesosia. Imetys on myös läheinen hetki äidin ja vauvan välillä ja imetys edistää äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta. Jos rintaruokinta ei syystä tai toisesta onnistu, tai maitoa ei erity riittävästi, annetaan lapselle äidinmaidonkorviketta. Äidinmaidonkorvikkeet ovat erityisiä vauvalle tarkoitettuja lehmänmaidosta muokattuja maitovalmisteita, joita on kahdenlaisia. Alle 6 kk ikäiselle vauvalle annetaan äidinmaidonkorviketta ja 6-12 kk ikäiselle vauvalle vieroitusvalmistetta. Nämä tuotteet pyrkivät jäljittelemään äidinmaidon koostumusta niin hyvin kuin mahdollista. Äidinmaito ja imetys ovat aina paras tapa ruokkia vauvaa, mikäli se vain on mahdollista.

Rintamaidon ravintoaineet ovat hyvin imeytyvässä muodossa. Rintamaidon rautapitoisuus on pieni, mutta muut maidon ainesosat laktoosi, laktoferriini ja C-vitamiini tehostavat raudan imeytymistä. Lisäksi lapsi käyttää sikiöaika muodostuneita rautavarastojaan puolen vuoden ikään saakka. Tuolloin ruokavalioon tulee muita raudan lähteitä, lihaa, kalaa ja täysjyväviljaa.

Vauvaa tulee imettää lapsen viestien mukaisesti eli lapsentahtisesti, sillä vauva osaa säädellä itse imemistään ravinnontarpeensa mukaisesti. Äiti oppii pikkuhiljaa havainnoimaan ja tunnistamaan vauvan nälkää, kylläisyyttä ja tyytyväisyyttä. Lapsi saattaa kausittain imeä useammin, joka lisää rintamaidon erittymistä vauvan tarvetta vastaavaksi. Jos lapsi on levoton ja itkee nälkää tiheidenkin imetysten jälkeen, tai virtsaa ja kakkaa niukasti, saattaa kertoa siitä, että rintamaito ei riitä lapsen ainoana ravintona. Neuvolasta ja imetystukiryhmistä saa tukea imetykseen, mikäli jokin askarruttaa esimerkiksi imetystekniikoissa tai maidon riittävyydessä.

 

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.