Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2019

Tutkijavaihto Southamptonissa

Lähdin tutkijavaihtoon syyskuussa 2018 Southamptonin yliopistoon Englantiin ja palaan parin viikon päästä takaisin Suomeen. Kuusi kuukautta työskentelyä toisessa tutkimusryhmässä osoitti miten samalla tavalla tutkimustyötä tehdään maasta riippumatta, mikä on tietysti hyvä asia esimerkiksi tutkimustuloksien vertailua ajatellen. Tutkimuksen tekemisen lisäksi työn tekeminen itsessään täällä yliopistossa on samanlaista kuin Suomessa – ollaan tunnollisia ja ahkeria.

Täällä pääsin osaksi isoa tutkimusryhmää, jota vetää professori Philip Calder. Calder on tunnettu tutkimuksesta ravitsemuksen muun muassa rasvojen vaikutuksesta ihmisen immuuni- eli puolustusjärjestelmään. Kokeneempien tutkijoiden lisäksi ryhmään kuuluu iso joukko nuoria tutkijoita, väitöskirjatutkijoita, joilta sain paljon vertaistukea töissä, mutta vietimme paljon aikaa myös vapaa-ajalla. Väitöskirjan tekeminen täällä eroaa hieman Suomessa tehtävästä: muun muassa täällä väitöskirjan voi aloittaa jo alemman korkeakoulututkinnon jälkeen ja kun taas Suomessa vaaditaan myös ylempi korkeakoulututkinto; täällä väitöstilaisuus on suljettu, paikalla on vain tentaattorit ja väitöskirjatutkija itse kun taas Suomessa väitöstilaisuus on julkinen.

Kuuden kuukauden aikana olen perehtynyt rasvahappoanalytiikkaan Calderin korkeatasoisessa laboratoriossa, joka on varusteltu tarkoituksen mukaisesti. Erityisen kiinnostavia ovat pitkäketjuiset monityydyttämättömät rasvahapot, joita ihminen saa esimerkiksi kalasta ja kalaöljystä. Nämä rasvahapot ovat tärkeitä terveydelle ja vaikuttavat muun muassa sikiön kasvuun ja kehitykseen.

Aika on vierähtänyt todella nopeasti. Muistan, kun juuri hyvästelin työkaverit Turussa, mutta nyt on tullut aika hyvästellä kollegat täällä Southamptonissa. Ikävä tulee, mutta yhteistyö jatkuu Suomeen palaamiseni jälkeen.

Noora Houttu

Äidin lihavuus voi vaikeuttaa imetystä

Olimme viime marraskuussa Suomen Lihavuustutkijat ry:n syysseminaarissa kuuntelemassa uusinta tietoa lihavuuden moninaisista terveysvaikutuksista ennen raskautta, raskauden aikana ja sen jälkeen. Tutkimusryhmämme johtajan dosentti Kirsi Laitisen esityksessä yllätyin lihavuuden moninaisista vaikutuksista imetykseen. Voiko painolla todella olla vaikutusta myös imetyksen onnistumiseen?

Tutkimusten mukaan voi olla. Lihavan äidin maidoneritys voi alkaa myöhemmin, täysimetys voi kestää vähemmän aikaa ja imetys ylipäänsä loppuu aikaisemmin verrattuna normaalipainoiseen äitiin. Monenlaiset biologiset, fysiologiset, käyttäytymiselliset sekä kulttuuriset tekijät voivat tuoda omat haasteensa imetyksen onnistumiseen. Liikapaino voi muun muassa vähentää maidontuotannon käynnistävän hormonin, prolaktiinin, tuotantoa, ja lisäksi esimerkiksi rintojen suuri koko saattaa vaikeuttaa imetystä.

Oli mielenkiintoista kuulla, että tutkimusten mukaan lihavat äidit myös aikovat imettää normaalipainoisia äitejä harvemmin ja lyhyemmän aikaa. Tämä voi johtua esimerkiksi epämukavalta tai haastavalta tuntuvasta imettämisestä tai maidon tulon vähäisyydestä jo raskauden alussa. On tutkimusnäyttöä siitä, että lapsen ruokintaa koskevia päätöksiä saatetaan tehdä jo jopa ennen raskautta, ja erään tutkimuksen mukaan juuri synnyttäneen äidin aikomus imettää tai olla imettämättä myös todennäköisesti toteutui käytännössä. Koska imettämisellä tiedetään olevan huimia terveyshyötyjä sekä äidille että lapselle, on imettämisen tukeminen ja siihen kannustaminen jo varhain raskauden alussa hyvin tärkeää – parhaassa tapauksessa lapsi saa suositusten mukaista ravintoa jo elämänsä alkumetreiltä asti!