Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2017

Mette 1v tutkimuskäynnillä

Reipas Mette-tyttönen, 1v, ja äiti Katja saapuivat Raskausdiabetes ja Ravinto-tutkimuskäynnille Tyksiin kirkkaana tammikuun aamuna. Tämä olikin Mettelle jo kolmas tutkimuskäynti. Edelliset käynnit olivat hänen ollessaan 3kk ja 6kk vanha. Nyt Mette alkoi heti uteliaana tutkia tutkimushuoneessa olevia leikkikaluja ja kirjoja. Isosisko Miina, 2v, oli jäänyt mummin luokse leikkimään.

Katja täytti tutkimuksen kyselykaavakkeita ja hänen verenpaineensa ja kehonkoostumuksensa mitattiin. ”Tutkimuksessa mukana olo on ollut mielenkiintoista”, Katja kertoi. ”Olen saanut paljon ylimääräistä tietoa omasta ja lapsen terveydestä,” hän iloitsi. Tällä kertaa, samoin kuin 2-vuotiskäynnillä, Metten verinäytteestä analysoidaan allergiapaketti, josta perhe saa tulokset kotiin. Tosin Mette on ollut terve, eikä mitään allergiaan viittaavaa ole ilmennyt tähän mennessä.

Kuvassa Mette 1v, Miina 2v ja äiti Katja.

Heidän seuraava käyntinsä on Metten täyttäessä 2 vuotta. Silloin Mette osallistuu myös psykologin ja fysioterapeutin tekemiin kehitystesteihin, jotka kertovat mm. hänen kielellisestä ja fyysisestä kehityksestään verrattuna muihin saman ikäisiin lapsiin.

”Olen tykännyt olla mukana tutkimuksessa! Käyntejä ei ole liikaa, niille ehtii hyvin tulla”, sanoo Katja iloisesti lähtiessään. ”Hei, hei, ensi kertaan!”

Tuoreen tutkimuksen mukaan raskauteen ja synnytykseen liittyvät riskit kohoavat jo luultua nuoremmilla

Helsingin Sanomat kertoo uudesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raskauden ja synnytyksen riskeihin liittyvästä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan riskit kasvavat jo luultua nuoremmilla äideillä. Ensisynnyttäjä Suomessa on keskimäärin noin 29-vuotias ja riski raskausdiabetekseen ja keisarileikkaukseen on jo tuolloin lisääntynyt. THL:n tutkimuksen riski näihin alkaa nousta jo 25-vuotiaana. Kun synnyttäjä on yli 33-vuotias, lisääntyy myös kohonneen verenpaineen riski ja yli 38-vuotiaana kohoaa myös raskausmyrkytyksen riski. Tutkimuksen mukaan myös vastasyntyneen riskit, kuten alhainen syntymäpaino ja ennenaikainen synnytys, kohoavat äidin iän myötä.

Tutkimus antaa hyvää tietoa erityisesti äitiyshuoltoon, jossa voidaan näihin riskeihin kiinnittää huomiota jo hyvissä ajoin.

Lue lisää linkistä. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005047889.html

Tyttö vai poika?

Tuttua tietoa on se, että XX ovat tytön ja XY pojan kromosomit. Miten sukupuoli sitten ohjautuu näiden kirjainten mukaisesti, miten tämä oikein tapahtuu?

500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ajateltiin että oikea kives tuottaa poikia ja vasen tyttöjä ja vielä myöhemmin uskottiin että karvahattu ja kintaat päällä toimiessa tehdään poikia. Myös naisen munasolujen sijainnin on uskottu vaikuttavan sukupuoleen: oikeanpuoleinen munasarja tuottaa poikia ja vasen tyttöjä.

Sukupuolikormosomien osuus sukupuolen määräytymisessä selvitettiin 1900- luvun alussa. Tiede on tarkentanut kromosomien osuutta ja nykyään tiedetäänkin että Y-kromosomin lyhyen haaran sisältävä SRY-geenin (sex determining region of Y-chromosome), on vastuussa siitä että sukupuolielimet muodostuvat kiveksiksi eli lapsesta tulee poika. Jos kehittävällä sikiöllä ei ole Y-kromosomia, syntyy tyttö. Ultraäänessä sukupuoli yleensä todetaan rakenneultraäänen yhteydessä raskauden puolivälissä, n. 20 raskausviikolla. Sen voi kuitenkin joskus nähdä myös II raskauskolmanneksen alkupuoliskolta lähtien, jos sikiön asento on optimaalinen ja ultraäänilaite hyvä. Toisaalta aina sukupuoli ei ole luotettavasti todettavissa raskauden puolivälin jälkeenkään, mikäli näkyväisyys tai sikiön asento eivät ole optimaaliset.

Lisää uskomuksista ja sukupuolen määräytymisestä löytyy alla olevista lähteistä:

Tyttö vai poika? Lääketieteellinen  aikakauskirja Duodecim 2010;126(20):2340-1 Kari Teramo

Tyttö tai poika tilaustyönä Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1994;110(12):1124 Mikko Niemi

Ravintokuitu on myös suolistomme bakteerien ravintoa

Kuidun saantisuositus aikuisille on vähintään 25-35 grammaa päivässä. Kouluikäisten saantisuositus on samaa luokkaa kuin aikuisilla, mutta pikkulapsilla hieman vähemmän. Saantisuosituksista huolimatta, käytännössä kuitua syödään usein vähemmän. Tämä löydös on todettu useissa länsimaissa, joissa kuidun saanti on suositeltua pienempää.

Kuidun liian vähäinen saanti voi aiheuttaa suoliston toiminnan häiriöitä, kuten ummetusta ja altistaa usean sairauden, kuten suolistosyöpien tai diabeteksen syntyyn. Syömällä täysjyväviljavalmisteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä säännöllisesti voi taata riittävän kuidun saannin. Tällöin suolen toiminta pysyy normaalina ja mahdollisesti pienentää myös sairauksien riskiä.

Yksi tuore tutkimus kertoo, että kuitua syömällä ravitsemme myös suolessamme asuvia bakteereja eli suoliston mikrobistoa ja sitä kautta suojelemme suolistoamme ulkopuolelta tulevilta tautia aiheuttavilta bakteereilta. Tämä juuri julkaistu tutkimus tehtiin hiirillä, jotka jaettiin kolmeen ryhmään, joista yksi ryhmä sai kuidutonta ruokaa, yksi ryhmä kuitua sisältävää ruokaa ja yksi ryhmä sai prebiootteja. Ihmisen suoliston mikrobiston mallintamiseksi hiirten suolistoon siirrettiin ihmisen suolistosta peräisin olevia bakteereja. Tutkimuksessa havaittiin, että prebiootteja ja kuidutonta ruokaa (ei lainkaan luonnollisia kasvisperäisiä kuituja sisältävää ruokaa) saavien hiirten suoliston bakteerit alkoivat käyttää ravinnokseen suolen pinnalla olevaa suolta suojaavaa limakalvoa. Kuitua sisältävää ruokaa saavien hiirten suoliston bakteerit käyttivät ravinnokseen saamaansa kuitua ja limakalvo säilyi terveenä. Suojaavan limakalvon heikentyessä ulkopuolelta tulevat tauteja aiheuttavat bakteerit voivat päästä suolen pinnalle ja aiheuttaa tulehdusta suolessa sekä johtaa sairauksiin.

 

Jälleen kerran on onnistuttu korostamaan kuidun saannin tärkeyttä terveydelle, tällä kertaa uuden kiinnostavan tekijän, suoliston mikrobiston, kautta. Tutkimuksia kuitenkin tarvitaan lisää tukemaan näitä tutkimustuloksia sekä lisäämään tietoa suoliston mikrobiston ja ruokavalion yhteisvaikutuksista terveydelle.

 

Lähde:

Desai, M., Seekatz, A., Koropatkin, N., Kamada, N., Hickey, C., Wolter, M., . . . Martens, E. (2016). A dietary fiber-deprived gut microbiota degrades the colonic mucus barrier and enhances pathogen susceptibility. Cell, 167(5), 1353.e21. doi://dx.doi.org/10.1016/j.cell.2016.10.043

 

Juttu Hesarissa:

http://www.hs.fi/tiede/art-2000004875581.html