Raskausdiabetes- ja Ravintotutkimus alkoi syksyllä 2013 ja nyt tutkimusta on takana neljä vuotta. Tutkimus jatkuu jo mukana olevien äitien ja lasten kanssa, uusin tutkittavien rekrytointi loppui kesällä. Tutkimuskäynneillä onkin nyt vilkasta, käynneillä on paljon ihania vauvoja ja taaperoikäisiä! Vauvagalleriassa, joka löytyy tutkimuksemme nettisivuilta, on tutkimukseen osallistuvien vauvojen kuvia ja lisää kuvia toivotaan!

Tutkimuksen tieteellinen työ etenee hyvää vauhtia. Aineistosta on julkaistu jo useita tieteellisiä artikkeleita ja ensimmäinen väitöskirja valmistuu syksyn/talven aikana. Tutkimusryhmässä on käynnistynyt myös muita tutkimuksia, kuten eHealth, joka käsittelee terveyssovelluksia ja tästä löytyykin sivuiltamme mielenkiintoinen blogi-kirjoitus. Lisäksi on käynnissä mm. koululaisten ruokailua käsittelevä tutkimus, josta on tulossa blogi-kirjoitus lähiaikoina.

Kiitos kaikille mukana oleville ja mukavaa syksyn alkua!

Olen Johanna, 3. vuoden hammaslääketieteen opiskelija Turun yliopistossa. Työskentelin kuukauden ajan Varhainen ravitsemus ja terveys-tutkimusryhmässä harjoittelijana lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tutkijalinjan rotaatio-opetuksessa. Kesärotaatio on osa tieteellisiä jatko-opintoja ja rotaation tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija kliinisen tutkimuksen vaiheisiin ja mahdollisesti ohjata aloittamaan väitöskirjatyö.

Hain useisiin rotaatiopaikkoihin ja ilahduin, kun tieto harjoittelupaikastani Kirsi Laitisen ryhmässä ravitsemustutkimuksella saapui. Oli mukavaa päästä vuoden opiskelun ja syventävien kirjoittamisen jälkeen töihin! Rotaationi aikana sain ravitsemustutkimushaastattelujen ja BOPPOD-kehonkoostumus-, paino- ja pituusmittausten kautta hieman tuntumaa vastaanottotyönkaltaisiin tehtäviin – tuntui hienolta saada tavata eri-ikäisiä asiakkaita, tutustua mukaviin työkavereihin ja kävellä TYKS: in käytäviä ja tunneleita. Opin kuukauden aikana Ellan, Nooran ja Kaisan opastamina myös siitä, mitä biolääketieteenlinja pitää sisällään. Jo ennen rotaation alkamista olin ajatellut, että tulevaan työhöni hammaslääkärinä on hyvä saada kuva siitä, millaisia nykyiset ravitsemussuositukset ovat ja millaista ravintoa hammaslääkärin vastaanotolle tuleva lapsi, nuori tai aikuinen nykysuomessa syö ja juo.

Oli kotoisaa päästä jälleen tekemään tutkimusta ja käsittelemään dataa, tekemään kirjallisuushakuja ja kirjoittamaan vähän artikkeliakin, sellaista työtä, jota joskus aiemminkin olin tehnyt. Alakouluikäisten ravitsemustutkimuksessa kävin yhdessä perheen kanssa läpi kotona täytetyn 5 päivän ruokapäiväkirjan ja tutkittavat täyttivät erilaisia kyselyjä, jonka jälkeen mittasin pituutta ja painoa. Kehonkoostumusmittaus tehtiin avaruuskapselia muistuttavalla BODPOD-laitteella. Tutustuin myös raskausajan ravitsemustutkimukseen seuraamalla raskauden aikaisia ja jälkeisiä äiti-vauva-tutkimuskäyntejä. Oli mahtavaa seurata sikiön ultraääni-tutkimuksia. Yhtenä perjantaina meillä oli laitoksen kesäretkipäivä Vepsään. Päivä oli melko jäätävän kylmä, mutta retken tunnelmaa tämä ei haitannut. Näköalapaikaltakin tuli napsittua muutama kuva.

Mitä pitäisin kesärotaationi merkittävimpänä antina? – Parasta antia ovat ehdottomasti olleet lasten ravitsemustutkimus AKORA-haastattelut ja mittaukset sekä ravitsemustutkimuksen työyhteisö. Uusia työkavereitani kuuntelemalla olen ymmärtänyt, että mahdollisuuksia on useita ja kannattaa vain rohkeasti heittäytyä ja uskoa kykyihinsä. Suosittelen kaikkia käyttämään rotaatiomahdollisuutta, jopa jollain hieman itseä kaukaisemmallakin tutkimusalueella. Pitkän opiskeluvuoden jälkeen työt tuntuvat lomalta, kun pääsee tekemään jotain uutta. Toisaalta kesätyön jälkeen into omiin hammaslääkärin opintoihinikin on vain kasvanut.

Kiitos ravitsemustutkimusryhmälle  ̶  erityisesti jokaiselle työkaverilleni!

Johanna

Helsingin sanomat kertoo Dosentti Riitta Törrösen laatimasta selvityksestä 2000-luvulla marjoista tehdyistä tutkimuksista. Selvityksen pääpaino on kliinisissä eli ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa, joista suurin osa liittyy sydän-ja verisuonitautien ja diabeteksen riskitekijöihin. Helsingin sanomat on koostanut tästä selvityksestä tiiviin paketin, jossa on paljon tietoa eri marjojen, mansikan, vadelman, mustikan, mustaherukan ja puolukan, koostumuksesta ja terveysvaikutuksista.

Marjojen yksi tärkeä hyödyllisesti terveyteen vaikuttava ravintoaine on polyfenolit, joita eniten löytyy mustikasta. Mustikan terveysvaikutuksia viime aikoina on tutkittu liittyen etenkin sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen riskitekijöihin. Mustaherukkaa, jossa näistä marjoista on seuraavaksi eniten polyfenoleita, on tutkittu liittyen verisuonten toimintaan ja verenkierron parantumiseen. Puolukkaa on selityksen perusteella tutkittu pääosin eläinmalleissa, kuten myös vadelmaa. Mansikan terveysvaikutukset on liitetty etenkin sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen riskitekijöihin.

Polyfenoleiden lisäksi marjat sisältävät paljon vitamiineja ja kuituja. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäin tulisi syödä vähintään 500 grammaa eli 5–6 annosta kasviksia, marjoja ja hedelmiä, joista puolet tulisi olla marjoja ja hedelmiä. Nyt onkin hyvä aika yhdistää ulkoilu ja terveellinen ravitsemus- saapastelu kesäisessä metsässä mustikoita poimien on hyvää hyötyliikunta ja syksyn lähestyessä onkin sitten puolukoiden vuoro.

Marjojen terveysvaikutuksista ja tutkimuksista löytyy lisää tietoa Riitta Törrösen raportista: ”TUTKIMUSTIETOA MANSIKAN, VADELMAN, MUSTAHERUKAN, MUSTIKAN JA PUOLUKAN TERVEYSVAIKUTUKSISTA”.

Lapseni on puolivuotias ja ensimmäinen hammas suussa. Milloinka se harjaus tulikaan aloittaa? Aloitanko heti, vai vasta huomenna?

Hampaiden harjaus aloitetaan jo ensimmäisen hampaan puhjettua suuhun. Hampaat harjataan kahdesti päivässä, riittävän huolellisesti. Fluorihammastahnaa käytetään alle 3-vuotiailla vain toisella päivän harjauskerroista. Suuta ei tulisi huuhdella, ainakaan kovin tehokkaasti, koska tämä heikentää fluorin tehoa. Alle 3-vuotiaille tarkoitetun hammastahnan fluoripitoisuus on 1000-1100 ppm, ja tahnaa käytetään vain erittäin pienenä sipaisuna ”vauvan pikkusormen kynnen verran”. Vanhemmat annostelevat alle kouluikäisen lapsen tahnan, jottei sitä tule vahingossa käytettyä liikaa.

Annanko harjan lapselle, vaiko en?

Alle kouluikäisen lapsen hampaiden harjaus on vanhempien vastuulla, vaikka onkin hyvä antaa lapsen totutella itsenäiseen hampaiden harjaukseen. Tätä varten on myynnissä erityisiä pehmeitä vauvaharjoja. Vasta koululaisena lapsi on valmis harjaamaan hampaansa täysin itsenäisesti ilman huoltajien apua. Kuten ennen viisaasti todettiin: ”hampaiden harjaus onnistuu, kun kaunokirjoitus sujuu”. Alakoululaisena lapsen motoriikka ja keskittymiskyky ovat kehittyneet riittäviksi 2 minuutin huolelliselle harjaukselle. Reikiintymisen kannalta kriittistä ja vaikeaa on varsinkin takana olevien juuri puhjenneiden poskihampaiden purupintojen huolellinen puhdistus.

Apua, hammastahnoja on liian monenlaisia! Minkä valitsen?

Valkaisuun tai hammaskivenpoistoon suunnitellut hammastahnat eivät sovellu pienille lapsille. Fluoria hammastahnassa kuitenkin tulisi olla, ellei alueenne juomaveden fluoripitoisuus ole poikkeuksellisen korkea. Tällöin kannattaa keskustella alueen hammaslääkärin kanssa. Käyttöveden fluoridipitoisuuden ollessa yli 0,7 mg/l (0,7 ppm) alle 6-vuotiaille suositellaan 500 ppm:n tahnaa ja alle 3-vuotiaille harjausta ilman tahnaa. Jos fluoridipitoisuus on yli 1,5 mg/l, fluorihammastahnaa ei suositella lainkaan.

Miten taaperoni välttää karieksen ja hampaiden paikkauksen?

Reikiintymisen välttämiseksi olisi tärkeää estää streptococcus mutans-bakteerin eteneminen aikuisen suusta vauvan suuhun maitohampaiden puhkeamisiässä (0,5-2 v). Vanhemmat voivat tietoisesti vähentää lapsensa streptococcus mutans-bakteerien riskiä kiinnittämällä erityistä huomiota siihen, etteivät tutit ja ruokailuvälineet siirry suusta toiseen. Mikäli mutans steptokokkien kolonisoituminen tapahtuu, lapselle tulee reikiä keskimäärin nuorempana ja enemmän. Myös säännöllinen makeiden juomien ja makeisten nauttiminen edistää mutans–streptokokkien määrää. Lasten janojuomaksi sopii vesi. Säännölliset ruokailuajat ja napostelun välttäminen ehkäisevät reikiintymistä.

Maitohampaiden reikiintyminen altistaa pysyvien hampaiden reikiintymiselle, ja reikiintymisestä aiheutuvat hampaiden poistot vaikuttavat epäedullisesti purentaan.

Puhtaalla suulla on helppo hymyillä!

Terve suu on hyvä lähtökohta hyvälle yleisterveydelle, sillä suun limakalvopinta on suuri ja tulee kohtaamaan paljon taudinaiheuttajia. Ehjänä ja terveenä suun limakalvo ja terveet hammas- ja ienpinnat toimivat luonnollisena esteenä ja suurin osa taudinaiheuttajista ei pääse verenkiertoomme aiheuttamaan vahinkoa. Vanhempien oma hampaiden harjaus innostaa perheen pienempiä ja usein myös toisinpäin!

Lähteet:

Karies (hallinta) (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim,2014 (viitattu 2.6.2017). www.kaypahoito.fi

www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00501