Rintamaito on luonnollinen tapa ruokkia lasta. Rintamaidosta lapsi saa myös ensimmäisten elinkuukausiensa tarpeeseen kaikki ravintoaineet, D-vitamiinia lukuun ottamatta. D-vitamiinia lapsi tarvitsee valmisteena ja lapselle suositellaankin D-vitamiinivalmistetta kahden viikon iästä aina täysi-ikäiseksi saakka. Yksinomaista eli täysimetystä suositellaan 6 kuukauden ikään saakka, mutta vähintään 4 kuukauden ikään. Imetystä muun ruuan rinnalla tulisi jatkaa lapsen ensimmäiseen syntymäpäivään saakka ja haluttaessa kauemminkin. Kiinteitä ruokia annetaan vauvalle 6 kk iässä ja tarvittaessa jo aiemmin, 4 kk iässä.
Ravitsemuksen lisäksi rintaruokinnasta on monenlaista hyötyä lapselle. Rintamaito sisältää monia lapsen suoliston kypsymistä ja puolustusjärjestelmän kehittymistä edistäviä ainesosia. Imetys on myös läheinen hetki äidin ja vauvan välillä ja imetys edistää äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta. Jos rintaruokinta ei syystä tai toisesta onnistu, tai maitoa ei erity riittävästi, annetaan lapselle äidinmaidonkorviketta. Äidinmaidonkorvikkeet ovat erityisiä vauvalle tarkoitettuja lehmänmaidosta muokattuja maitovalmisteita, joita on kahdenlaisia. Alle 6 kk ikäiselle vauvalle annetaan äidinmaidonkorviketta ja 6-12 kk ikäiselle vauvalle vieroitusvalmistetta. Nämä tuotteet pyrkivät jäljittelemään äidinmaidon koostumusta niin hyvin kuin mahdollista. Äidinmaito ja imetys ovat aina paras tapa ruokkia vauvaa, mikäli se vain on mahdollista.
Rintamaidon ravintoaineet ovat hyvin imeytyvässä muodossa. Rintamaidon rautapitoisuus on pieni, mutta muut maidon ainesosat laktoosi, laktoferriini ja C-vitamiini tehostavat raudan imeytymistä. Lisäksi lapsi käyttää sikiöaika muodostuneita rautavarastojaan puolen vuoden ikään saakka. Tuolloin ruokavalioon tulee muita raudan lähteitä, lihaa, kalaa ja täysjyväviljaa.
Vauvaa tulee imettää lapsen viestien mukaisesti eli lapsentahtisesti, sillä vauva osaa säädellä itse imemistään ravinnontarpeensa mukaisesti. Äiti oppii pikkuhiljaa havainnoimaan ja tunnistamaan vauvan nälkää, kylläisyyttä ja tyytyväisyyttä. Lapsi saattaa kausittain imeä useammin, joka lisää rintamaidon erittymistä vauvan tarvetta vastaavaksi. Jos lapsi on levoton ja itkee nälkää tiheidenkin imetysten jälkeen, tai virtsaa ja kakkaa niukasti, saattaa kertoa siitä, että rintamaito ei riitä lapsen ainoana ravintona. Neuvolasta ja imetystukiryhmistä saa tukea imetykseen, mikäli jokin askarruttaa esimerkiksi imetystekniikoissa tai maidon riittävyydessä.
Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.