Mikrobisto ja erityisesti suolistomikrobisto ja sen koostumus on viime aikoina ollut kiivaan tutkimuksen alla. Useat krooniset sairaudet ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Näihin yleistyneisiin sairauksiin kuuluvat mm. lihavuus, astma, heinänuha, erilaiset ruoka-allergiat, tyypin 1 diabetes ja autismi. Marin J. Blaser käsittelee aihetta Naturessa ja nostaa esiin mikrobisto- näkökulman. Mikrobit eivät vain sattumalta ole asettuneet suolistoomme, vaan tarkan valinnan kautta elimistöömme on valikoitunut suvunjatkamiselle optimaalinen mikrobisto. Varhainen elämänvaihe on eirtyisen tärkeä vaihe mikrobiston kehittymisen kannalta- mikrobiston ja oman kehomme vuoropuhelun vaikutuksesta elimistömme puolustusjärjestelmä kehittyy mm. erottamaan mikä on elimistölle tuttua ja mikä vierasta ja siten vaatii puolustusjärjestelmän toimintaa.

Tutkijan mukaan mikrobiston ja elimistömme tasapaino on häiriintynyt ja taustalla tässä on nykyaikainen elämäntapamme joka on johtanut mikrobien vähentymiseen elimistössämme. Tähän on vaikuttanut useita tekijöitä, kuten keisarileikkauksien yleistyminen, jonka yhteydessä äidin mikrobien siirtyminen lapseen on vähäisempää kuin alateitse tapahtuvassa synnytyksessä. Muita vaikuttavia tekijöitä on lapsen ja myös äidin raskaudenaikainen antibioottien käyttö ja korvikkeiden käyttö rintamaidon tilalla. Myös lisääntyneellä hygienialla saattaa olla vaikutusta varhaisen mikrobiston kehittymiseen. Tämä mikrobiston ”köyhtyminen” on vaikuttanut puolustusjärjestelmän toimintaan ja siten kroonisten tautien syntyyn. Lisää tutkimusta vielä kuitenkin tarvitaan selvittämään mm. minkälainen on optimaalinen mikrobistokoostumus ja mitkä ovat keinot sen saavuttamiseksi.