5-osaisen blogisarjamme ensimmäisessä osiossa refereoimme Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) laatimaa lasten varhaiskasvatuksen ruokailusuositus-asiakirjan ensimmäistä osiota; ravitsemus tukee lasten terveyttä ja kasvua. Käsittelimme varhaiskasvattajien tärkeää roolia luoda suotuisat olosuhteet lasten ruokailuun liittyvän käyttäytymisen oppimisessa. Lisäksi tiivistimme lasten kehitysvaiheiden merkityksen ruokailussa, sekä mistä lasten ruokavalion perusta muodostuu. Tässä blogisarjamme toisessa osassa puolestaan olemme tiivistäneet artikkelin osiota, joka käsittelee ruokailua ohjaavia säädöksiä, määräyksiä ja suosituksia.
Varhaiskasvatuslaki painottaa pedagogiikkaa
Varhaiskasvatuslaki säätelee kunnan, kuntayhtymän ja muun palveluntuottajan järjestämää varhaiskasvatusta. Laissa varhaiskasvatus on määritelty kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudeksi. Tämä kokonaisuus on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Varhaiskasvatuksen tulisi lain mukaan ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitysvaihe ja tukea hänen yksilökohtaista kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kehitystä. Varhaiskasvatus tulisi tapahtua yhteishengessä hoitopaikan, huoltajien ja lapsen kanssa. Laki turvaa lapselle ravitsemuksellisesti riittävän ravinnon, sekä ohjatun ja tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ruokailun. Hallituksen esityksessä asiaa vielä tarkennetaan, että ravinnon tulee laadultaan täyttää yleiset terveys- ja ravitsemusvaatimukset ja ravintoa pitää tarjota tarpeeksi usein ja riittävästi. Kunta puolestaan on vastuussa asetettujen vaatimusten täyttymisestä.
Ruokailua koskevat säännökset käytännössä
Riittävän energian ja ravinteiden saanti tulee suhteuttaa päivän aktiviteetteihin ja lapsen iän mukaisiin tarpeisiin. Ateriamäärien puolestaan tulee vastata hoitopäivän pituutta. Ruokailujen säännöllisyys ja niihin varattu riittävä aika tarjoavat lapselle turvallisuutta, rytmiä ja pitävät ateriat sopivan kokoisina. Samalla aterioiden säännöllisyys ehkäisee verensokerin laskusta johtuvaa oireilua; levottomuutta ja huonotuulisuutta. Ruokailun ohjaus tulee olla positiivista, kannustavaa, esimerkillistä ja lasta huomioivaa. Lasta tulisi kunnioittaa nälän ja kylläisyyden, kuten myös makumieltymysten suhteen. Näin lapsi rohkenee maistamaan uusia makuja ja koostumuksia, turvallisesti ja omasta halustaan.
Ruokailu ja ruokakasvatus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa
Opetushallitus on laatinut Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Näihin perusteisiin pohjautuvat varhaiskasvatuspalveluiden tuottajien paikkakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Suunnitelman tulee ottaa huomioon lapsen oikeudet, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus. Lapsi tulisi nähdä aktiivisena vuorovaikuttajana ympäristöönsä, onnistumisen kokemuksia unohtamatta. Varhaiskasvatuksen tavoite on, että lapsi omaksuu terveyttä ja hyvinvointia arvostavan elämäntavan. Tähän päästäkseen, lasta tulee ohjata ruokailutaitojen kehittymisessä, keskustella terveyttä edistävän ravinnon merkityksestä, sekä opettaa yksilöllisiä eroavaisuuksia ja niiden kunnioittamista. Ruokaperinteitä- ja tapoja tulisi myös pohtia yhdessä. Ympäristökasvatuksessa tulisi herättää keskustelua ruokien alkuperästä, sekä omien tekojen vaikutuksesta energian säästämiseen ja ruokahävikin vähentämiseen.
Ruokailu ja ruokakasvatus osana toimintakulttuuria
Yhteisön arvot ja periaatteet, kuten myös ympäristö ja työtavat muodostavat yhdessä toimintakulttuurin. Tärkeintä varhaiskasvattajille on ymmärtää, että toimintakulttuuri kopioituu lapselle. Toimintakulttuuria tulee arvioida ja kehittää vastaamaan lapsen etua. Lapsen ruokailu tulee toteuttaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin periaatteiden puitteissa, leikkimielisyyttä unohtamatta. Parhaimmillaan pedagogisessa lähestymistavassa lapsi ja kasvattaja oppivat yhdessä ruokatottumuksia.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja yksilölliset tavoitteet
Jokaiselle päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen huoltajat osallistuvat suunnittelemaan yhteisiä ja yksilöllisiä tavoitteita. Suunnitelmassa huomioidaan mm. etnisyys, uskonnollinen tai eettinen vakaumus, allergiat tai muut eritysruokavaliotarpeet. Yksilöllisyydessä huomioidaan ruokailuun liittyvät tarpeet ja luodaan tavoitteet. Ruokailuun liittyvien pulmien ratkomisen tueksi on myös mahdollisuus konsultoida erityistyöntekijöitä. Tärkeää suunnitelmaa laadittaessa ja toteuttaessa on löytää havainnointi-, sekä näkemyskonsensus varhaiskasvattajien ja huoltajien välillä. Varhaiskasvattajien tulee saada tietää ruokailuun liittyvistä toiminnoista kotona, missä taas huoltajien tulee saada tietoa yleisistä lapsen syömiseen liittyvistä kehitysvaiheista, sekä lapsen ryhmäkäyttäytymisestä. Riittävän ja ravitsevan ruokakasvatuksen mallia päästään jakamaan lähes kaikissa perheissä, sillä lapset ketkä eivät ole päiväkodissa tai perhepäivähoidossa käyvät usein kerhoissa ja leikkipuistoissa.
Kansalliset ravitsemussuositukset ruokailun toteuttamisessa
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan terveyttä edistävän ruokavalion päivittäisten aterioiden perusta muodostuu kasviksista, perunasta, täysjyvävalmisteista, rasvattomista ja vähärasvaista maitovalmisteista, sekä rasvoista. Aterialisukkeina tulisi vaihdellen nauttia kalaa, siipikarjaa, kananmunaa ja lihavalmisteita. Satunnaisesti tulisi nauttia vielä listaamattomia ruokavalmisteita, kuten rasvaisia maitovalmisteita, vähäkuituisia viljatuotteita, sekä pitkälle prosessoituja valmisteita. Ruokavaliota noudatettaessa myös elintarvikkeiden lisäaineiden haitallinen saanti pysyy maltillisena. Lisäksi eritysruokavalioiden noudattaminen terveyttä edistävästi ja ravitsemuksellisesti riittävästi on myös ohjeistettu ja mahdollistettu, kuten kasvisruokavalion noudattaminen. Lautasmalli ja ruokakolmio auttavat havainnollistamaan mitä ja kuinka paljon tulisi syödä. Peruslautasmalli on kaikille sama; puolet lautasesta tulisi täyttyä kasviksista, neljäsosa hiilihydraatin lähteistä ja neljäsosa proteiinin lähteistä. Ruojajuoma, sekä rasvan lähteet tulee toki myös huomioida. Ruokalistaa viikkotasolla suunnitellessa tulee laskea aterioiden keskimääräinen energia- ja ravintoainesisältö. Tässä apuna toimii artikkelin liitteenä olevat taulukot, joista löytyy elintarvikkeiden valintasuositukset, sekä aterian osille lasketut ravitsemuslaadun minimivaatimukset. Ruokalistatason energiaravintoaneiden saanti toteutuu kun edellä mainittujen taulukoiden noudattamisen lisäksi noudatetaan lautasmallia.
Jokaisella lapsella on oikeus terveyttä ja hyvinvointia edistävään ruokaan, sekä myönteiseen ruokailukokemukseen.
JULKARI
Valtion ravitsemusneuvottelukunta
”Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus”
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135907/URN_ISBN_978-952-302-992-7.pdf?sequence=1