Tutkimusten mukaan suomalaiset naiset ovat hyvin tietoisia imetyksen terveysvaikutuksista ja motivoituneita imettämään. Äidin elimistö alkaa valmistautua imetykseen jo hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää. Hormoneista erityisesti prolaktiini, kasvuhormoni, estrogeeni ja keltarauhashormoni osallistuvat rintarauhasen kehittymiseen. Kun istukka irtoaa synnytyksen jälkeen, alkaa maidontuotto, jälleen eri hormonit osallistuvat tähän maidon ”nousun” ohjaamiseen rintoihin. Kun vauva imee nänniä, nännin hermopäätteet reagoivat ja lopputuloksena on rintatiehyeiden supistuminen ja maidon puristuminen rinnasta vauvan suuhun.

Imetysasento on sekä äidin että vauvan kannalta tärkeä. Hyvä imetysasento on sellainen, jossa äidillä on rento olo ja vauva saa hyvän otteen rinnasta. Neuvolassa ja synnytyssairaalassa imetykseen annetaan hyvät ohjeet ja kannattaakin kysyä mikäli jokin imetyksessä mietityttää.

Imetys vaikuttaa hyödyllisesti vauvan hyvinvointiin ja terveyteen ja lisäksi imettämisellä on esitetty olevan edullisia vaikutuksia myös äidin terveyteen, kuten pienempään tyyppi 2 diabeteksen, verenpainetaudin ja rinta- ja munasarjasyövän riskiin.

lähteet:

Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä (2009) Imetyksen edistäminen Suomessa – Toimintaohjelma 2009-2012 (pdf 1,12 Mt). THL Raportti 32.

Imetys,  Lääkärikirja Duodecim, 25.10.2015