Olimme viime marraskuussa Suomen Lihavuustutkijat ry:n syysseminaarissa kuuntelemassa uusinta tietoa lihavuuden moninaisista terveysvaikutuksista ennen raskautta, raskauden aikana ja sen jälkeen. Tutkimusryhmämme johtajan dosentti Kirsi Laitisen esityksessä yllätyin lihavuuden moninaisista vaikutuksista imetykseen. Voiko painolla todella olla vaikutusta myös imetyksen onnistumiseen?

Tutkimusten mukaan voi olla. Lihavan äidin maidoneritys voi alkaa myöhemmin, täysimetys voi kestää vähemmän aikaa ja imetys ylipäänsä loppuu aikaisemmin verrattuna normaalipainoiseen äitiin. Monenlaiset biologiset, fysiologiset, käyttäytymiselliset sekä kulttuuriset tekijät voivat tuoda omat haasteensa imetyksen onnistumiseen. Liikapaino voi muun muassa vähentää maidontuotannon käynnistävän hormonin, prolaktiinin, tuotantoa, ja lisäksi esimerkiksi rintojen suuri koko saattaa vaikeuttaa imetystä.

Oli mielenkiintoista kuulla, että tutkimusten mukaan lihavat äidit myös aikovat imettää normaalipainoisia äitejä harvemmin ja lyhyemmän aikaa. Tämä voi johtua esimerkiksi epämukavalta tai haastavalta tuntuvasta imettämisestä tai maidon tulon vähäisyydestä jo raskauden alussa. On tutkimusnäyttöä siitä, että lapsen ruokintaa koskevia päätöksiä saatetaan tehdä jo jopa ennen raskautta, ja erään tutkimuksen mukaan juuri synnyttäneen äidin aikomus imettää tai olla imettämättä myös todennäköisesti toteutui käytännössä. Koska imettämisellä tiedetään olevan huimia terveyshyötyjä sekä äidille että lapselle, on imettämisen tukeminen ja siihen kannustaminen jo varhain raskauden alussa hyvin tärkeää – parhaassa tapauksessa lapsi saa suositusten mukaista ravintoa jo elämänsä alkumetreiltä asti!