Helsingin sanomat kertoo Dosentti Riitta Törrösen laatimasta selvityksestä 2000-luvulla marjoista tehdyistä tutkimuksista. Selvityksen pääpaino on kliinisissä eli ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa, joista suurin osa liittyy sydän-ja verisuonitautien ja diabeteksen riskitekijöihin. Helsingin sanomat on koostanut tästä selvityksestä tiiviin paketin, jossa on paljon tietoa eri marjojen, mansikan, vadelman, mustikan, mustaherukan ja puolukan, koostumuksesta ja terveysvaikutuksista.

Marjojen yksi tärkeä hyödyllisesti terveyteen vaikuttava ravintoaine on polyfenolit, joita eniten löytyy mustikasta. Mustikan terveysvaikutuksia viime aikoina on tutkittu liittyen etenkin sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen riskitekijöihin. Mustaherukkaa, jossa näistä marjoista on seuraavaksi eniten polyfenoleita, on tutkittu liittyen verisuonten toimintaan ja verenkierron parantumiseen. Puolukkaa on selityksen perusteella tutkittu pääosin eläinmalleissa, kuten myös vadelmaa. Mansikan terveysvaikutukset on liitetty etenkin sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen riskitekijöihin.

Polyfenoleiden lisäksi marjat sisältävät paljon vitamiineja ja kuituja. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäin tulisi syödä vähintään 500 grammaa eli 5–6 annosta kasviksia, marjoja ja hedelmiä, joista puolet tulisi olla marjoja ja hedelmiä. Nyt onkin hyvä aika yhdistää ulkoilu ja terveellinen ravitsemus- saapastelu kesäisessä metsässä mustikoita poimien on hyvää hyötyliikunta ja syksyn lähestyessä onkin sitten puolukoiden vuoro.

Marjojen terveysvaikutuksista ja tutkimuksista löytyy lisää tietoa Riitta Törrösen raportista: ”TUTKIMUSTIETOA MANSIKAN, VADELMAN, MUSTAHERUKAN, MUSTIKAN JA PUOLUKAN TERVEYSVAIKUTUKSISTA”.