Naantalilainen Eija, 35v, kävi toisella Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuskäynnillään aurinkoisena kevätaamuna. Eija oli käynnillä jo 35:llä raskausviikollaan ja käynti aloitettiin erikoislääkärin tekemällä ultraäänimittauksella. Lääkäri kertoi vauvan voivan erittäin hyvin, ja hän varmisti äidin arvion tulevan lapsen sukupuolesta. ”Tyttö pitäisi olla tulossa”, Eija sanoi iloisena ja samaan päätyi myös lääkäri. Käynnillä Eija täytti tutkimuksen kyselylomakkeita ja häneltä mitattiin verenpaine ja kehonkoostumus, joista hän sai tuloksen saman tien. Ennen tutkimuskäynnille tuloaan Eija oli käynyt laboratoriossa antamassa paastoverinäytteen, josta hän saa tietää veren sokeri- ja insuliiniarvonsa. Myös täyttämästään 3-päivän ruokapäiväkirjasta Eija saa palautteen itselleen. Se sisältää yhteenvedon ravintoaineiden, kuten energian, proteiinien, hiilihydraattien ja rasvan sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saannista.

Eija kuuli Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksesta käydessään alkuraskauden ultraäänitutkimuksessa. Siellä hoitaja oli antanut hänelle tutkimuksesta kertovan esitteen ja Eija innostui osallistumaan. ”Varsinkin tämä raskauden lopulla tehtävä ylimääräinen ultraäänitutkimus houkutteli, ja myös lapsen allergiatestaus kuulostivat hyviltä bonuksilta osallistua”, kertoo Eija.

Seuraavalle käynnille Eija tulee yhdessä vauvan, pienen tytön kanssa!

Hiljattain julkaistussa Trendissä artikkeli syömisestä.

Lasten ja lapsiperheiden uudet ravitsemussuositukset kehottavat käyttämään sokeria enintään 10% päivittäisestä kokonaisenergiansaannista. Maidon, hedelmien, marjojen ja kasvisten sisältämä luontainen sokeri ei kuulu tähän. Keskiverto kaksivuotiaalle tämä tarkoittaa noin 2 ruokalusikallista sokeria ja viisivuotiaalle noin 2,5 ruokalusikallista päivässä, aikuiselle 3,5 ruokalusikallista; määrä täyttyy helposti tavanomaisista ruuista.

Vain osa päivittäisestä sokerista tulee ruokiin kotona valmistuksen aikana lisätystä sokerista. Suurimman osan sokerista lapset saavat mehujen, jogurttien, makeutettujen maitovalmisteiden (kuten jäätelö), leivonnaisten, keksien ja karkkien mukana. Tutkimusten mukaan 2-6 vuotiaat lapset saavat energiastaan noin 12-14 prosenttia sokerista, mikä on liikaa. Usein toistuva ja liiallinen sokerinkäyttö aiheuttaa nimittäin hammaskariesta ja samalla heikentää lapsen ruokavalion ravintoainetiheyttä, eli vähentää muiden, hyödyllisempien ravintoaineiden osuutta ravinnosta.

Sokerin määrää lapsen (ja koko perheen) ruokavaliossa voi vähentää kiinnittämällä huomiota kotiin ostettavien elintarvikkeiden laatuun: maitovalmisteet sisältävät yllättävän paljon sokeria, joten suosi maustamattomia tai vähemmän sokeria sisältäviä jogurtteja, rahkoja ja viilejä. Valitse myslejä ja muroja, jotka sisältävät sokeria enintään 16g/100g (ei siis suklaa- ja hunajamuroja tai muromysliä), ja osta kotiin pienempiä pakkauksia esimerkiksi keksejä ja karkkeja. Myös täysmehut sisältävät paljon sokeria, yhtä paljon kuin limsat! Mehut, limsat, karkit ja keksit eivät siis kuulu jokapäiväiseen ruokavalioon, vaan niiden käyttöön on syytä asettaa rajat lapsille, ja aikuisillekin. Vanhemmat näyttävät syömisen mallin lapsille, ja kohtuuden rajat on hyvä opetella yhdessä.

Lähde: Syödään yhdessä -ruokasuositukset perheille

Kuva: stocksnap.io

Aikuisten terveyttä edistävät ruokavalinnat on ehkä helppo mieltää omien kokemusten pohjalta. Sopiva ruokamäärä eli energiamäärä löytyy, kun käy vaa’lla silloin tällöin ja huomaa painon pysyvät sopivissa lukemissa. Entä leikki-ikäinen lapsi, mitä ja millaisia ruokamääriä hänen tulisi syödä?

Lapsen normaali kasvu on paras riittävän ravinnon saannin mittari. Energian tarve on yksilöllistä riippuen monista tekijöistä, joista yksi on liikkumisen määrä. Keskimääräiset leikki-ikäisen suositeltavat ruokamäärät antavat kuitenkin jotakin käsitystä lapsen tarvitsemasta ruokamäärästä. Monipuolisesta ja riittävästä ruokailusta lapsi saa tarvitsemansa ravintoaineet, hyvät rasvat, proteiinit, vitamiinit ja kivennäisaineet. D-vitamiinia lapsi tarvitsee ravintolisänä koko lapsuuden.

Leikki-ikäisen ruoka-aineiden käyttösuositukset:

• Kasvikset, marjat ja hedelmät: 5 annosta/vrk
• Palkokasvit: viikoittain
• Peruna: keitetty peruna, satunnaisesti rasvaiset perunaruuat
• Viljavalmisteet ja viljalisäkkeet: n. 4 annosta/vrk
• Nestemäiset maitovalmisteet: 4 dl/vrk
• Juusto: 1 viipale/vrk
• Kala: 2-3 ateriaa/vko
• Siipikarja: väh. 2-3 ateriaa/vko
• Punainen liha, lihavalmisteet ja makkara: alle 250g/vko
• Kananmuna: (2-3 kpl/vko)
• Öljy/kasvimargariinit: 5-2 rkl tai 4-6 tl/vrk
• Pähkinät ja siemenet: 15 g/vrk

Lähteet: Syödään yhdessä -ruokasuositukset perheille

Kuva: stocksnap.io

Muistatko lautasmallin kouluvuosilta? Miten se menikään… puoli lautasellista kasviksia, neljäsosa perunaa, riisiä tai pastaa ja neljäsosa lihaa, kalaa ja kanaa. Kyllä, sama malli on edelleen todettu hyväksi – toteutuuko se sinun ja lapsesi ruokavaliossa?

Lautasmalli on lapsenkin helppo oppia ja aterian kokoamista lautasmallin mukaan voidaan yhdessä harjoitella, vaikka joka päivä. Lautasmalli auttaa kokoamaan täysipainoisen aterian. Ateriaa täydennetään vielä täysjyväleivällä, kasvimargariinilla sekä ruokajuomalla.

Aikuisten tehtäväksi jää sopivien aterian ainesten hankkiminen ja tarjolle laittaminen. Tähän lapsikin voi osallistua omien kykyjensä mukaan. Kaupassa kannattaa tarkastella pakkausmerkintojä, erityisesti rasvan ja suolan määrää. Myös sydänmerkki auttaa elintarvikkeiden valinnassa. Sydänmerkki kertoo tuoteryhmässään rasvan laadun ja määrän sekä sokerin, suolan ja kuidun kannalta paremman elintarvikkeen valinnan. Kaupan hevi-osastolta kannattaa aineksia kerätä ostoskärryyn runsaasti, vaikka pakkausmerkintöjä ei tältä osastolta juuri löydykään!

Lähde: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille

Kuva: www.flickr.com

Pirteä Marika, 23v, Turusta, kävi ensimmäisellä Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuskäynnillään talvisena helmikuun aamuna. Marika oli saanut vinkin tutkimuksesta hyvältä ystävältään, joka oli lähettänyt hänelle linkin tutkimuksen pitämään raskaustutkimusblogiin. ”Luin blogikirjoituksianne ja innostuin osallistumaan”, sanoi Marika.
Marikan suvussa esiintyy 1-tyypin diabetestä, joten hän tietää sairaudesta paljon. ”Tiedän kuuluvani riskiryhmään sukutaustani perusteella, joten sekin innosti mukaan, sillä diabetes on vakava sairaus”, hän toteaa. ”Mielestäni hyvän asian puolesta kannattaa lähteä mukaan, ja tietenkin oma ja tulevan lapseni terveys on minulle hyvin tärkeää. Ihanana plussana tulee myös loppuraskaudessa tehtävä ultraäänitutkimus, jossa toivottavasti viimeistään selviää lapsemme sukupuoli”, Marika lisää iloisena.
Nyt ensimmäisellä tutkimuskäynnillä Marikalta mitattiin verenpaine ja kehonkoostumus.  Hän myös täytti kyselylomakkeita koskien mm. liikkumistaan ja ruuankäyttöään. Käynnille hän toi tullessaan täyttämänsä 3-päivän ruokapäiväkirjan, josta hän saa palautteen kotiin. Se sisältää yhteenvedon ravintoaineiden, kuten energian, valkuaisaineiden, hiilihydraattien ja rasvan sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saannista. Samoin verinäytteestään Marika saa tulokset kotiin. Niistä selviää hänen paastoverensokeri- ja -insuliiniarvonsa sekä ns. pitkäaikaissokeriarvo.
Kotiin viemisinä Marika sai tutkimuskapselit ja purkin D-vitamiineja. ”Nähdään ensi kerralla”, hän huudahti iloisesti lähtiessään. Niin tehdään ja silloin Marika onkin jo äitiyslomalla.

Tutkimusryhmämme katsausartikkeli on juuri julkaistu Suomen Lääkärilehden maaliskuun numerossa (09/2016). Artikkelissa kerrotaan ohjelmoitumisesta, eli siitä miten erilaiset tekijät vaikuttavat kehittyvään lapseen sikiöaikana ja varhaislapsuuden herkkyyskausien aikana, ja siten vaikuttavat kehittyvän yksilön sairauksien riskiin aikuisiällä.

Ohjelmoitumisessa sikiö sopeutuu elinympäristöönsä muuttamalla solujen ja elinten aineenvaihduntaa muokkaamalla geenien aktiivisuutta. Äidin raskausajan elintavat ja ravitsemus määräävät pitkälti sikiön raskausajan ympäristön ja nämä tekijät ovatkin keskeisiä ohjelmoitumiseen vaikuttavia tekijöitä. Häiriöt, kuten äidin vajaa-ravitsemus tai ylipaino sekä raskausdiabetes, voivat ohjelmoitumisen välityksellä lisätä lapsen riskiä sairastua elintapasairauksiin aikuisiällä. Äidin ruokavalion koostumus vaikuttaa suoraan ohjelmoitumiseen tai altistaviin tekijöihin kuten ylipainoon ja elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan.

Meneillään oleva Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksemme pyrkii tuottamaan lisätietoa myös ohjelmoitumisesta ja miten äidin raskaudenaikaiset elintavat vaikuttavat lapsen terveyteen.

Ensi viikon torstaina järjestetään Runosmäen kirjastossa Syödään yhdessä! -tapahtuma. Tapahtuman aikana kerrotaan tietoa ravitsemuksesta sekä järjestetään ohjelmaa ja askartelua koko perheelle. Myös Raskaustutkimus on mukana menossa.
Lue lisää tästä linkistä ja tule mukaan!