Osallistuin molempien väitöskirjan ohjaajieni kanssa 13^th European Nutrition -kongressiin. Kongressi järjestettiin Dublinissa, Irlannissa, 15.-18. lokakuuta. Kyseinen kongressi on Euroopan tärkeimpiä ravitsemuksen alan kansainvälisiä kongresseja, joka järjestetään joka neljäs vuosi. Tänä vuonna kongressiin osallistui vähän vajaa 2000 tutkijaa ja muita alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, jopa Aasiasta asti. Kongressissa oli yli 90 sessiota, johon kuului esityksiä nuorilta sekä kokeneemmilta tutkijoilta niin akatemiasta kuin yrityksistä. Mieleeni jäi erityisesti aiheet, jotka koskivat ravinnon rasvoja, suoliston mikrobistoa sekä aineenvaihduntaa.

Itse pidin neljän minuutin posteriesityksen seuravasta aiheesta: Lihavuuden asteen vaikutus ravinnon kuidun saannin ja suoliston mikrobiston monimuotoisuuden yhteyteen raskaana olevilla naisilla. Tutkimuksessa mitattiin kolme erilaista suoliston mikrobiston monimuotoisuutta mittaavaa tekijää. Havaitsimme tutkimuksessamme, että kaksi näistä tekijöistä oli yhteydessä kuidun saantiin lihavilla raskaana olevilla naisilla – kun taas vain yksi ylipainoisilla raskaana olevilla naisilla. Lisäksi ainoastaan lihavilla raskaana olevilla naisilla painoindeksi oli yhteydessä mikrobiston monimuoitoisuuden kanssa – tätä ei havaittu ylipainoilla naisilla. Siis, suurempi kuidun saanti heijastui monimuotoisempaan suoliston mikrobistoon lihavilla raskaana olevilla naisilla. Lihavat raskaana olevat naiset voisivat hyötyä suuremmasta kuidun saannista. Esityksen jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä kolmen minuutin ajan.

Sade-ennustus kyseiselle viikolle ei onneksi toteutunut ja saimme nauttia viikon aurinkoisesta Dublinista! Dublin oli oikein miellyttävä ja eläväinen kaupunki, jonne matkustaisin mielellään uudelleen. European Nutrition -kongressi tarjosi laajan kattauksen tietoa alan tämän hetkisestä tutkimuksesta. Oli hienoa päästä seuraamaan alan asiantuntijoiden tutkimusesityksiä!

Terkuin Noora, väitöskirjatutkija

Kesä lähenee pikkuhiljaa loppua, mutta vielä ollaan saatu nauttia lämpimistä kesäpäivistä. Yhden niistä tutkimusryhmä vietti Ukkopekka-risteilyllä. Tutkijat osasivat kuin osasivatkin irtautua työstään yhden iltapäivän verran! Ukkopekka on Aurajoen rannalta Naantaliin liikennennöivä 81-vuotias höyrylaiva. Laiva siis toimii höyrykoneella, joka saa voimansa kiehuvasta vedestä ja tulesta (www.ukkopekka.fi). Ristelyllä oli mahdollisuus kurkistaa Ukkopekan konehuoneeseen!

Tarjolla oli lohikeittolounas saaristolaisleivän kera. Suurin osa ajasta kului paistatellen laivan kannella.

Osallistuimme kolmen tutkimusryhmämme jäsenen voimin The 26th European Congress on Obesity -tutkimuskongressiin Glasgowssa, Skotlannissa, huhti-toukokuun vaihteessa. Lihavuustutkimus oli edustettuna tapahtumassa monipuolisesti, aina solutason mekanismien tutkimuksesta elintapatutkimukseen saakka. Päivisin ohjelmassa oli eri tutkimusaihepiireihin keskittyviä sessioita, joissa saattoi olla mukana niin tuloksiaan esitteleviä tutkijoita, kutsuttuja luennoitsijoita kuin potilasedustajiakin. Lisäksi iltaisin pidettiin posterisessioita uusista tutkimuksista. Niissä pääsivät kaikki tutkimusryhmämme edustajatkin esittelemään omien töidensä tuloksia.

Nuorille tutkijoille oli mahdollisuus hakea kongressin ajaksi ilmaista majoitusta nuorisohostellista. Hostellilla oli hauskaa tutustua eri yliopistoista ja maista tuleviin tutkijoihin, minkä lisäksi joka aamu oli tarjolla hyvin täyttävä skotlantilainen aamiainen. Kävelymatka suuren Kelvingrove Parkin ja kantakaupungin läpi kongressikeskukselle oli piristävä. Mitä Glasgow’hun ehti tapahtuman ohella tutustua, se vaikutti ystävälliseltä kaupungilta, jonka katukuva oli kiinnostava sekoitus vanhaa ja modernia.

Minulle kongressimatka oli ensimmäiseni, sillä teen tutkimusta lääketieteen syventävien opintojen projektina. Olen tarkastellut E-terveys -tutkimuksemme kyselyaineistoa, ja laskenut sen perusteella tutkittavien naisten ravinnon laatua sekä fyysistä aktiivisuutta mittaavia indeksejä alku- ja loppuraskaudessa. Selvitämme ravinnon laadun ja liikunnan muutoksia raskausaikana sekä niiden yhteyksiä esimerkiksi ylipainoon ja raskausdiabetekseen. Tutkimusta tehdessäni olen kokenut joitakin tuskaisia hetkiä tilastotieteen parissa, mutta enimmäkseen projekti on ollut palkitseva. Englanninkieleni on kehittynyt harppauksittain, ja mielenkiintoiset tulokset ovat kannustaneet jatkamaan työtä eteenpäin. Lihavuustutkimuksen kongressissa aihepiiriin pääsi tutustumaan entistä tarkemmin.

Ella Muhli

Tutkimusryhmämme osallistui 15. toukokuuta Life science live -2019 messuille. Life science live –messujen tarkoitus on tuoda akateemisen ja yrityspuolen lääke- ja terveystieteiden osaajat yhteen ja samaan paikkaan, ja jakaa tietoa lääketieteen uusimmista menetelmistä ja sovelluksista sekä koulutuksesta ja tutkimuksesta. Ohjelmassa oli yliopiston sekä yritysten puheita sekä lisäksi puheiden ohessa oli mahdollisuus vierailla yliopiston ja yliopiston tutkimusryhmien, kuten meidän, sekä yritysten ständeillä.  Meidän, Varhainen ravitsemus ja terveys –tutkimusryhmän, ständillä kävi kova kuhina koko ajan! Ständillä vierailijat saivat vastata ravinnonlaatukyselyyn omasta ravinnostaan ja arvioida valmiiksi kootuista ateriakuvista, mikä on paras ateria suoliston mikrobistolle, sekä osallistua tietokilpailuun.

https://www.turunmessukeskus.fi/en/event/life-science-live/

Lähdin tutkijavaihtoon syyskuussa 2018 Southamptonin yliopistoon Englantiin ja palaan parin viikon päästä takaisin Suomeen. Kuusi kuukautta työskentelyä toisessa tutkimusryhmässä osoitti miten samalla tavalla tutkimustyötä tehdään maasta riippumatta, mikä on tietysti hyvä asia esimerkiksi tutkimustuloksien vertailua ajatellen. Tutkimuksen tekemisen lisäksi työn tekeminen itsessään täällä yliopistossa on samanlaista kuin Suomessa – ollaan tunnollisia ja ahkeria.

Täällä pääsin osaksi isoa tutkimusryhmää, jota vetää professori Philip Calder. Calder on tunnettu tutkimuksesta ravitsemuksen muun muassa rasvojen vaikutuksesta ihmisen immuuni- eli puolustusjärjestelmään. Kokeneempien tutkijoiden lisäksi ryhmään kuuluu iso joukko nuoria tutkijoita, väitöskirjatutkijoita, joilta sain paljon vertaistukea töissä, mutta vietimme paljon aikaa myös vapaa-ajalla. Väitöskirjan tekeminen täällä eroaa hieman Suomessa tehtävästä: muun muassa täällä väitöskirjan voi aloittaa jo alemman korkeakoulututkinnon jälkeen ja kun taas Suomessa vaaditaan myös ylempi korkeakoulututkinto; täällä väitöstilaisuus on suljettu, paikalla on vain tentaattorit ja väitöskirjatutkija itse kun taas Suomessa väitöstilaisuus on julkinen.

Kuuden kuukauden aikana olen perehtynyt rasvahappoanalytiikkaan Calderin korkeatasoisessa laboratoriossa, joka on varusteltu tarkoituksen mukaisesti. Erityisen kiinnostavia ovat pitkäketjuiset monityydyttämättömät rasvahapot, joita ihminen saa esimerkiksi kalasta ja kalaöljystä. Nämä rasvahapot ovat tärkeitä terveydelle ja vaikuttavat muun muassa sikiön kasvuun ja kehitykseen.

Aika on vierähtänyt todella nopeasti. Muistan, kun juuri hyvästelin työkaverit Turussa, mutta nyt on tullut aika hyvästellä kollegat täällä Southamptonissa. Ikävä tulee, mutta yhteistyö jatkuu Suomeen palaamiseni jälkeen.

Noora Houttu

Tutkimuksestamme tehty ensimmäinen väitöskirja oli esillä Lihavuustutkijoiden syysseminaarissa Helsingissä 28.11. Esitys oli osa Lihavuustutkijoiden järjestämää väitöskirjakilpailua, johon osallistui kolme muuta tutkijaa. Voittoa eli tällä kertaa tullut mutta kuulijat saivat uutta tietoa sekä väitöksen tuloksista että tutkimuksestamme.

Kati Mokkala kertoi väitöskirjassa tehdyistä havainnoista liittyen raskaudenaikaisen suoliston läpäisevyyteen ja siihen liittyviin tekijöihin. Äidin ravitsemuksella ja suoliston mikrobistolla oli tutkimuksen mukaan yhteys suoliston läpäisevyyteen raskauden alkuvaiheessa. Lisäksi tutkimuksissa todettiin että äidin alkuraskauden suoliston läpäisevyys liittyi äidin aineenvaihduntaan. Nämä havainnot ruokavalion ja mikrobiston osuudesta suoliston läpäisevyydessä voivat liittyä toisiinsa: monipuolinen ja terveyttä edistävä ruokavalio voi vaikuttaa mikrobiston koostumukseen ja siten kumpikin toimia yhdessä tärkeinä läpäisevyyden säätelijänä. Tarkempia tuloksia aiheesta löytyy aiemmasta blogistamme.

                                      toivottaa Raskaustutkimus

Opiskelen tällä hetkellä neljättä vuotta biolääketieteen koulutusohjelmassa. Aloitin kolmen kuukauden harjoitteluni viime toukokuun lopussa, jolloin myös kolmas vuoteni biolääketieteen opinnoissa päättyi. Biolääketiede on pääaineena ensimmäiset kolme vuotta, minkä jälkeen siirryttäessä englanninkieliseen maisterivaiheeseen pääaineeksi muuttuu lääkekehitystiede (drug discovery and development). Meillä ei biolääketieteen koulutusohjelmaan sisälly ”pakollista” harjoittelua, mutta toki harjoittelun saa suorittaa, jos sopivan ja kiinnostavan paikan löytää. Olinkin itse jo aikasin talvella liikkeellä kyselemässä mahdollisuutta kesäharjoitteluun, ja onneksi pääsin tekemään sen Kirsi Laitisen Varhainen ravitsemus ja terveys -ryhmään.

Muistan jännittäneeni ensimmäistä päivää paljon, mutta näin jälkikäteen ajateltuna se oli turhaa. Ensimmäinen päivä alkoi alkupalaverilla, jossa käytiin läpi harjoittelijoiden työtehtäviä, minun lisäkseni harjoittelijoita oli kaksi muutakin. Alku kesä meni erilaisten datan tallennustöiden parissa, joita jatkoin koko kesän aina kun niihin oli sopivasti aikaa. Tallennettavat lomakkeet olivat tutkimukseen osallistuvien äitien täyttämiä, joissa kyseltiin muun muassa lapsen sairastelusta, käytetyistä lääkkeistä ja näkemyksiä lapsen ruokinnasta. Pääsin myös auttamaan Nooraa tutkimusnäytteiden järjestelyssä, mikä olikin hyvää vaihtelua tietokoneella istumiselle. Omana projektina minulla oli kesän aikana raskauden aikaisiin ravintolisä suosituksiin tutustumista.

Kesän aikana opin paljon uutta ja ennen kaikkea sain edes pienen kuvan siitä, millaista tutkimusryhmässä työskentely on. Pääsin tekemään monipuolisesti erilaisia tehtäviä, joiden kautta tutustuin eri projekteihin, joita tutkimusryhmällä on menossa. Oli myös kiinnostavaa kuulla Ellalta ja Nooralta millaista väitöskirjan tekeminen on. Tutustuin kesän aikana mahtaviin ihmisiin ja kaikki olivat aina valmiita auttamaan pyydettäessä. Työ oli itsenäistä, mutta koin, että se sopi minulle hyvin ja epäselvistä asioista pystyi aina kysymään joltakin. Kesän aikana valmistuin myös luonnontieteiden kandidaatiksi, joten syksyllä alkaneiden maisteriopintojen takia gradu-aihe tuli myös ajankohtaiseksi. Olikin kiva kuulla, että myös gradun tekeminen tähän ryhmään onnistuu!

Lotta Pajunen

Lääketieteen lisensiaatti Emilia Huvinen (Helsingin yliopisto) tutki väitöskirjassaan raskaudenaikaisen ja synnytyksen jälkeisen elintapaneuvonnan vaikutusta äitien terveyteen. Suomessa raskausdiabetesta todetaan 18% raskaana olevista naisista. Raskausdiabetes vaikuttaa raskausajan lisäksi myös mm. äidin tulevaan diabetesriskiin synnytyksen jälkeen.

RADIEL-tutkimuksessa oli mukana korkean raskausdiabetesriskin naisia (painoindeksi yli 30 tai aiemmin todettu raskausdiabetes). Osalle naisista annettiin ruoka- ja liikuntaneuvontaa raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen ja osa naisista oli verrokkiryhmässä. Huvinen havaitsi, että elintapaneuvonta vähensi merkittävästi sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä: 13.3% kontrolliryhmässä ja 2.7% neuvontaryhmässä todettiin poikkeava sokeriaineenvaihdunta ensimmäisen synnytyksen jälkeisen vuoden aikana.

Tutkimuksessa selvisi myös että 15% tutkittavilla naisilla oli poikkeava sokeriaineenvaihdunta ja 4% tyypin 2 diabetes viisi vuotta synnytyksen jälkeen. Myös normaalipainoiset,  raskausdiabetekseen sairastuneet naiset olivat alttiita sokeriaineenvaihdunnan häiriöille tai metaboliseen oireyhtymään. Näistä naisista lähes 60% oli kehon rasvaprosentti poikkeavan korkea.

Väitöksestä lisää.