Kerron tässä blogi-kirjoituksessa Pro gradu –tutkielmastani, jossa selvitetään naisten raskaudenaikaista ravinnonsaantia. Tutkimuksen lopulliset tulokset tulevat toki vielä tarkentumaan tutkimuksen edetessä, kunhan saamme kerättyä kasaan koko aineiston. Laskin 99 tutkimukseen osallistuneen äidin ruokapäiväkirjoista energian ja ravintoaineiden saannin alku- ja loppuraskaudessa. Tavoitteenani oli selvittää, onko tutkimukseen osallistuneiden naisten raskaudenaikainen ravinnonsaanti suomalaisten ravitsemussuositusten mukaista.

Tulokset osoittivat, että naisten ravinnonsaanti oli pääosin kunnossa raskauden aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ravinnonsaannissa oli suomalaisille tyypillisiä ongelmakohtia: rasvan laatua tulisi parantaa ja kuitua saada enemmän. Tyydyttyneen eli kovan rasvan saanti oli liiallista, mikä onkin hyvin yleinen ongelma myös ei-raskaana olevilla suomalaisilla. Liiallinen tyydyttyneen rasvan saanti voi lisätä esimerkiksi raskausdiabeteksen riskiä. Tyydyttyneitä rasvoja saadaan esimerkiksi rasvaisista liha- ja maitotuotteista sekä leivonnaisista. Kokonaisrasvan saanti oli kuitenkin hienosti suositusten rajoissa alku- ja loppuraskaudessa.

Hiilihydraatteja raskaana olevat naiset puolestaan saivat hieman suosituksia niukemmin loppuraskaudesta. Hiilihydraattien riittävä saanti tukee solujen kasvua, sekä elinten ja hermoston toimintaa, joten niitä ei kannata vältellä raskauden aikana. Lisäksi kuidun saanti jäi selkeästi alle suosituksen, mikä voi johtaa esimerkiksi ummetukseen ja vaikeuksiin painonhallinnassa. Positiivista on, että tutkimukseemme osallistuneiden naisten sokerin saanti oli keskimäärin suositusten mukaista raskauden aikana, vaikka useiden suomalaisten tutkimusten mukaan sokeria saadaan liikaa raskauden aikana.

Raskaudenaikainen vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ravinnosta oli monelta osin kunnossa, mutta myös siinä oli joitakin puutteita: erityisesti D-vitamiinin ja foolihapon saanti ravinnosta oli suosituksia vähäisempää, foolihappoa saatiin vain noin puolet suositellusta määrästä. Foolihapolla on tärkeä rooli lapsen keskushermoston kehityksessä, joten sen riittävä saanti ravinnosta on tarpeellista. D-vitamiinia tarvitaan puolestaan kalsiumin imeytymiseen ja siten luuston vahvistumiseen. D-vitamiinia ja foolihappoa suositellaankin käytettäväksi ravintolisänä koko raskausaikana ja foolihappoa jo ennen raskautta.

Tulee kuitenkin muistaa, että yksilöiden välillä voi olla huomattavia eroja ravinnonsaannissa. Sen vuoksi tutkimukseemme osallistuneiden naisten kannattaakin tarkastella ruokapäiväkirjasta saamaansa palautetta, josta saa tietoa henkilökohtaisesta ravintoaineiden tarpeesta!

Terkuin Ella

Lopuksi oikein hyvää juhannusta kaikille lukijoille!