Ravintoainetiheys tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä kuinka paljon ruuassa on elimistölle tärkeitä suojaravintoaineita eli vitamiineja ja kivennäisaineita sekä välttämättömiä rasvahappoja ja aminohappoja energiayksikköä kohti.

Esimerkkejä ruuista, joissa on pieni (huono) ravintoainetiheys ovat sokeroidut virvoitusjuomat, makeiset ja leivonnaiset. Niistä saa helposti paljon energiaa, mutta suojaravintoaineita niissä on vähän. Hyvän ravintoainetiheyden ruuissa tilanne on toisin päin – kohtuullisesti energiaa, mutta runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita on mm. kasviksissa, hedelmissä ja täysjyväviljatuotteissa. Näistä saa samalla runsaasti kuitua. Välttämättömät rasvahapot saadaan käyttämällä kasviöljypohjaista salaatinkastiketta sekä kasviöljypohjaista levitettä, jossa on vähintään 60% rasvaa. Pari ruokalusikallista päivittäin pähkinöitä, manteleita tai siemeniä on hyvä lisä tähän. Proteiinia saa helposti monista ruuista: lihasta, kalasta, kanasta, kananmunasta, maitovalmisteista, leivästä jne. Hyvä laatuista proteiinia saa erityisesti eläinkunnan tuotteista. Jos ruokavalioon kuuluisi pelkkää kasviproteiinia, tulee erilaisia kasvikunnan tuotteita yhdistellä (esimerkiksi viljaa ja papuja), jotta saa kaikki välttämättömät aminohapot ruuasta.

Ravintoainetiheys on yksi mittari, jolla voi selvittää ruokavalion terveellisyyttä. Käytännössä riittää, kun valitsee ruokavalioonsa elintarvikkeita jo sen tutuksi tulleen ruokakolmion pohjalta. Runsaasti kolmion pohjalta ja vähän ja harvoin kolmion huipulta.