Tutkimusaineistot


Naisten tekemä työ hädänalaisten ja kärsivien ihmisten auttamiseksi on ollut leimallista eurooppalaisissa kriiseissä viimeisten parinsadan vuoden aikana. Naiset ovat organisoineet apua järjestämällä niin ruokahuoltoa, terveydenhoitoa, vaatetusta kuin rahoitustakin sekä pyrkineet myös avustamaan hädänalaisia ihmisiä pureutumalla köyhyyden ja hädän juurisyihin esimerkiksi koulutuksen avulla. Tällainen avustustyö oli […]

Turun tilapäinen lastenkoti ja naisten yhteiskunnallinen työ 1860-luvulla


Suomen historian professori emeritus Pentti Virrankoski kertoo väitöskirjansa Myyntiä varten harjoitettu kotiteollisuus Suomessa autonomia ajan alkupuolella (1963) esipuheessa, miten suomalaisen kotiteollisuuden historia oli kiehtonut häntä jo pitkään. Sen tutkimiseen hän oli saanut ensikosketuksen jo osallistuessaan Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Ilmajoelle vuonna 1951 tekemään kotiseuduntutkimusretkeen. Virrankoski keräsi tietoja […]

Käsityöstä leivän lisää – Suomen historiaa kankureista väärentäjiin


3
Turkulainen Edvard Rosenberg oli 12-vuotias, kun hänet tuomittiin ensi kertaa pakkotyöhön kerjuusta ja huonosta käytöksestä maaliskuussa 1841. Tasan puoli vuotta myöhemmin häntä kuritettiin varkaudesta. Vuonna 1843 Edvardin rikosluettelo kasvoi entisestään. Ensin häntä kuritettiin ankarasti näpistyksestä, sitten vakavammasta varkaudesta ja lopulta hänet oli tuomittu pakkotyöhön. Miksi […]

Köyhät, orvot ja rikolliset – lapset Turun köyhäintalossa



Talollinen Simo Simonpoika, Kylänpään tilan omistaja Paimiosta, astui 18. tammikuuta 1828 satulaseppä Gustav Brusellin Turun Uudenmaankadulla sijainneeseen verstaaseen ostaakseen hevoselleen uudet ohjakset. Hän maksoi ostoksensa kolmen riikintaalerin setelillä ja kiirehti sen jälkeen nopeasti ulos liikkeestä. Ohjakset myynyt oppipoika Johan Willgren huomasi kuitenkin nopeasti setelin väärennökseksi […]

Uutta tutkimusta väärentäjien historiasta


1
Viikonloppuna vietetään isänpäivää, joten on paikallaan kurkistaa menneisyyden isyyteen ja perhe-elämään. Tarjolla ei ole ruusuista kuvaa isyyden iloista, vaan välähdys siitä, millaista saattoi olla turkulaisen köyhän perheen elämä 1800-luvun alkupuolella. Syksyllä 1842 Turun Luostarinmäen tontille 159–160 muutti kolmekymppinen proomumies Carl Hagman lastensa kanssa. Perhe oli […]

Yksinhuoltajaisä 1800-luvun Luostarinmäellä


”Tänään sanoin irti talvella palkkaamani navettapiian, joka ei minun ja Reginan huomautuksista huolimatta pitänyt maitoastioita puhtaina eikä muistanut juottaa vasikoita, vaan kerran toisensa jälkeen ne tulivat kipeiksi mahastaan ilman velliä.” ”Tallipoika Kalle sai alennuksen työrengiksi, sillä hän ei suostunut tekemään mitä pyysin – teetin kopion […]

Luotettava maatalouden työntekijä



Olen aiemmin tutkinut turkulaisia 1600-luvun johtavan porvariston naisia väitöskirjassani Päättäväiset porvarskat – Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670 sekä useissa julkaistuissa artikkeleissa. Suomen tai Turun 1600-luvun kaupunkilaisnaisista ei ole saatavissa kokonaisvaltaista esitystä, joka huomioisi kaikki naisten yhteiskuntaryhmät, sillä perinteisen näkemyksen mukaan heistä ei ole […]

Naistoimijuus Turun 1600-luvun historiassa


2
Joulukuussa 1832 toista lastaan odottava 24-vuotias luostarinmäkeläinen Fredrica Söderlund sai suru-uutisen: hänen puolisonsa, 25-vuotias muurarinkisälli Carl Nummelin oli hukkunut Ahvenanmaalla Bomarsundin läheisyydessä. Nummelin oli yksi kuudesta turkulaisesta muurarinkisällistä, jotka olivat olleet huvipurjehduksella ja joutuneet onnettomuuteen palatessaan Töftön saarelta Bomarsundiin. Heidän aluksensa kenties kaatui tai ajautui […]

Eräs haaksirikko joulukuussa 1832


Suomalaisen eläinsuojelun historia ei ole yleisesti tunnettua. Kun olen kertonut tekeväni pro gradu -tutkielmani 1800- ja 1900-lukujen taitteen eläinsuojeluliikkeestä, yleisin kuulemani vastaus on: ”Ai, oliko jo silloin sellaista?” Tässä kirjoituksessa tarkastelen henkilöä, joka ansaitsisi tulla muistetuksi suomalaisen eläinsuojelun historiasta puhuttaessa. Kyseessä on vuosikymmeniä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä […]

Constance Ullner – eläinsuojelija sadan vuoden takaa