Kviik! Kviik! Kuuletteko tuon äänen? Se tulee suuren saarnen varjosta, missä ruoho on korkeaa ja herkullista. On kesä 1897 Viipurinlahden rannalla Säkkijärvellä. Siellä Hugo Simbergin lapsuudenperhe on viettänyt kesiään Niemenlautan tilalla jo vuosikymmeniä. Nyt Simberg on 24-vuotias aloitteleva taiteilija ja innokas valokuvaaja. Niemenlautassa otetuissa kuvissa […]

Knurr, Pikke ja Hugo Simberg – Marsujen historiaa valokuvan ja ...


Romaaneilla, jotka ainakin osaksi käsittelevät historiallisia tapahtumia, on usein katsottu olevan dokumenttiarvoa myös historiantutkimuksen parissa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimivat 1800-luvun maaseutuyhteisöjen toiminta- ja ajattelutapojen kuvaus osana teosta. Monet historialliset romaanit perustuvatkin kirjoittajan tekemään tutkimustyöhön ja historiallisten taustojen selvitystyöhön. Kaunokirjallisen romaanin perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin tarjota […]

Maakauppias Antti Mattila – tunnoton roisto vai pitäjänpylväs?


Joka vuosi se tuntuu tulevan kauppoihin yhä aikaisemmin. Joulu nimittäin. Tänä syksynä tuskin puiden lehdetkään olivat vielä ehtineet kellastua, kun konvehdit jo saapuivat syyskuussa kauppojen hyllyille. Kulutushuuman vuoden huippukohta kaikessa tavarapaljoudessaan hirvittää ja herättää kysymään, tarvitsemmeko todella tätä kaikkea? Entä miten pärjäävät ne perheet, joille […]

Sillinsuolavettä ja naapuriapua – lapsuuden joulumuistoja sadan vuoden takaa



Historiska romaner samlar stora läsekretsar och fascinerar med sina människonära perspektiv på historien. De gör historien levande och för ofta fram underrepresenterade grupper och erfarenheter som traditionellt har getts mindre uppmärksamhet inom historievetenskaplig forskning. Romanerna inbjuder till fantiserande om människors känslor och tankevärldar i gångna […]

Historisk fiktion och forskarens inlevelseförmåga


1
Viime syyskuussa opiskelijoiden Helsingissä, Turussa ja eräillä muilla korkeakoulukampuksilla toteuttamat yliopiston ”valtaukset” saivat runsaasti palstatilaa. Mielenilmauksilla vastustettiin maan hallituksen kaavailemia heikennyksiä opiskelijoiden toimeentuloon. Yliopistorakennusten valtaukset seurasivat etäisesti 1960-luvun lopun levottomina vuosina kärjistyneen opiskelijaradikalismin mallia. Suomessa tämä kulminoitui Helsingin Vanhan ylioppilastalon valtaukseen marraskuussa 1968. Runsaan vuorokauden […]

Yliopiston valtaus




1
Aloitin väitöskirjani kirjoittamisen keskeltä – suomalaisten valtiolliselle poliisille (Etsivä Keskuspoliisi / Valtiollinen poliisi) tekemistä ilmiannoista. Ilmiannoissa minua kiehtoi se, että kansalaiset turvautuivat ilmiantamiseen kommunisminvastaista taistelua moninaisemmista syistä maailmansotien välisessä Suomessa. Vaikka valtiollinen poliisi tiedosti ilmiantamisen kytkeytyvän toisinaan henkilökohtaisten riitojen ratkaisemiseen tai liialliseen mielikuvitukseen, se pyrki […]

Väitöspäivän aattona


Katsoin Yle Areenasta kiitetyn ja palkitun tanskalaisen draamasarjan Talo. Sarja kertoo vankila-arjesta ja on jännittävä, traaginen ja yhteiskuntakriittinen. Sen lopputulema on, että rangaistusten koventamisella ei ratkaista jengiväkivallan tapaista väkivallan kierrettä. Se, mikä myös hämmensi minua, oli jonkinlainen vahva tuttuuden tunne. Kirjoitan parhaillaan tutkimusta 1800-luvun alun […]

Vahtimestari Normanin murha


Länsimaisilla yhteiskunnilla ja yksilöillä on yleisenä tapana hahmottaa ajan kulumista ja suhdettaan menneisyyteen erilaisten tasalukujen avulla. Suomi ja Suomen historia eivät tee tässä poikkeusta, vaan historiakäsitystämme toistetaan ja uudistetaan erilaisia merkkivuosia viettämällä. Yhteisöjen, instituutioiden ja yritysten viettämiin tasavuotisiin törmää tämän tästä, kun vuosijuhlalogot, kampanjat ja […]

Hovioikeus 400 vuotta ja vuosijuhlien merkityksestä