Laillistettu kätilö saattoi 1700-luvulla joutua tutkimaan sukupuolten biologisia tunnusmerkkejä esimerkiksi intersukupuolisten avioliittoihin liittyneiden kiistojen yhteydessä. 1700-luvulla oli yleisesti tiedossa, että silloin tällöin syntyy lapsia, joilla on sekä naisen että miehen sukupuolisia piirteitä. Varhaismodernin ajan asiakirjoissa näitä ihmisiä kutsuttiin kaksineuvoisiksi tai hermafrodiiteiksi. Heidät tunnistettiin myös lakiteksteissä […]

Gösta vai Margareta − Intersukupuolisuuden historiaa

kirjoittajalta
1
Margareta Elisabet Lindegren joutui lähtemään turkulaisen rakennusmestari Ahlströmin palveluksesta vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun hänet oli pestattu. Margareta oli palkattu talouteen loppuvuodesta 1849 ja jo tammikuussa 1850 hänet sanottiin irti. Rakennusmestari Ahlströmin mukaan Lindegren ei tullut toimeen työtovereidensa kanssa ja oli ajoittain jopa väkivaltainen. […]

Elämässä selviytymisen keinoja 1800-luvun Turussa

kirjoittajalta
Aatelisperheen tyttäreksi Elimäen Hämeenkylän kartanoon syntynyt Jacobina Charlotta Munsterhjelm (1786−1842) kirjoitti teinityttönä parin vuoden ajan päiväkirjaa. Jacobina merkitsi päiväkirjansa sivuille lyhyitä huomioita perheenjäsenistään, ystävättäristä, kartanon piioista, torpparien lapsista, perhejuhlista, tanssiaisista, kylpyläelämästä, korttipeleistä, onkimisesta, uimisesta, juhannuskokoista ja joululahjoista. Toisin sanoen päiväkirja kertoo nuoren silmin nähtynä suomalaisen […]

Aatelistytön joulunviettoa vuoden 1800 tienoilla

kirjoittajalta
1
Kun Turun taidemuseo keväällä 1904 avattiin, Puolalanmäelle kohonneessa graniittipalatsissa vieraili kahden ensimmäisen viikon aikana yli 8 300 kävijää, viidennes Turun asukasmäärästä. Taidemuseon perustamista oli suunniteltu pitkään. Hanke konkretisoitui vuonna 1895, jolloin Turun kaupunki sai 150 000 markan nimettömän lahjoituksen yhdistetyn kirjaston ja taidemuseon rakentamiseksi. Nopeasti […]

Lahjoittajien Turku

kirjoittajalta
1
Turussa kokoonnuttiin tärkeän teeman äärelle, kun Lapsuus tutkimuskohteena -seminaari pidettiin kampuksella marraskuun ensimmäisellä viikolla. Seminaari järjestettiin yhteistyössä ”Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta 1800-luvulta nykypäivään” -hankkeen ja Tampereen yliopiston Kokemuksen historian huippuyksikön (HEX) kanssa. HEX:istä paikalla olivat Eletty Hyvinvointivaltio -ryhmän tutkijat. Seminaarissa pohdittiin […]

Lasten kuunteleminen luo uskoa turvalliseen tulevaisuuteen

kirjoittajalta
Olen tiiraillut pyöräilijöitä tuhansista turkulaisista katukuvista Turun museokeskuksen valokuva-arkistossa. Näin saamistani tiedoista on syntynyt useampi artikkeli pyöräilyn kohtalosta autojen kaupungissa ja nyttemmin myös Tiitu Takalon piirtämää sarjakuvaa Keiden kaupunki -hankkeen sivuilla. Olen myös laajemmin pohtinut valokuvien käyttöä historiallisena lähteenä ja pyrkinyt hälventämään sitä ajatusta, että […]

Sumuiset pyöräilijät eli ajatuksia valokuvista

kirjoittajalta
Historian opiskeluun kuuluvat vanhat käsialat, joita tutkijan on osattava lukea voidakseen tehdä tutkimusta menneiden vuosisatojen ihmisistä ja ilmiöistä. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että jokaisella vuosisadalla on oma käsialansa, jonka kirjaimet poikkeavat muista vuosisadoista. Asiakirjojen pääasiallisena kielenä oli ruotsi 1870-luvulle saakka, josta lähtien suomen kieli alkoi vallata […]

Suomen historian käsialoja

kirjoittajalta
Sata vuotta sitten Suomen historian oppiaineen ensimmäinen professori ja Turun yliopiston ensimmäinen rehtori Artturi Ilmari Virkkunen piti ensimmäisen luentonsa otsikolla ”Suomen historia, erittäin silmälläpitäen kansallisuus- ja itsenäisyysajatuksen kehitystä”. Oppiaine perustettiin yhdessä Turun yliopiston kanssa vuonna 1920, ja Virkkusen luennolla näkyi vasta perustetun ensimmäisen suomenkielisen yliopiston […]

Suomen historia 1900-luvulta 2100-luvulle – Feeniks-seminaarin antia

kirjoittajalta