”TERVEYTTÄ JA ILOA RUOASTA – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus”

Ruokailun ja ruokakasvatuksen seuranta ja arviointi

Varhaiskasvatus on herkkää oivaltamisen ja oppimisen aikaa. Varhaiskasvatuksen ruokailu, ruokakasvatus mukaan lukien, voivat vaikuttaa opitun kautta lapseen jopa pitkälle tulevaisuuteen. Tästä syystä on tärkeää, että varhaiskasvatuksen ruokailua seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Blogisarjamme viimeinen osio käsittelee näitä seurannan ja arvioinnin käytäntöjä ja tavoitteita.

Seurannan tahot, kohteet ja tavoitteet

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen ruokailua tulee seurata ja arvioida kansallisella tasolla, kuntakohtaisesti sekä paikallisesti toimintayksiköissä. Ravitsemuksellisten vaatimusten ja ohjeistusten ohella arvioidaan moniammatillista sekä kodin kanssa tapahtuvaa yhteistyötä. Arviointi lapsiin kohdistuvista vaikutuksista edellyttää tutkimustietoa, kuten ruokailutottumusten kehittymisestä, lasten omista ruokailukokemuksista ja – mieltymyksistä, ruoan menekistä ja ravintoaineiden saannista, lasten kasvusta sekä kansantautien vaaratekijöiden esiintymisestä. Arvioinnin avulla kehitysalueet tunnistetaan ja niihin päästään vaikuttamaan. Erityisesti väestötason seurantatutkimuksen kiinnostuksen kohteina tulisi olla eri väestöryhmät ja eri-ikäiset lapset, kuten myös varhaiskasvatuksessa olevan lapsen erot ravitsemuksessa kotona oleviin lapsiin. Kansallisen seurannan ja arvioinnin työkaluiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen moduuliin ovat kehitteillä varhaiskasvatuksen ruokailun järjestämistä kuvaavat indikaattorit ja niiden mittarit. Tieto lasten ravitsemuksesta kuntien ja maakuntien päättäjille saadaan sisällyttämällä lasten ravitsemuksen seuranta osaksi väestön ravitsemus- ja terveysseurantaa.

Vastuutahot lasten ravitsemustason edistämisessä

Kunta on vastuussa lasten ravitsemuksen edistämisestä osana laaja-alaista terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä, missä puolestaan varhaiskasvatuksen järjestäjä arvioi varhaiskasvatussuunnitelmia ja niiden toteutumista. Hoitopaikassa tapahtuva esimiehen ja kasvatushenkilöstön työn kehittäminen itsearvioinnin kautta sisältää aihealueina muun muassa ruokailutilanteiden ilmapiirin, monipuolisen syömisen, ruokalistan toimivuuden sekä lasten kanssa yhdessä syömisen. Itse ravitsemuslaadusta vastaa ruokapalvelun tuottaja, jonka tehtävänä on seurata energia- ja ravintoaineiden sekä kuidun ja suolan saantia viikkotasolla.

Vuorovaikuttamisen merkitys ja ympäristövaikuttaminen

Konkreettiset parannukset varhaiskasvatuksen ruokailussa tapahtuvat, kun saavutetaan hyvä keskusteluyhteys lasten, huoltajien ja kasvattajien välillä. Lapsille on tärkeää antaa mielipideviestintään työkaluja, kuten tunnetilaa kuvaavia ympyränaamoja, malliateriakuvia tai vaikka järjestämällä makuraati ruokalistan ruokalajeista. Uusien makuelämysten tutustumisessa auttaa osallistuminen aterian valmistamiseen. Ensisijaisesti on tärkeää saada lapsi syömään riittävästi ja monipuolisesti, mutta myös ruokamenekin ja -hävikin seuranta kuuluu olennaisena osana varhaiskasvatuksen ruokailun suunnittelua ja kehittämistä. Lapset tulee ottaa mukaan jo pienestä saakka lautashävikin seurantaan. Näin lapsi oppii oman toiminnan seurauksia ympäristöön sekä arvostamaan ruokaa.

Onnistuneesta ruokailun järjestämisestä annettava diplomi, tuotevalintoja ohjaavat logot sekä hygieniaraportit

Varhaiskasvatuksen kannustamiseksi ja tukemiseksi ravitsemussuositusten mukaisesta ruokailun toteutumisesta on kehitelty Makuaakkoset-diplomi. Tunnustuksen tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuspaikkojen pyrkimystä ravitsemuksellisen ruoan rinnalla myös kasvatukselliseen, ekologisesti kestävään sekä moniammatillista yhteistyötä tukevaan ruokailuun. Ruokalan elintarvikkeiden turvallisuudesta ja hygieniasta puolestaan raportoi Eviran Oiva-hymiö, missä Sydänmerkki-logolla merkityt tuotteet helpottavat hyvän ravitsemuslaadun tunnistamista.

Maamme ensimmäinen erillinen ravitsemussuositus varhaiskasvatukseen – ainutlaatuinen ja tarpeellinen

Tässä viisiosaisessa blogisarjassamme olemme käsitelleet niin varhaiskasvattajien tärkeää tehtävää lasten ruokailukäyttäytymisen oppimisen tukemisessa, kertoneet lasten eri kehitysvaiheiden merkityksestä ruokailussa sekä tutustuneet ruokailuun liittyviin määräyksiin ja suosituksiin. Lisäksi olemme tarkastelleet varhaiskasvatuspaikan ruokalistojen suunnitteluun liittyviä tekijöitä ja näin lopuksi tarkasteltiin varhaiskasvatuksen ruokailun seurantaa ja arviointia. Ruokailu osana varhaiskasvatusta edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä jopa elinikäisesti. Ruokailu ja ruokakasvatus tulisi nähdä kunnissa sijoituksena lapsiin. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisema ”Terveyttä ja Iloa Ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus” löytyy osoitteesta:https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135907/URN_ISBN_978-952-302-992-7.pdf?sequence=1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *