17.11.1917 oli lauantai. Yleislakko jatkui ja tiedonkulku oli hyvin satunnaista. Turun Sosialidemokraattisen järjestön johtavan komitean Tiedonantolehti oli edelleen ainoa kaupungissa julkaistu painate. Tiedot olivat nyt sekä suomeksi että ruotsiksi. Myös muualla Suomessa painotalot olivat hiljentyneet ja koko maassa ilmestyi tuona päivänä vain 12 lehteä tai tiedonantoa, Ahvenanmaa mukaan lukien. Turun tiedotukset ovat nopeasti, jopa hätäisen ...
16.11. Kaksi päivää sitten alkanut yleislakko jatkui edelleen. Tapahtumien kulusta kerrottiin lehdissä vasta jälkeenpäin, sillä lakon ensimmäisinä päivinä suurimmat lehdet eivät ilmestyneet. Tiedonantoja, määräyksiä ja kehotuksia voidaan lukea Turun Sosialidemokraattisen järjestön johtavan komitean Tiedonantolehdestä, joka on kuitenkin vain yhden sivun mittainen, mutta ainoa tuona päivänä Turussa ilmestynyt painate. Voi vain arvailla, millä tavoin kaupunkilaiset ovat ...
Marraskuun puolivälissä 1917 suomalainen yhteiskunta natisi liitoksissaan. Ruokaa oli entistä vähemmän, säännöstely kiristyi, lakot ja mellakat yleistyivät. On arvioitu, että vuoden 1917 aikana Suomessa oli lähes 500 lakkoa, jotka vaikuttivat arkipäivän sujuvuuteen ja kertoivat yhteiskunnallisen tietoisuuden vahvasta kasvusta. Elämä seisahtui koko maassa 14. marraskuuta, kun yleislakko alkoi. Se pysäytti myös sanomalehtien toiminnan, eikä torstaina 15. ...
Turussa julkaistiin vuonna 1917 ruotsinkielistä sosialidemokraattista lehteä Arbetet. Keskiviikkona 14. marraskuuta 1917 Arbetet julkaisi pikkuuutisen Aleksandr Kerenskistä (1881–1970) otsikolla “Kerenski fullständigt slagen, regering bildad”. Väliaikaisen hallituksen voimahahmo oli lokakuun vallankumouksen jälkeen paennut Pihkovaan ja pyytänyt apua kenraali Pjotr Krasnovilta. Kenraalin joukot olivat vallanneet Tsarskoje Selon 10. marraskuuta, juliaanisen kalenterin mukaan 28. lokakuuta. Kuitenkin jo seuraavana ...
Vuoden 1917 marraskuun kolmastoista päivä oli tiistai. Elintarvikepula, maidon ja voin rajahinnat sekä elintarvikkeilla keinottelun estäminen puhuttivat kaikissa Turussa ilmestyneissä lehdissä. Kaupunkilaisten ahdingosta ja epävarmuudesta huolimatta uutiset maailmalta veivät paljon palstatilaa. Tilanne Pietarissa ja Moskovassa oli epäselvä, ”Kansalaissota jatkuu Venäjällä” otsikoi Turun Sanomat. Osa tiedoista oli hyvin tarkan oloisia. Esimerkiksi Pietarin Nevskillä oli ollut sunnuntaina ...
Maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin testamentti oli etusivun uutinen Uudessa Aurassa 12. marraskuuta 1917. Siitä kerrottiin voimakkain sanakääntein, innoittuneesti ja tunteenomaisesti. Testamentti oli avattu pari päivää aikaisemmin. Uusi Aura kuvasi sitä suurisuuntaisimpana kulttuurilahjoituksena, mitä Suomessa oli milloinkaan tehty. Lehti rinnasti ja nimesi sen Suomen Nobel-rahastoksi, joka tulisi luomaan ”suuren suomalaisen siwistysrahaston tieteen, taiteen, kirjallisuuden ja kansanwalistuksen edistämistä ...
k – R. H-i & S.O-o
Mommilan ja Lokakuun vallankumouksen rinnalle alkoivat palata uutiset ensimmäisestä maailmansodasta. Bolševikkien kerrottiin Pietarissa antaneen rauhanjulistuksen kaikille sotaakäyville kansoille ja hallituksille. Sosialistista luettiin, että työläis- ja talonpoikaishallitus ”esittää kaikille sotaakäyville kansoille ja niiden hallituksille aloitettavaksi viipymättä neuwottelut oikeudenmukaisesta, kansanwaltaisesta rauhasta.” Lisäksi lehdissä esiintyi tietoja syrjäytetyn väliaikaishallituksen pyrkimyksistä palata valtaan. Lehdet kertoivat vakavasta ihmishengen vaatineesta työtapaturmasta turkulaisessa ...
Bolševikkien vallankaappaus herätti välittömästi pohtimaan sen seurauksia Suomen kannalta. Turun Sanomissa julkaistussa kirjoituksessa ”Wallan anastus Wenäjällä ja Suomi” todettiin, että vallankaappaus oli tapahtunut vastoin odotuksia lähes ilman vastarintaa ja verenvuodatusta. Lehden mukaan Venäjällä tapahtunut ”vallananastus” tulisi vaikuttamaan Suomen asemaan syvästi: ”Siten olemme joutuneet sellaiseen asemaan, jossa meidän on pakko ottaa asiaimme hoito omiin käsiimme. Se ...