Turkulaisia järkytti marraskuun alussa kaksi ihmishenkiä vaatinutta tulipaloa. Ensimmäinen sattui Sotalaistenmäellä 2. marraskuuta ja toinen Tervahovinkatu 8:ssa. Lehtien artikkelit perustuivat poliisikuulusteluihin. Sotalaistenmäen tulipalo vaati torpan omistajan Gustaf Halmeen puolison hengen. Halmeen kerrotaan sanoneen, että olisi ollut parempi, jos hän olisi myös menehtynyt onnettomuudessa. Palo oli saanut alkunsa keittiöstä. Poliisikuulusteluissa oli tarkkaan tiedusteltu osallisilta heidän liikkeistään. ...
Sotauutisten ja poliittisten jännitteiden lomassa turkulaisia houkuteltiin konserttiin Palokunnantalolle. Illan konsertissa esiintyi Elise Popowa. Ilmoitus luonnehti tulevaa konserttia ”helppotajuiseksi”. Ohjelmaan sisältyi Sibeliusta, Griegia, Puccinia, Chopinia ja sen oli tarkoitus päättyä Schubertin ”Sotilasmarssiin”. Seuraavan päivän lehdet arvioivat konsertin. Samana päivänä tiistaina 6.11.1917 Åbo Underrättelser kutsui ihmisiä viettämään juhlavaa Svenska Dagenia Tuomiokirkossa. Konserttien ja juhlinnan vastapainoksi Sosialisti ...
Turkulaiset lehdet uutisoivat sotatapahtumista Euroopassa käytännössä päivittäin. Suurin osa uutisista oli eri rintamalohkojen tapahtumia pääpiirteissään kuvanneita lyhyitä juttuja, mutta niiden runsaus ja kattavuus on vakuuttavaa. Mukaan sisällytettiin karttoja sekä jopa eri maiden armeijoiden huomattavien komentajien potretteja. Operaatioiden merkitystä pyrittiin selittämään lukijoille, ja mukana oli myös spekulaatioita eri valtioiden seuraavista siirroista taistelukentällä. Mitä pidemmälle sota eteni, ...
Puutteen ja epäjärjestyksen koettelemassa maassa oli runsaasti kansalaistoimintaa, joka tähtäsi parantamaan heikommassa asemassa olevien asemaa ja rakentamaan kansalaisyhteiskuntaa ja sivistystä. Turun lehdissä vaadittiin parannusta alakoulujen heikkoon tilanteeseen, uutisoitiin arpajaisrahoin tuetun kansakoulunopettajien sairasapukassan perustamisesta ja kaavailtiin Turkuun suomenkielistä yliopistoa. Usean kansalaisjärjestön voimin perustettiin Edistysseurojen kustannus ry., jonka mukaan joulumarkkinoille oli valmistumassa ”koko joukko” kirjallisuutta. Turun Sanomien ...
Samaan aikaan kun Venäjän väliaikaishallitus ja Suomen hallintoviranomaiset pyrkivät pääsemään sopuun maiden suhteesta ja Suomen hallintomallista, ja muun muassa Yhdysvallat perusti konsulaatin Helsinkiin, anarkia ja ryöstely lisääntyviät Suomessa hälyttävästi. Erityisen ongelmalliseksi tilanteen teki se, että ryöstelijät olivat pääsääntöisesti Venäjän armeijan Suomeen sijoitettuja sotilaita. Ryöstelyn lisäksi sotilaat syyllistyivät esivallan edustajien nöyryyttämiseen. Joukko matruuseja keskeytti Turussa raastuvanoikeuden ...
Turun Sanomat julkaisi 2. marraskuuta 1917 laajan artikkelin, joka perustui ruotsalaislehtien kirjoittelulle Ahvenanmaan tilanteesta. Lehti itse, täysin ymmärrettävästi, pidättäytyi asian kommentoinnista. Venäjän tilanteen sekavuus ja sen rintamatilanteen heikkeneminen olivat saaneet maailmansodan ulkopuolella pysytelleen Ruotsin, tai ainakin sen lehdistön, aktivoitumaan Itämeren suunnalla. Saksan menestys itärintamalla, kuten Virossa ja Liivinmaalla, oli Aftonbladetin mukaan johtanut avoimeen spekulaatioon Suomen ...
Väliaikainen hallitus oli ottanut vallan Venäjällä. Sen tilanne oli erittäin vaikea, sillä maa oli sodassa Saksaa vastaan. Hallitus kuitenkin julisti, että vaikka maailmansodan päättyminen olisi kaikkien osapuolien edun mukaista, ”häpeällistä” rauhaa Venäjä ei voisi hyväksyä. Maa oli kaoottisessa tilassa, eikä kansa ymmärtäisi omien etujensa vastaista rauhansopimusta vuosien veristen taistelujen jälkeen. Turkulaisissa lehdissä pyrittiin raportoimaan mahdollisimman ...
Turun Sanomat julkaisi 31.10.1917 uusimmat tilastot taudeista ja sairausperäisistä kuolinsyistä. Tulirokkoa oltiin havaittu Luostarinkadulla ja kurkkumätää Koulukadulla. Myös sairastuneiden perheiden nimet painettiin varotoimenpiteenä lehteen. Lavantautia esiintyi laajemminkin, peräti kuusi tapausta, mutta sairastuneet jätettiin anonyymeiksi. Tilaston muodossa esitetyssä listauksessa oli myös keuhkotulehduksia, influenssaa, ”kotimaista koleraa” ja hengitysteiden katarria, mikä oli yleisin havaittu sairaus 33 rekisteröidyllä tapauksella. ...
Turun Sanomat muisti 30. lokakuuta 1917 Turun Akatemiatalon satavuotisjuhlaa ylpein ja haikein sävyin. Peruskiven laskemisesta vuonna 1802, jota oli kunnioittamassa läsnäolollaan kuningas Kustaa IV Adolf puolisoineen, laskettiin aikaa peräti vuoteen 1815, jolloin laajennusosa oli valmis. Vihkiäisiä vietettiin lopulta 30. lokakuuta 1817. Hankkeen suurta hyväntekijää, Aleksanteri I:stä, muistettiin lehteen painetun potretin kera. ”Turun yliopistosta” oli kuitenkin ...