Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2014

Liikunta raskausaikana

Raskaus ei ole este harrastaa liikuntaa samoin kuin on aikaisemminkin tottunut harrastamaan ja monet liikuntamuodot, kuten kävely, juoksu, pyöräily, uinti, soutu, hiihto, luistelu, suuriin lihasryhmiin kohdistuva aerobic, tanssi ja kuntosaliharjoittelu, sopivat raskaudenaikaiseksi liikunnaksi. Raskausaikana ei kuitenkaan pitäisi harrastaa lajeja joissa vatsaan kohdistuu kovia tärähdyksiä, kuten esimerkiksi ratsastus tai kamppailulajit, sillä niistä voi olla haittaa raskauden normaalille kululle. Jos lajivalinta askarruttaa, kannattaa asiasta keskustella neuvolassa.

Raskausaikana voi myös aloittaa uuden, säännöllisen liikuntaharrastuksen, sillä se on hyvä hetki tarkastella omia elintapojaan ja mahdollisesti edistää omaa ja lapsen terveyttä tekemällä myönteisiä muutoksia niihin. Raskaudenaikaisen liikunnan on osoitettu ylläpitävän ja parantavan äidin verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa ilman että siitä olisi haittaa sikiön ja lapsen terveydelle. Terveen äidin liikunta raskausaikana ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä, sektioiden määrää tai vaikuta lapsen Apgar-pisteisiin. Päinvastoin, ennen raskautta aloitettu säännöllinen liikunta, joka jatkuu raskauden aikana kohtalaisella tai pienellä rasitustasolla saattavat vähentää äidin liiallista painonnousua ja raskausdiabeteksen vaaraa sekä sikiön liikakasvua parantamalla äidin sokeriaineenvaihdunnan tasapainoa raskausaikana. Liikunta saattaa myös vähentää mm. raskauteen liittyvää ummetusta, väsymystä, masennusta ja turvotusta. Raskauden jälkeen liikunta auttaa myös palautumaan painossa raskautta edeltävälle tasolle.

Liikuntaa suositellaan harrastettavan raskauden aikana päivittäin, ainakin viitenä päivänä viikossa noin 30 minuuttia kerrallaan. Jos raskauteen kuitenkin liittyy ongelmia, kuten esimerkiksi riski ennenaikaisesta synnytyksestä, kohdunkaulan heikkous tai sikiön kasvun hidastuma, silloin liikuntaa ei suositella harrastettavaksi.

Liikunnan määrä vähenee ja kevenee luonnollisesti vatsan kasvaessa, mutta jos raskaus etenee ilman komplikaatioita, voit hyvin jatkaa säännöllistä, kevyttä liikuntaa ihan raskauden loppuun asti omia tuntemuksiasi seuraten.

Voit lukea lisää aiheesta Terveysportista tai Potilaan lääkärilehden artikkelista.

Kahvi ja kofeiinipitoiset juomat raskausaikana

kahvi

Kahvi piristää mukavasti, mutta kahvin sisältämä kofeiini voi myös aiheuttaa jo pieninä määrinä sydämentykytystä, vapinaa ja närästystä erityisesti raskausaikana. Siitä huolimatta, raskausaikana voi juoda kahvia jos se ei aiheuta näitä ikäviä tuntemuksia. Raskausaikana kofeiinin saanti tulee kuitenkin rajoittaa 300 mg:aan/päivä, mikä vastaa noin kolmea pientä 1,5 dl:n kupillista kahvia, sillä suuret annokset (yli 200-300 mg/päivä) voivat joidenkin tutkimusten mukaan lisätä keskenmenon ja lapsen pienen syntymäpainon riskiä.

Myös tee sisältää kofeiinia, mutta vain noin puolet kahvin sisältämästä määrästä; toisaalta teekupillisen kofeiinin määrä riippuu paljon teelaadusta sekä lehtien haudutusajasta. Teen osalta voi siten noudattaa samoja rajoituksia kuin kahvin kanssa.

Myös kolajuomia voi käyttää, mutta rajoitetusti. 2 litrasta kolajuomia saa keskimäärin saman verran kofeiinia kuin 3 kupillisesta kahvia. Tämä määrä sisältää kuitenkin paljon sokeria tai makeutusaineita, joiden saantia kannattaa/pitää rajoittaa raskausaikana. Energiajuomien käyttöä ei suositella ollenkaan.

Kofeiini poistaa tehokkaasti nesteitä elimistöstä, joten nyt helteiden alettua kannattaa kaikkien raskaana olevien ja imettävien äitien kiinnittää erityistä huomiota riittävään nesteensaantiin. Eli muista juoda riittävästi vettä, kahvista nauttimisen lisäksi!

Imetysajan ruokavalio, osa 1

Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimukseen osallistuvat ensimmäiset lapset ovat jo syntyneet, joten kerromme blogissa myös lapseen liittyvistä asioista, kuten imetyksestä. Ensimmäisten kuukausien ajan äidinmaito on lapsen pääasiallinen ravinto; lapsen täysimetystä suositellaan 6 kuukauden ikään asti. Äidin hyvä ravitsemus vaikuttaa rintamaidon laatuun ja edistää myös toipumista synnytyksen jälkeen sekä imetyksen onnistumista.

Imetysajan ruokavaliosuositukset noudattelevat raskausajan ruokavalion periaatteita, mutta imetysaikana energian, vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve on jopa suurempi kuin raskausaikana. Jos raskausaikana on kertynyt paljon rasvavarastoja, lisäenergian tarve ruokavaliosta on vähäisempää.

Tarvittavan lisäenergian saa päivittäin parista täysjyväleipäpalasta, parista annoksesta hedelmiä, marjoja ja vihanneksia tai vaikka pähkinöitä, sekä parista annoksesta maitotuotteita. Kohonnut energiantarve kannattaa täyttää valitsemalla ravintoainetiheitä ruokia, jolloin energian lisäksi saat myös vitamiineja, kivennäisaineita sekä hyviä rasvahappoja. Myös proteiinintarve on kasvanut jonkin verran, joten esimerkiksi säännöllinen maitotuotteiden käyttö kannattaa muistaa.

Monipuolinen ja ravintoainetiheä ruokavalio on imetysaikana tärkeää, jotta vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti olisi riittävää, eikä imetys verota äidin omia ravintoainevarastoja liikaa. Riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista on hyvä huolehtia, jotta imetysaika ei heikennä äidin luustoa. D-vitamiinia suositellaan käytettäväksi ravintolisänä 10µg vuorokaudessa myös imetysaikana läpi vuoden.

Imetys lisää nesteentarvetta huomattavasti, joten säännöllinen ja riittävä nesteen saanti on tärkeää maidon riittävyyden takaamiseksi. Hyviä juomia ovat esimerkiksi vesi, rasvaton maito ja piimä sekä tee. Yöimetyksen paras janojuoma on vesi, sillä sokeriset juomat saattavat aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Myös kahvia kannattaa juoda kohtuudella, sillä kofeiini kulkeutuu osittain rintamaitoon.

Äidin ruokavalio vaikuttaa vauvan geeneihin

Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan odottavan äidin ruokavalion laadulla on merkittävä vaikutus vauvan geeniperimään. Äidin veren ravintoainepitoisuudet juuri ennen hedelmöitystä  sekä heti raskauden alussa näyttävät vaikuttavan pysyvästi syntyvän lapsen geeniperimään ja vaikuttavat täten lapsen terveyteen koko loppuelämän ajan. Tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio jo ennen raskautta ja tietenkin koko raskauden ajan on siis erittäin tärkeää syntyvän lapsen kannalta!

Pääset lukemaan HS:n jutun täältä.

Viime päivinä on myös uutisoitu siitä miten Suomi on edelleen maailman paras maa olla äiti!

image3