Suomessa raskaudenaikainen tupakointi on pysynyt korkealla tasolla 20 – 30 viime vuoden aikana, vaikka se muissa Pohjoismaissa on samassa ajassa puolittunut. Suomessa n. 15 prosenttia odottavista äideistä tupakoi alkuraskauden aikana ja 10 % läpi raskauden. Useimmin raskausaikana tupakoivat naimattomat ja teini-ikäiset sekä naiset, joilla oli alhainen koulutustaso. Raskaana olevista teineistä edelleen joka toinen tupakoi. Teini-ikäisten tyttöjen päivittäinen tupakkatuotteiden käyttö on kuitenkin vähentynyt 10 vuoden aikana 25 prosentista 13 prosenttiin.

PIPARI-projektissa tutkittiin alle raskausviikolla 32 syntyneitä tupakalle altistuneita pikkukeskosia. Heille tehtiin pään magneettikuvaus lasketussa ajassa ja pään kasvua seurattiin kaksivuotiaaksi asti. Tupakoinnille altistuneilla pikkukeskosilla oli merkitsevästi pienemmät etuaivolohkot ja pikkuaivotilavuudet lasketussa ajassa. Ne ovat tärkeitä aivoalueita normaalille psyykkiselle kehitykselle.

Rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin äidin tupakoinnin yhteyttä lapsen myöhemmin erikoissairaalassa saatuihin psykiatrisiin diagnooseihin noin 20-vuotiaaksi saakka. Tutkimuksessa voitiin huomioida myös äidin saama psykiatrinen sairaalahoito. Tupakalle altistumattomista noin 14 %:lla oli erikoissairaanhoidossa saatu psykiatrinen diagnoosi, kun vastaavasti tupakalle altistuneilla 20 – 25 %:lla oli psykiatrinen diagnoosi. Selvin yhteys nähtiin päihteiden väärinkäytön sekä käytös- ja tunne-elämän ongelmien suhteen. Altistuneita lapsia ja nuoria lääkittiin huomattavasti useammin masennus- ja ylivilkkaushäiriöihin tarkoitetuilla lääkkeillä verrattuna altistumattomiin.

Syy-yhteyksien arvioiminen myöhempiin psyykkisiin sairauksiin on kuitenkin vaikeaa, koska tupakka-altistuksesta on kauan aikaa ennen ongelmien ilmenemistä. Psyykkisille ongelmille altistavat myös sosiaaliset, geneettiset ja ympäristötekijät, joiden kattava huomioon ottaminen tutkimusten analyyseissä on vaikeaa.

Häkä ja nikotiini supistavat verisuonia ja heikentävät istukan verenkiertoa, jolloin sikiön ravinnon saanti ja samalla hapensaanti pienenevät.  Raskaudenaikainen tupakointi altistaa vauvan pienemmälle pään ympärykselle. Pään kasvu ja päänympärys heijastavat normaalia aivojen kehitystä. Lapsilla, joiden äidit olivat lopettaneet tupakoinnin alkuraskauden aikana, pään kasvu oli normaali.

Äidin tupakointiin liittyy:

• Keskenmenoriski
• Kasvun hidastuminen. Pieni syntymäpaino altistaa aikuisena lihavuudelle. Myös tyypin 2 diabetes on yleisempää.
• Sikiön suoliston kehityksen häiriön riski ja suurentunut koliikkiriski.
• Saattaa heikentää myös lasten lisääntymisterveyttä aikuisena, etenkin pojilla.
• Lisääntynyt astman ja nikotiiniriippuvuuden riski
• Lisääntynyt ennenaikaisuuden ja keskosuuden riski
• Vastasyntyneen vieroitusoireista heti syntymän jälkeen, ilmenee itkuisuutena ja ärtyisyytenä.

Lähde: Turun yliopiston tutkija LT Mikael Ekblad

Helsingin Sanomissa on mielenkiintoinen kirjoitus Seinäjoen ”ihmeestä”. Seinäjoella ja myös muualla Suomessa on käynnissä Liikkuva koulu- hanke, jossa tavoitteena on saada jokainen peruskoululainen liikkumaan vähintään tunnin päivässä. Liikkuvampaa arkea voi jokainen koulu toteuttaa omalla tavallaan. Liikkuvan koulun lisäksi Seinäjoen kouluissa, päiväkodeissa ja vanhuspalveluissa ruuat ovat Sydänliiton suositusten mukaisia. Näillä toimilla ylipainoisten viisivuotiaiden lasten määrä on puolittunut kuudessa vuodessa.

Seinäjoen toimet kiinnostavat ulkomaita myöten, asiasta lisää Helsingin Sanomissa.

Ravitsemus ja raskausdiabetes -tutkimuksessa kehonkoostumuksen mittaamiseen käytetään ilman syrjäyttämiseen perustuvaa pletysmografiaa. Laite näyttää avaruuskapselilta ja se mittaa ihmisen kehon rasvaprosentin tarkasti. Merkitys – antaa painoa tarkemman kuvan, jota voidaan hyödyntää arvioitaessa mm. aineenvaihdunnallisten sairauksien syntyä.

Äitien kehonkoostumus mitataan jokaisella tutkimuskäynnillä. Mittauksen luotettavuuden ja onnistumisen kannalta on tärkeä noudattaa tietynlaisia mittausolosuhteita. Esimerkiksi tutkittavan on pukeuduttava ihon myötäisiin alusvaatteisiin tai uimapukuun, ennen mittausta pidetään muutama tunti taukoa syömisestä ja mittauksen aikana tulee välttää ylimääräistä liikehdintää. Laite on turvallinen ja sillä voi niin mitata aikuisia kuin lapsiakin. Turvallisuuden lisäksi mittauksen nopeus on lapsia mitattaessa valttia, sillä lapset eivät usein pysty olemaan paikallaan pitkää aikaa. Lasten kehonkoostumus mitataan viimeisellä tutkimuskäynnillä heidän ollessaan 2 vuotiaita. Mittaus on ollut lapsista hauskaa – pääsee pikku matkalle avaruuskapselilla. Osasta lapsista laite näyttää hieman pelottavalta.

Kehonkoostumuksen mittauksessa hyödynnetään eroja kehon rasvakudoksen ja rasvattoman kudoksen ominaisuuksissa, ne poikkeavat toisistaan tiheyden suhteen. Tutkittavan paino mitataan laitteeseen kuuluvalla vaa’alla ja kehon tiheys tilavuusmittauksen avulla tutkittavan ollessa laitteen sisällä. Mittauksen lopuksi saadaan tarkat tulokset painosta, rasvaprosentista sekä rasvamassasta ja rasvattomasta massasta.

Perinteisesti painon ja pituuden avulla laskettua BMI:tä on käytetty ”kehonkoostumuksen” määrittämiseen, mutta se ei ota kantaa rasvan ja rasvattoman massan määrään. Kun halutaan ottaa tarkemmin selvää muutoksista rasvamassan ja rasvattoman massa määrässä, kehonkoostumusmittaus on BMI:tä parempi keino.

Tutkimuksen osallistuvat saavat palautteen kehonkoostumusmittauksesta. Tämän avulla voi seurata oman kehonkoostumuksen muutoksia raskauden aikana ja sen jälkeen. Palaute voi myös motivoida pitämään yllä terveellisiä elämäntapoja. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että syömällä terveellisesti ja liikkumalla säännöllisesti pysyy niin paino kuin rasvaprosenttikin normaalina ja mieli terveenä.

Tutkimusten mukaan suomalaiset naiset ovat hyvin tietoisia imetyksen terveysvaikutuksista ja motivoituneita imettämään. Äidin elimistö alkaa valmistautua imetykseen jo hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää. Hormoneista erityisesti prolaktiini, kasvuhormoni, estrogeeni ja keltarauhashormoni osallistuvat rintarauhasen kehittymiseen. Kun istukka irtoaa synnytyksen jälkeen, alkaa maidontuotto, jälleen eri hormonit osallistuvat tähän maidon ”nousun” ohjaamiseen rintoihin. Kun vauva imee nänniä, nännin hermopäätteet reagoivat ja lopputuloksena on rintatiehyeiden supistuminen ja maidon puristuminen rinnasta vauvan suuhun.

Imetysasento on sekä äidin että vauvan kannalta tärkeä. Hyvä imetysasento on sellainen, jossa äidillä on rento olo ja vauva saa hyvän otteen rinnasta. Neuvolassa ja synnytyssairaalassa imetykseen annetaan hyvät ohjeet ja kannattaakin kysyä mikäli jokin imetyksessä mietityttää.

Imetys vaikuttaa hyödyllisesti vauvan hyvinvointiin ja terveyteen ja lisäksi imettämisellä on esitetty olevan edullisia vaikutuksia myös äidin terveyteen, kuten pienempään tyyppi 2 diabeteksen, verenpainetaudin ja rinta- ja munasarjasyövän riskiin.

lähteet:

Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä (2009) Imetyksen edistäminen Suomessa – Toimintaohjelma 2009-2012 (pdf 1,12 Mt). THL Raportti 32.

Imetys,  Lääkärikirja Duodecim, 25.10.2015