Suomessa raskaudenaikainen tupakointi on pysynyt korkealla tasolla 20 – 30 viime vuoden aikana, vaikka se muissa Pohjoismaissa on samassa ajassa puolittunut. Suomessa n. 15 prosenttia odottavista äideistä tupakoi alkuraskauden aikana ja 10 % läpi raskauden. Useimmin raskausaikana tupakoivat naimattomat ja teini-ikäiset sekä naiset, joilla oli alhainen koulutustaso. Raskaana olevista teineistä edelleen joka toinen tupakoi. Teini-ikäisten tyttöjen päivittäinen tupakkatuotteiden käyttö on kuitenkin vähentynyt 10 vuoden aikana 25 prosentista 13 prosenttiin.
PIPARI-projektissa tutkittiin alle raskausviikolla 32 syntyneitä tupakalle altistuneita pikkukeskosia. Heille tehtiin pään magneettikuvaus lasketussa ajassa ja pään kasvua seurattiin kaksivuotiaaksi asti. Tupakoinnille altistuneilla pikkukeskosilla oli merkitsevästi pienemmät etuaivolohkot ja pikkuaivotilavuudet lasketussa ajassa. Ne ovat tärkeitä aivoalueita normaalille psyykkiselle kehitykselle.
Rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin äidin tupakoinnin yhteyttä lapsen myöhemmin erikoissairaalassa saatuihin psykiatrisiin diagnooseihin noin 20-vuotiaaksi saakka. Tutkimuksessa voitiin huomioida myös äidin saama psykiatrinen sairaalahoito. Tupakalle altistumattomista noin 14 %:lla oli erikoissairaanhoidossa saatu psykiatrinen diagnoosi, kun vastaavasti tupakalle altistuneilla 20 – 25 %:lla oli psykiatrinen diagnoosi. Selvin yhteys nähtiin päihteiden väärinkäytön sekä käytös- ja tunne-elämän ongelmien suhteen. Altistuneita lapsia ja nuoria lääkittiin huomattavasti useammin masennus- ja ylivilkkaushäiriöihin tarkoitetuilla lääkkeillä verrattuna altistumattomiin.
Syy-yhteyksien arvioiminen myöhempiin psyykkisiin sairauksiin on kuitenkin vaikeaa, koska tupakka-altistuksesta on kauan aikaa ennen ongelmien ilmenemistä. Psyykkisille ongelmille altistavat myös sosiaaliset, geneettiset ja ympäristötekijät, joiden kattava huomioon ottaminen tutkimusten analyyseissä on vaikeaa.
Häkä ja nikotiini supistavat verisuonia ja heikentävät istukan verenkiertoa, jolloin sikiön ravinnon saanti ja samalla hapensaanti pienenevät. Raskaudenaikainen tupakointi altistaa vauvan pienemmälle pään ympärykselle. Pään kasvu ja päänympärys heijastavat normaalia aivojen kehitystä. Lapsilla, joiden äidit olivat lopettaneet tupakoinnin alkuraskauden aikana, pään kasvu oli normaali.
Äidin tupakointiin liittyy:
- Keskenmenoriski
- Kasvun hidastuminen. Pieni syntymäpaino altistaa aikuisena lihavuudelle. Myös tyypin 2 diabetes on yleisempää.
- Sikiön suoliston kehityksen häiriön riski ja suurentunut koliikkiriski.
- Saattaa heikentää myös lasten lisääntymisterveyttä aikuisena, etenkin pojilla.
- Lisääntynyt astman ja nikotiiniriippuvuuden riski
- Lisääntynyt ennenaikaisuuden ja keskosuuden riski
- Vastasyntyneen vieroitusoireista heti syntymän jälkeen, ilmenee itkuisuutena ja ärtyisyytenä.
Lähde: Turun yliopiston tutkija LT Mikael Ekblad