Kaikki kirjoittajan loevpa artikkelit

Avustajana tutkimusryhmässä

Moikka!

Olen Tyti ja olen juuri valmistumassa biolääketieteen kandidaatiksi. Aloitin tutkimusavustajana Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmässä viime vuonna opintojeni ohella. Ravitsemus on kiinnostanut minua jo pitkään ja kävinkin opinnoissani valinnaisia ravitsemustieteen kursseja, joissa pääsin tutustumaan aiheeseen paremmin. Päädyin tähän tutkimusryhmään, koska aihe kiinnosti minua ja olin jo valmiiksi ajatellut kandidaatin tutkielmani aiheen liittyvän ravitsemukseen. Sainkin samalla työn lisäksi ohjaajan kandilleni. Pääsin tutkielmassani perehtymään rintamaidon vaikutukseen lapsen suoliston puolustuskyvyn ja suolistomikrobiston kehittymisessä.

Aloitin tutkimusryhmässä viime syksynä. Pian tuleekin jo vuosi täyteen tutkimuksen parissa! Aluksi työni oli tutkimusdatan tallennusta, ruokapäiväkirjojen laskentaa ja kehonkoostumusmittausten tekemistä. Työtehtäväni laajenivat talven aikana myös laboratoriotyöhön ja Raskausdiabetes ja ravinto -tutkimuksen tutkimuskäyntien pitämiseen. Kesän ajan jatkoin samojen tehtävien parissa ja sain enemmän vastuuta lomien aikana. Lisäksi opastin myös hieman rotaatio-opiskelijoitamme ja esittelin tutkimuksessa käytettävien laitteiden käyttöä. Oli kiva päästä jakamaan omaa osaamista ja samalla huomasi, että on itsekin oppinut jo paljon.

Tutkimusryhmässä työskennellessä olen oppinut hurjan määrän uutta ja on ollut erittäin mielenkiintoista saada näin monipuolisia työtehtäviä. Olen myös saanut tarkemman kuvan siitä, millaista tutkimuksen tekeminen on. Vaikka tutkimustyö on välillä itsenäistä, tuovat tutkimuskäynnit lasten ja vanhempien kanssa hyvää vastapainoa siihen. Nyt syksyn tullessa tutkimustyö jatkuu samoissa merkeissä, eli nähdään tulevilla tutkimuskäynneillä.

Kivaa syksyä!

Tyti

Metsien sienten ravitsemukselliset terveysvaikutukset

Luonnon tarjoamat metsäsienet ovat erinomainen osa terveyttä edistävää ruokavaliota. Edullisen pääraaka-aineen sieniaterialle pääsee poimimaan metsäretkellä aina alkukesästä myöhäissyksyyn asti. Vähäenergiset ruokasienet ovat kevyttä ravintoa ja sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä ruoansulatukselle tärkeitä kuituja.
Metsäsienistä rouskut, korvasienet ja vahverot, kuten kantarellit, sisältävät runsaasti D2-vitamiinia eli ergokalsiferolia. Vegaaniruokavaliossa D-vitamiinia saadaankin luontaisesti pääasiassa metsäsienistä. Keltavahveroissa on myös paljon A-vitamiinin esiasteita, karotenoideja. Nämä provitamiinit muuttuvat elimistössä retinoliksi, jota tarvitaan muun muassa silmien terveyden ylläpitoa varten. Monista sienistä saatavat B-vitamiinit, kuten riboflaviini (B2), niasiini (B3) ja folaatti (B9), ovat tärkeitä energia-aineenvaihdunnan säätelijöitä.
Koska sienet keräävät tehokkaasti ravintoaineita kasvuympäristöstään sienirihmastonsa avulla, niistä saadaan monia kivennäis- ja hivenaineita: muun muassa kaliumia, rautaa, seleeniä ja sinkkiä. Esimerkiksi Suomen satoisin ruokasieni kangastatti on erityisen rautapitoinen mieto metsäsieni. Sienten natriumpitoisuus on vähäinen, joten ne sopivat hyvin ravinnoksi myös verenpaineen ollessa koholla. Proteiinien osalta sienissä on monipuolinen aminohappokoostumus – ne sisältävät kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja.
Erityisesti herkkutatit ja suppilovahverot ovat erinomaisia kuidun lähteitä ja pitävät pitkään kylläisenä aterian jälkeen. Sienikuidut eivät juurikaan hajoa ruoansulatuskanavassa eli ne laimentavat siten suolessa kulkevaa ruokamassaa. Niillä on myös mahdollisesti edullisia terveysvaikutuksia suolistomikrobien toiminnan kautta. Maultaan miedosti pähkinäisissä herkkutateissa on suuri beetaglukaanipitoisuus: tämä tärkeä ravintokuitu voi auttaa veren kolesterolitasojen hallinnassa vähentäessään kolesterolin imeytymistä suolistosta.
Sienille ominainen umamimakuaine täydentää ja korostaa ruoan muiden raaka-aineiden makuja. Ne toimivatkin loistavasti erilaisissa pääruoissa, kuten risotoissa tai keitoissa, lisukkeina esimerkiksi kalan ja kasvisten kanssa sekä leivonnaisissa. Sieniaterian ravintoarvo voi kuitenkin muuttua riippuen valmistustavasta: kun paistamiseen käytetään pehmeitä rasvoja sisältäviä kasviöljyjä ja kastikkeissa vähärasvaisia kermoja tai kasvipohjaisia valmisteita, myös terveyshyödyt säilyvät ateriakokonaisuudessa.
Sienet säilyvät hyvin kuivattuina tai tarvittaessa esikäsiteltyinä pakasteina. Liottaminen ja keittäminen hävittävät sienten kivennäisaineita ja vitamiineja, joten sienistä tulisi ryöpätä vain tietyt lajit, kuten kangashaperot ja monet rouskut. On tärkeää myös varmistaa sienen syöntikelpoisuus ja kerätä vain metsästä tunnistamiaan sieniä. Virkistäviä sieniretkiä!

Lähteet:
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikeryhmat/ruokasienet/suositeltavat-ruokasienet/
https://www.arktisetaromit.fi/fi/sienet/ravintosisalto/
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/sienet/metsasienia
Ravitsemustiede [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2021
https://www.oppiportti.fi/op/rvt00049/

Rotaatio-opiskelijana ravitsemustutkimuksessa

Moikka!

Olen 2. vuoden lääketieteen opiskelija Elisa, ja sain mahdollisuuden tutustua ravitsemustutkimustyöhön Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmässä kesäkuussa 2021. Koronaviruksen tartuntamäärien kasvaessa keväällä olin valmistautunut viettämään kesän valinnaisopintojen parissa, mutta kaikesta huolimatta rotaatiojakso onnistuttiin pitämään ja olin erittäin ilahtunut päästessäni oppimaan uutta kliinisestä tutkimustyöstä.

Aloitin opinnot kliinisellä tutkijalinjalla viime syksynä, ja ajattelin jo tällöin suorittavani tutkijalinjaan kuuluvan rotaatio-opetuksen ravitsemustutkimuksessa. Tehokkaan viestittelyn jälkeen lupahakemukset ja muut lomakkeet allekirjoitettiin ja jäin innolla odottamaan tulevaa kesää. Minulla ei ollut lainkaan aiempaa kokemusta tutkimustyön tekemisestä, joten pidin rotaatiota ja tutkijalinjaa kokonaisuudessaan arvokkaana tilaisuutena oppia tutkimusmaailmasta erityisesti käytännön kannalta.

Ennen kesäkuuta olin etukäteen perehtynyt jonkin verran tutkimusryhmän julkaistuihin artikkeleihin ja aikaisempiin tutkimustuloksiin. Rotaation aikana opin valtavasti uutta asiaa mm. datan käsittelystä, tutkimuksessa käytettävistä kyselylomakkeista ja tutkimuskäynneistä. Saimme heti ensimmäisenä työpäivänä perehdytyksen tutkimustiloihin Medisiinalla. Kliinisen tutkimuksen lisäksi pääsin kertaamaan myös hieman laboratoriotyöskentelyn periaatteita.

Tutkimuskäyntien yhteydessä pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan kehonkoostumusmittaukseen BOD POD -laitteella ja mittaamaan kyselylomakkeisiin tarvittavia tietoja mm. pituudesta, vyötärönympäryksestä ja verenpaineesta. Lisäksi retinan kuvantaminen oli hieno uusi kokemus rotaatiojaksolla. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka tallennettava ja analysoitava tutkimustieto alun perin muodostuu. Varsinkin työskentely tutkittavien lasten ja vanhempien kanssa oli hyvin palkitsevaa ja ihanaa vaihtelua lääketieteen prekliinisiin opintoihin!

Ollessani harjoittelijana tutkimusryhmässä opin paljon uutta tutkijan työstä käytännössä ja siitä, miten monipuolisia työtehtäviä tarvitaan tutkimusaineiston tuottamiseksi. Rotaatio-opiskelijat otettiin lämmöllä vastaan ja työyhteisö oli mitä parhain. Sain paljon hyviä neuvoja ja ohjeita ravitsemustutkimukseen liittyen, ja jatkaisin mielelläni aiheen parissa syventävien opintojen saralla. Suuret kiitokset kaikille työkavereille antoisasta kuukaudesta!

Mukavaa kesää!

Terveisin, Elisa

Maistuvaa terveysruokaa luonnon tarjoamista marjasadoista

Runsas määrä metsien omia vitamiinipillereitä odottaa tälläkin hetkellä poimijoitaan. Marjat ovat todellisia terveystuotteita ja kuuluvat terveyttä edistäviin ruokavalintoihin. Ravitsemussuositusten mukaisella kasvispainotteisella ruokavaliolla on paljon edullisia vaikutuksia terveyteen: riittävä kasvikunnan tuotteiden, kuten kotimaisten marjojen, käyttö parantaa veren rasva-arvoja, laskee korkeaa verenpainetta ja vähentää sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Käyttämällä marjoja säännöllisesti ja monipuolisesti pari desilitraa päivässä saadaan parhaiten hyödynnettyä niiden erilaisia hyviä ominaisuuksia. Herkulliset metsämarjat sisältävät paljon monia suojaravintoaineita, kuten vitamiineja ja kivennäisaineita, sekä elimistölle välttämättömiä rasvahappoja, mutta niukasti energiaa – vähäisen energiapitoisuutensa ja suuren ravintoainetiheytensä ansiosta marjat soveltuvatkin erinomaisesti myös painonhallintaan.
Suomalaisista luonnonmarjoista erityisesti tyrni sisältää runsaasti C-vitamiinia, joka puolestaan edistää kasvikunnasta saatavan raudan imeytymistä ruokailun yhteydessä. Kirpsakoista tyrnimarjoista saatavassa siemenöljyssä on rasvaliukoista E-vitamiinia, joka auttaa antioksidanttina elimistön soluja suojautumaan hapettumisstressiltä. Marjojen siemenet sisältävät paljon ravitsemuksellisesti tärkeitä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja. Siemenöljyjen terveysvaikutukset ovat elimistön hyödynnettävissä, kunhan siemenetkin pureskellaan marjoja nautittaessa. Marjoissa on myös merkittävästi folaattia eli B9-vitamiinia, jota suomalaiset saavat ravinnostaan keskimäärin vähäisesti. Kullankeltainen lakka saa värinsä suuresta määrästä karotenoideja eli A-vitamiinin esiasteita.
Kivennäisaineista marjoissa on runsaasti kaliumia suhteessa natriumiin, joten niillä on edullisia terveysvaikutuksia myös verenpainettaan tarkkaileville. Erityisesti runsaskuituiset marjat, kuten vadelma ja puolukka, ovat tärkeitä suoliston hyvinvoinnin kannalta. Metsämustikoiden ja mustaherukan kuoriosa sisältää paljon antosyaaneja, jotka muiden flavonoidien, lignaanien ja tanniinien ohella kuuluvat polyfenoleihin. Lupaavaa tutkimusnäyttöä on saatu erityisesti polyfenolien mahdollisesta antioksidatiivisesta vaikutuksesta ja kyvystä hidastaa hiilihydraatin pilkkoutumista ja imeytymistä – marjat auttavatkin pitämään verensokerin tasaisena.
Värikkäät marjat tuovat piristävää ja raikasta makua puuroihin, maustamattomaan jogurttiin tai vaikkapa rahkaan ja toimivat myös sellaisenaan naposteltavana sekä erilaisina kiisseleinä ja keittoina. Pieni määrä lisättyä sokeria on joskus paikallaan esimerkiksi puolukka- tai herukkamarjapuurossa. Marjoista pystyy nauttimaan vitamiineineen ja terveydellisine ominaisuuksineen ympäri vuoden säilömällä ne pakasteena. Nautitaan siis luonnosta, hyötyliikutaan ja virkistäydytään metsässä sekä kerätään samalla talteen maistuvia ja terveellisiä marjasatoja!

Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00474
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137459/URN_ISBN_978-952-343-254-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2018/13/duo14422
https://www.arktisetaromit.fi/fi/marjat/ravintosisalto/
Lappi, J., Raninen, K., Väkeväinen, K., Kårlund, A., Törrönen, R., & Kolehmainen, M. (2020). Blackcurrant (Ribes nigrum) lowers sugar-induced postprandial glycaemia independently and in a product with fermented quinoa: A randomised crossover trial. British Journal of Nutrition, 1-10.
https://doi.org/10.1017/S0007114520004468

Liikunta kesällä ja liikkuvan lapsen ravitsemus


Liikunta ja ulkoilu ovat tärkeä osa lapsiperheen arkea, ja aurinkoisilla säillä ulkona liikkuminen onkin loistava kesäpäivän aktiviteetti. Lähiniitylle voi tehdä retken ja ihailla upeita kesän kukkivia kasveja, tai rannalle voi suunnata viilentymään, jos helteinen kuumuus pääsee yllättämään. Liikunta on yksi terveen elämän tärkeä elementti, ja siksi riittävästä liikunnasta, sekä liikkumista tukevasta ravitsemuksesta on hyvä pitää kiinni.
Liikuntasuositukset on määritetty sen mukaan, paljonko lapsen tulisi liikkua päivässä, terveen elämän ylläpitämiseksi. Alle kouluikäisille liikuntaa suositellaan vähintään kolme tuntia päivässä. Tähän kolmeen tuntiin sisältyy monipuolista ja teholtaan vaihtelevaa liikuntaa sekä muita päivän touhuja. Vauhdikasta fyysistä liikuntaa tulisi alle kouluikäisen lapsen päivässä olla noin tunti. Esimerkiksi trampoliinilla hyppiminen, juoksuleikit ja pallopelit tai uiminen ovat vauhdikasta ja monipuolisesti rasittavaa liikuntaa. Kevyempää liikuntaa on kesällä mukava harrastaa ulkona esimerkiksi kävelyn tai pyöräilyn muodossa. Kouluikäisen lapsen liikuntasuositukset eroavat hieman alle kouluikäisten suosituksista. Kouluikäiselle päivittäistä liikuntaa tulisi kertyä vähintään 1-2 tuntia, ja liikunnan tulisi sisältää useita vähintään 10 minuutin reippaita rupeamia, jotka hengästyttävät ja saavat sykkeen nousemaan.
Usein tavoitteelliset urheiluharrastukset saatetaan aloittaa jo hyvin nuorena, jolloin tiheä liikkuminen pitää ottaa huomioon myös ravitsemuksessa. Lautasmallin mukainen syöminen onkin erittäin tärkeää, jos rasitusta tulee paljon. Energiaa tulee saada tarpeeksi sekä pääaterioilla että välipaloilla, koska lapsi tarvitsee energiaa kasvuun ja kehitykseen. Ateriarytmin ajoittaminen tasaisesti pitää verensokerin sopivalla tasolla, ja antaa virtaa ulkoiluun ja liikkumiseen. Ateriarytmi on kohdallaan, jos ruokailuhetkien väli ei veny 3-4 tuntia pidemmäksi.Kesällä liikkujan on syytä ottaa huomioon myös riittävä juominen. Vesi riittää aktiivisen liikkujan ja ulkoilijan janojuomaksi. Vesipullo onkin tärkeä muistaa ottaa mukaan rannalle tai metsäretkelle aurinkoisena päivänä, sillä hikoilu lisää janon tunnetta ja elimistön nestetarvetta. Myös aterioilla olisi hyvä juoda 1-3 lasia vettä, rasvatonta maitoa tai piimää. Kofeiinipitoiset juomat eivät sovi liikkujalle, eivätkä varsinkaan lapselle. Myöskään sokeripitoiset mehut tai kuplivat juomat eivät ole hyvä vaihtoehto, sillä ylimääräinen sokeri ei tee hyvää elimistölle eikä hampaille. Hiilihappo taas voi aiheuttaa tukalaa oloa liikunnan aikana, ja latistaa näin mukavan liikuntahetken tunnelman hyvin tehokkaasti. Monet mehut ja limonadit voivat sisältää myös hampaille haitallista sitruunahappoa.
Koko perheen yhteistä liikuntaa on kesällä helppo lisätä, kun säät ovat kauniit ja aikaa löytyy usein töiden lomasta rentoutumiseen ja ulkoiluun. Yhteiset liikkumisharrastukset lähentävät perhettä, ja antavat lapselle mahdollisuuden tutustua turvallisessa seurassa lähiympäristöön ja uusiin liikuntamuotoihin. Kesällä on myös helppo jättää ruutujen katselu vähemmälle, ja katkaista passiivisia istumishetkiä tietokoneen tai pelien äärellä. Terveen elämän, iloisen mielen ja arjen vireyden kannalta upeat kesäiset liikuntamahdollisuudet kannattaa nyt hyödyntää!

Lähteet:
THL.fi: Syödään yhdessä –ruokasuositukset lapsiperheille
UKK-instituutti: Lasten ja nuorten liikkumisen suositukset
ruokavirasto.fi: Juomat ravitsemuksessa

Uni, ravitsemus & jaksaminen

Haukotuttaako? Jäivätkö viime yön unet lyhyiksi? Monissa lapsiperheissä uniongelmat ovat jatkuvasti läsnä arjessa, vaikka riittävä unensaanti on yksi terveen elämän ja jaksamisen peruspilareista. Väsymys heikentää muistamista ja oppimista, sekä aiheuttaa helposti kiukunpuuskia ja pahaa mieltä niin perheen pienimmille, kuin vanhemmillekin. Vaikka joka yö ei nukkuminen olisikaan helppoa, voi pienillä arjen valinnoilla, ravitsemuksella ja liikkumisella onneksi helpottaa ja tukea riittävää unensaantia.
Ravitsemuksen vaikutus vireystilaan ja unensaantiin on merkittävä, ja tasapainoinen ravitsemus voi helpottaa uniongelmia. Säännöllinen ateriarytmi päivän aikana auttaa jaksamaan ja opettaa kehon tunnistamaan, milloin on aika painua pehkuihin: Liian myöhäinen syöminen voi helposti vaikuttaa uneen heikentämällä sen laatua. Riittävä energiansaanti pitkin päivää antaa myös virtaa liikuntaharrastuksiin ja päivän touhuihin, jotka helpottavat illalla nukahtamista. Ravitsemussuositusten mukaan alle 15-vuotiaiden lasten ei tulisi juoda kola- tai energiajuomia, sillä niiden sisältämä kofeiini häiritsee helposti unta. Myös aikuisten kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei illalla nauti kofeiinipitoista teetä tai kahvia, jottei nukahtaminen häiriinny.
Jos päivän mittaan huomaa, että väsymys yllättää, eikä ruokailu ole sujunut oppikirjan mukaisesti, voi hyvällä iltapalalla helpottaa unensaantia. Suuret hiilihydraattiannokset väsyttävät helposti, mutta iltapalalla kannattaa suosia hitaasti imeytyviä ja kuitupitoisia hiilihydraatteja, nopeasti verensokeria ja vireystilaa nostavien sokeripitoisten herkkujen sijaan. Kaurapuuro marjojen kera on siis parempi valinta kuin vaalea leipä hillokerroksen peittämänä. Myöskin rasvainen ruokavalio myöhästyttää unirytmiä, ja suolistoa helposti ärsyttävät ruoka-aineet, kuten sipuli, kaali, pavut tai suklaa vaikeuttavat unensaantia. Kevyen, mutta täyttävän iltapalan syöminen perheen kesken ja yhteiset iltatoimet auttavat rauhoittumaan ja luovat lapselle turvallisen olon unia varten.
Uni on herkkä terveyden mittari, ja vaikuttaa olennaisesti esimerkiksi painonhallintaan ja arjessa jaksamiseen. Terveellisen ravitsemuksen ylläpito on myös huomattavasti helpompaa hyvin nukuttujen öiden jälkeen, sillä väsyneen kehon hormonitoiminta saa helpommin nälän ja herkkuhimon aikaiseksi. Koko perheen arki rullaa mukavammin ja kun sekä lapset että vanhemmat ovat virkeitä – Kauniita unia!


Lähteet:
THL.fi: Leikki-ikäisen uni 2-6 vuoden iässä, Koululaisen uni 6-12 vuoden iässä, Unen merkitys terveydelle, Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille
Terveyskylä.fi: Liikunnan ja ravitsemuksen vaikutus unettomuuteen

Ravintolisien käyttö on yleistä ja poikkeaa suosituksista raskaana olevilla

Tutkimme suomalaisten raskaana olevien naisten ravintolisien käyttöä ja vertasimme saantia raskauden ajan suosituksiin. Ravitsemussuositusten mukaan raskausaikana tulee käyttää ravintolisänä D-vitamiinia 10 µg päivittäin ja foolihappoa (400 µg/vrk) jo raskautta suunniteltaessa sekä aina 12. raskausviikon loppuun asti. Lisäksi tarkempia suosituksia foolihappo-, rauta-, kalsium- ja jodilisänkäytöstä on annettu erityisryhmille.
Tutkimuksessa oli mukana 542 naista, ja heistä 98 % oli käyttänyt jotakin ravintolisää raskauden aikana. Eniten käytettiin raskaana oleville suunnattuja monivitamiini- ja kivennäisainevalmisteita. Suuri osa tutkimuksessa mukana olleista naisista (70 %) oletti suositusten vastaisesti, että monivitamiini- ja kivennäisainelisää tulisi käyttää raskauden aikana. Harvempi (61 %) tiesi D-vitamiinisuosituksen, kun taas suositus foolihappolisän käytöstä tunnettiin hyvin.
Käytettyjen valmisteiden määrä oli 1-9, ja viidesosa naisista käytti neljää tai useampaa valmistetta. Ravintolisien käyttäjistä 5 %:lla ylittyi vähintään yhden ravintoaineen turvallisen saannin yläraja. Ravintolisien käyttö raskaana olevilla on siis tutkimuksemme mukaan yleistä, ja jopa huomattavan suuria annoksia käytetään. Tulokset on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä.

Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksen 5-6-vuotis seurantakäynnit

Olemme aloittaneet syksyllä 2020 Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksen seurantakäynnit. Seurantatutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa raskaudenaikaisen ravitsemuksen, aineenvaihdunnan ja suoliston mikrobiston vaikutuksista sekä äidin että 5-6-vuotiaan lapsen terveyteen. Selvitämme etenkin vaikutuksia kehonkoostumukseen, painoon ja lapsen kehitykseen sekä riskiä sairastua allergioihin ja astmaan. Lisäksi tutkimuksen avulla saamme tärkeää tietoa äidin sydän- ja verisuoniterveydestä.


Lähetämme kutsun seurantakäynnille lapsen ollessa 5-6-vuotias. Tutkimus etenee pitkältä samoin kuin aiemmin; ennen käyntiä pyydämme täyttämään mm. ruokapäiväkirjan. Tutkimuskäynnin aikana teemme erilaisia mittauksia, kuten kehonkoostumus Bod Pod -laitteella. Lisäksi lapsille on luvassa kaksi kehitystä mittaavaa tutkimusta, jotka tehdään erilaisten tehtävien kautta. Lapsi pääsee esimerkiksi tekemään tehtäviä tablettitietokoneella, tasapainoilemaan ja heittämään hernepussia.

Tutkimukseen osallistuvat äidit saavat tietoa omasta ja lapsensa ravinnonsaannista, veriarvoista ja kehonkoostumuksesta.
Toivottavasti näemme tutkimuskäynnillä!

COVID-19 raskausaikana ja lapsilla

Koronaviruspandemia on koskettanut ihmisten arkea Suomessa jo vuoden ajan. Maaliskuun 2021 loppuun mennessä Suomessa on todettu yli 74 000 koronavirustartuntaa. Nuorissa ikäryhmissä taudinkuva on ollut valtaosalla lievä, kun taas ikääntyneillä vaikeita oireita on todettu yleisemmin.


Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella vaikuttaa siltä, että raskaus ei altista koronavirustartunnalle eikä heikennä koronavirustaudin ennustetta. Riski vaikealle oirekuvalle on kuitenkin suurentunut raskaana olevilla, ja erityisesti, jos heillä on jokin lisäriskitekijä, esimerkiksi merkittävä ylipaino tai astma. Äidin heikentynyt vointi on joissain tapauksissa saattanut edellyttää ennenaikaista synnytystä. Laskimoperäisten verisuonitukosten riski kasvaa normaalisti jonkin verran raskausaikana. Myös koronavirustauti kasvattaa laskimoperäisten tukosten riskiä. Tämän vuoksi raskaana oleville koronapotilaille aloitetaan hoitosuositusten mukaisesti verisuonitukoksia ehkäisevä lääkitys. Synnytyksen hoidossa lieväkin koronavirustauti on huomioitava, jotta saadaan ehkäistyä jatkotartuntoja.


Koronavirus voi tarttua äidistä sikiöön. Sikiöille ei ole yleisesti tullut koronaviruksesta vakavia seurauksia, ja vastasyntyneilläkin on esiintynyt tyypillisimmin lieviä ja nopeasti ohittuvia oireita. Sikiön kasvua on kuitenkin Suomessa seurattu tarkemmin äidin sairaalahoitoisen koronavirustaudin jälkeen. Lapsilla COVID-19 on aiheuttanut tähän mennessä erittäin harvoin vaikeaa taudinkuvaa, ja pääasiassa lapsilla onkin todettu flunssan kaltaisia oireita. Jotkin hankalahoitoiset pitkäaikaissairaudet saattavat lisätä vaikean taudinkuvan riskiä lapsilla.


On muistettava, että koronaviruspandemialla on vaikutuksia ihmisten fyysisen terveyden lisäksi psyykkiseen terveyteen. Tartuntojen ehkäisemiseksi asetetut rajoitustoimet ovat saattaneet esimerkiksi vähentää yhteyksiä perhe- ja ystäväpiiriin. Synnyttäjien läheisten vierailua sairaaloissa on jouduttu rajoittamaan epidemiatilanteen ollessa vakava. Rajoitustoimenpiteet ovat kuitenkin välttämättömiä. Neuvoloiden ja äitiyspoliklinikoiden toimintaa on onneksi pystytty jatkamaan, ja perheiden tukena pyritään olemaan niin tavanomaiseen tapaan kuin on mahdollista. Raskaana oleva ja synnyttämään tuleva voi olla edelleen turvallisin mielin.

Ella Muhli, LK

Lähteet:
Riina Jernman, Kaisa Nelskylä, Leena Rahkonen, Veli-Matti Ulander ja Aydin Tekay. COVID-19 ja raskaus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2020;136(15):1645-51
Koronavirusinfektiot. Lääkärin käsikirja, Duodecim, artikkeli tarkastettu 26.3.2021
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/raskaus-ja-koronavirus, luettu 29.3.2021
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/lapset-ja-koronavirus, luettu 29.3.2021

Kalaöljyn ja probioottien vaikutukset C-reaktiiviseen proteiiniin tutkimuksessamme

Olemme hiljattain julkaisseet tuloksia liittyen kalaöljyn ja probioottien vaikutuksista C-reaktiiviseen proteiinin (CRP) sekä lisäksi kolmeen muuhuun seerumista mitattuun aineenvaihdunnalliseen markkeriin, phIGFBP-1:een, IGFBP-1:een sekä MMP-8:aan, raskaana olevilla naisilla Biomolecules nimisessä lehdessä (linkki julkaisuun jutun alla). Maltillisesti kohonnutta CRP:tä on tunnetusti käytetty kuvaamaan kehossa vallitsevaa matala-asteista tulehdusta. Matala-asteinen tulehdus on siis kehossa kytevä nimensä mukaisesti matala tulehdus, joka on liitetty moneen lihavuudesta johtuvaan aineenvaihdunnalliseen sairauteen, kuten raskausdiabetekseen. phIGFBP-1, IGFBP-1, ja MMP-8 on käytetty ennenaikaisen synnytyksen ja kohdunsisäisen tulehduksen markkereina, mutta myöhemmin myös liitetty lihavuuteen, matala-asteiseen tulehdukseen ja raskausdiabetekseen. Valitettavasti kalaöljy- ja/tai probiootti-interventio ei vaikuttavat näiden markkereiden tasoihin tutkimuksessamme. Tarkennuksena vielä lukijoille, että tutkimukseemme siis kuului neljä ryhmää; raskaana olevia lihavia ja ylipainoisia naisia, jotka saivat 1) kalaöljyä+plaseboa, 2) probiootteja+plaseboa, 3) kalaöljyä+probiootteja tai pelkkää 4) plaseboa. Havaitsimme kuitenkin, että raskaana olevien naisten painoindeksillä (eli sillä onko raskaana oleva ylipainoinen BMI≥25 kg/m2 tai lihava BMI≥30 kg/m2) ja raskausdiabeteksellä voi olla vaikutus intervention tehoon; MMP-8 laski ja IGFBP-1 nousi enemmän lihavilla kuin ylipanoisilla kalaöljyä+probioottia saaneilla naisilla kun taas MMP-8 laski lihavilla naisilla ja nousi ylipainoisilla naisilla probiootteja saaneilla naisilla. Lisäksi loppuraskaudessa mitattu phIGFBP-1 oli korkeampi naisilla, joille kehittyi raskausdiabetes keskiraskaudessa kalaöljyä+probioottia saaneilla naisilla verrattuna pelkkää kalaöljyä saaneisiin naisiin. Lisäksi tutkimme, voisiko nämä markkerit olla yhteydessä raskausdiabeteksen syntymiseen, ja havaitsimme, että phIGFBP-1 ja IGFBP-1 seerumin tasot olivat matalampia alkuraskaudessa niillä naisilla, joille kehittyi raskausdiabetes keskiraskaudessa verrattuna niihin naisiin, jotka pysyivät terveinä. Tuloksiemme perusteella voimme päätellä, että lihavuus ja raskausdiabetes voi muokata ravintointervention vaikutusta phIGFBP-1, IGFBP-1 ja MMP-8 tasoihin seerumissa, mutta tämä vaatii vielä lisää tutkimuksia. Lisäksi IGFBP:llä voi olla vaikutus raskausdiabeteksen syntyyn.

Linkki julkaisuun

Noora H.