Kun äiti pitää huolta itsestään ja ravitsemuksestaan, edistää tämä synnytyksestä toipumista, äidin jaksamista ja myös imetyksen onnistumista. Monipuolinen suositeltava ruokavalio turvaa tarvittavien ravintoaineiden saannin imetyksen aikaan. Kun ruokavalio on kunnossa, ainoastaan D-vitamiinia suositellaan käytettäväksi ravintolisänä 10 mg päivässä. Monivitamiini-kivennäisainevalmiste on tarpeen kaksosia imettävillä.

Rintamaitoon ja maidon tuotantoon kuluu energiaa, joten äidin energian tarve on imetysaikana lisääntynyt. Raskausaikaa suurempi syöminen on siis tarpeen. Lisäenergian tarve on keskimäärin 500 kcal eli 2 MJ luokkaa. Toisaalta äiti hyödyntää raskausaikana muodostuneita ravintoainevarastoja rintamaidon tuotannossa. Imetys auttaakin painonhallinnassa raskauden jälkeen. Myös riittävästä nesteen juomisesta imetysaikana täytyy huolehtia. Siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa syödä muutakin ruokaa kuin rintamaitoa, vähenee yleensä vauvan syömän rintamaidon määrä ja samalla äidin tarvitseman lisäenergian määrä.

Äidin syömän ravinnon laatu heijastuu rintamaidon koostumukseen. Esimerkiksi ruokavalion rasvakoostumus näkyy jo muutamassa tunnissa rintamaidon koostumuksessa. Ruokavalion rasvan laatua voi parantaa käyttämällä ruokia, joista saa pehmeitä rasvoja eli kasviöljyjen, kasvirasvalevitteiden, kalan ja pähkinöiden syöminen. Ruokavalion rasvan laadusta on hyvä huolehtia päivittäin, jotta myös vauva saa päivittäin rintamaidon kautta näitä rasvoja. Tietyt rintamaidon rasvat (pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot) edistävät lapsen hermoston ja näkökyvyn kehittymistä. Myös vesiliukoisten vitamiininen määrä, kuten C-vitamiini on riippuvainen äidin syömästä ravinnosta. Siksi imetysaikana tulee syödä runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Kirjallisuus: Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.