Fopp-tutkimuksessa äitien kehonkoostumusta mitataan BODPOD-laitteella sekä raskauden aikana ja jälkeen. Mittausten avulla saamme tarkkaa tietoa kehon rasvan määrästä ja rasvaprosentista. Olemme hyödyntäneet näitä tuloksia tutkimuksessa, jossa selvitimme miten ravinnonsaanti vaikuttaa kehon koostumukseen. Havaitsimme, että suuri rasvan määrä ruokavaliossa liittyi äidin suurempaan rasvaprosenttiin ja suosituksia suurempaan painonnousuun raskauden aikana. Havaitsimme myös, että suurempi proteiinin saanti ja hyvälaatuinen ruoka liittyivät kehon rasvattoman massan määrään.  Havainnot viittaavat siihen, että suosimalla ruokavaliota, jossa on riittävä, ravitsemussuositusten mukainen proteiinin ja rasvan saanti, voidaan vaikuttaa edullisesti raskaudenaikaiseen kehonkoostumukseen (Pellonperä ym. 2019).

Kerroimme aiemmassa blogikirjoituksessa, että kalaöljy ja probiootti yhdessä vaikuttavat suolistomikrobiston koostumukseen. Samassa tutkimuksessa selvitimme myös suolistomikrobiston koostumuksen ja toiminnan mahdollista yhteyttä raskausdiabetekseen. Aiempien tutkimusten mukaan suolistomikrobistolla saattaisi olla yhteys raskausdiabetekseen, mutta tulokset ovat ristiriitaisia.

Tässä tutkimuksessa, jossa mukana olivat ylipainoiset ja lihavat naiset, suolistomikrobiston koostumus tai toiminta ei selittänyt raskausdiabeteksen syntyä. Emme myöskään todenneet eroja mikrobiston koostumuksessa tai toiminnassa, kun vertasimme naisia, joilla oli raskausdiabetes terveisiin naisiin. Mielenkiintoista oli kuitenkin se, että kalaöljy ja probiootit yhdessä käytettynä muokkasivat vain niiden naisten suolistomikrobistoa, joille ei kehittynyt raskausdiabetesta. Tarvitaan vielä lisää tutkimuksia selvittämään, onko raskausdiabeetikoiden suolistomikrobisto vähemmän joustava ja siten heikommin muokattavissa ravinnolla. Tutkimuksen julkaisu GUT.

Ravintoaineista erityisesti kuidun on todettu muokkaavan suolistomikrobiston koostumusta, mutta myös rasvalla ja sen laadulla saattaa olla vaikutusta suolistomikrobistoon. Probioottien on havaittu vaikuttavan suolistomikrobiston koostumukseen, mutta toistaiseksi se, miten kalaöljy tai probiootti ja kalaöljy yhdessä vaikuttavat, on vähemmän tunnettu. Olemme tutkineet FOPP-tutkimuksessa käytettyjen ravintolisien, kalaöljyn ja probioottien, vaikutusta raskaana olevien naisten suolistomikrobiston koostumukseen.  Tutkimuksemme osoittaa, että kalaöljyn ja probioottien käyttö yhdessä vaikutti suolistomikrobiston koostumukseen.

Tässä kattavassa tutkimuksessa oli mukana 270 naista, joiden suolistomikrobiston koostumusta tutkittiin sekä alku-ja loppuraskauden näytteistä. Näytteet analysoitiin hyödyntäen uuden polven sekvensointimenetelmää (metagenomiikka), joka antaa tarkan kuvan suolistossa olevista bakteerilajeista ja myös näiden bakteerien geeneistä ja siten niiden mahdollisesta toiminnasta. Tulokset on julkaistu arvostetussa Gut-lehdessä.

Fopp-tutkimuksen yksi päätavoite oli tutkia, voidaanko kalaöljyllä ja probiooteilla yhdessä tai erikseen, vaikuttaa raskausdiabeteksen riskiin ylipainoisilla tai lihavilla naisilla.  Kalaöljy ja probiootit eivät vähentäneet raskausdiabeteksen puhkeamisen riskiä, parantaneet raskaudenaikaisia verensokeritasoja tai lisänneet insuliiniherkkyyttä eli insuliinin vaikutusta kudoksissa lumevalmisteeseen verrattuna.  Tutkimusvalmisteiden todettiin kuitenkin olevan hyvin siedettyjä ja turvallisia käyttää raskauden aikana, sillä vaikutuksia raskauden tai synnytyksen kulkuun tai vastasyntyneen vointiin ei havaittu. Tulokset tutkimuksesta on julkaistu arvostetussa Diabetes Care-lehdessä (Pellonperä ym 2019).

Kalaöljyllä ja probiooteilla oletamme olevan vaikutuksia erityisesti lapseen ja tutkimus tältä osin jatkuu.

Tutkimusryhmämme osallistui joulun alla lääketieteellisen tiedekunnan järjestämiin pikkujouluihin Medisiina D:n tiloissa. Uusi dekaanimme Pekka Hänninen avasi tilaisuuden kertomalla muutaman sanan itsestään. Sen jälkeen saimme nauttia TLKS Speksin tarjoamasta yllätyksellisestä esityksestä, jossa parodioitiin tohtoriopiskelijan haasteita saada tiedekunnan henkilökunnalta viimeiset allekirjoitukset tohtoriksi valmistumista varten. Buffet-päivällisellä söimme ja joimme hyvin. Myös joulupukki piipahti juhlissamme! Joulupukin säkistä paljastui banderolli lastenoikeusjärjestö Plan Internationalista, jolle juhlan aikana sai halutessaan lahjoittaa aineettoman joululahjan tyttöjen koulutuksen tukemiseen. Hieno ajatus! Ilta jatkui live-musiikin ja seurustelun parissa, mutta tällä kertaa pehmeä peti kutsui ryhmän jäseniä jo yllättävän aikaisin.

Osallistuin tutkimusryhmämme kahden muun tutkijan kanssa 13^th European Nutrition Conference –kongressiin Dublinissa. Mielenkiinnon kohteina itselläni oli mikrobisto, aineenvaihdunta ja ravitsemus. Nämä tekijät liittyvät sekä erikseen että yhdessä terveyteen ja yhteyden tutkiminen on tällä hetkellä tiivistä. Oma esitykseni myös osittain liittyi näihin tekijöihin. Esitykseni oli osa Suomen Ravitsemustieteen yhdistyksen järjestämää ”Nordic diet and health” osuutta, jossa oli esityksiä liittyen lapsen ravitsemukseen ja Pohjoismaiseen ravitsemussuositukseen. Lisäksi kerrottiin Itämeren ruokavaliosta, joka koostuu perinteisistä pohjoisen luonnon tarjoamista ruoka-aineista, kuten marjat, ruis, lohi-  onko tässä pohjoismaiden vastine Välimeren ruokavaliolle? Kummallakin on osoitettu olevan edullisia terveysvaikutuksia ja Itämeren ruokavalion noudattamiseen meillä Suomessa on hyvät edellytykset. Pohjoismaisen ruokavalio terveysvaikutuksista suoliston kuntoon ja mielialaan oli myös yhden esityksen aihe.

Pidin itse esityksen ravinnon laadun merkityksestä suoliston mikrobiston monimuotoisuuteen. Tässä tutkimuksessa on hyödynnetty Raskausdiabetes- ja ravintotutkimuksessa kerättyä aineistoa. Raskauden alkuvaiheen mikrobiston koostumusta verrattiin alkuraskaudessa nautittuun ravinnon laatuun. Mikrobistosta määritettiin sen monimuotoisuus ja ravinnon laatu mitattiin kyselyllä. Tuloksena havaittiin, että mitä parempi ruokavalio, sitä monimuotoisempi oli suoliston mikrobiston koostumus. Monimuotoinen mikrobisto on eri tutkimuksissa yhdistetty terveyteen, joten tämän tutkimuksen mukaan monimuotoinen ja siten parempi ruokavalio on hyväksi mikrobiston monimuotoisuudelle ja meidän terveydelle.

Osallistuin molempien väitöskirjan ohjaajieni kanssa 13^th European Nutrition -kongressiin. Kongressi järjestettiin Dublinissa, Irlannissa, 15.-18. lokakuuta. Kyseinen kongressi on Euroopan tärkeimpiä ravitsemuksen alan kansainvälisiä kongresseja, joka järjestetään joka neljäs vuosi. Tänä vuonna kongressiin osallistui vähän vajaa 2000 tutkijaa ja muita alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa, jopa Aasiasta asti. Kongressissa oli yli 90 sessiota, johon kuului esityksiä nuorilta sekä kokeneemmilta tutkijoilta niin akatemiasta kuin yrityksistä. Mieleeni jäi erityisesti aiheet, jotka koskivat ravinnon rasvoja, suoliston mikrobistoa sekä aineenvaihduntaa.

Itse pidin neljän minuutin posteriesityksen seuravasta aiheesta: Lihavuuden asteen vaikutus ravinnon kuidun saannin ja suoliston mikrobiston monimuotoisuuden yhteyteen raskaana olevilla naisilla. Tutkimuksessa mitattiin kolme erilaista suoliston mikrobiston monimuotoisuutta mittaavaa tekijää. Havaitsimme tutkimuksessamme, että kaksi näistä tekijöistä oli yhteydessä kuidun saantiin lihavilla raskaana olevilla naisilla – kun taas vain yksi ylipainoisilla raskaana olevilla naisilla. Lisäksi ainoastaan lihavilla raskaana olevilla naisilla painoindeksi oli yhteydessä mikrobiston monimuoitoisuuden kanssa – tätä ei havaittu ylipainoilla naisilla. Siis, suurempi kuidun saanti heijastui monimuotoisempaan suoliston mikrobistoon lihavilla raskaana olevilla naisilla. Lihavat raskaana olevat naiset voisivat hyötyä suuremmasta kuidun saannista. Esityksen jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä kolmen minuutin ajan.

Sade-ennustus kyseiselle viikolle ei onneksi toteutunut ja saimme nauttia viikon aurinkoisesta Dublinista! Dublin oli oikein miellyttävä ja eläväinen kaupunki, jonne matkustaisin mielellään uudelleen. European Nutrition -kongressi tarjosi laajan kattauksen tietoa alan tämän hetkisestä tutkimuksesta. Oli hienoa päästä seuraamaan alan asiantuntijoiden tutkimusesityksiä!

Terkuin Noora, väitöskirjatutkija

Kesä lähenee pikkuhiljaa loppua, mutta vielä ollaan saatu nauttia lämpimistä kesäpäivistä. Yhden niistä tutkimusryhmä vietti Ukkopekka-risteilyllä. Tutkijat osasivat kuin osasivatkin irtautua työstään yhden iltapäivän verran! Ukkopekka on Aurajoen rannalta Naantaliin liikennennöivä 81-vuotias höyrylaiva. Laiva siis toimii höyrykoneella, joka saa voimansa kiehuvasta vedestä ja tulesta (www.ukkopekka.fi). Ristelyllä oli mahdollisuus kurkistaa Ukkopekan konehuoneeseen!

Tarjolla oli lohikeittolounas saaristolaisleivän kera. Suurin osa ajasta kului paistatellen laivan kannella.

Osallistuimme kolmen tutkimusryhmämme jäsenen voimin The 26th European Congress on Obesity -tutkimuskongressiin Glasgowssa, Skotlannissa, huhti-toukokuun vaihteessa. Lihavuustutkimus oli edustettuna tapahtumassa monipuolisesti, aina solutason mekanismien tutkimuksesta elintapatutkimukseen saakka. Päivisin ohjelmassa oli eri tutkimusaihepiireihin keskittyviä sessioita, joissa saattoi olla mukana niin tuloksiaan esitteleviä tutkijoita, kutsuttuja luennoitsijoita kuin potilasedustajiakin. Lisäksi iltaisin pidettiin posterisessioita uusista tutkimuksista. Niissä pääsivät kaikki tutkimusryhmämme edustajatkin esittelemään omien töidensä tuloksia.

Nuorille tutkijoille oli mahdollisuus hakea kongressin ajaksi ilmaista majoitusta nuorisohostellista. Hostellilla oli hauskaa tutustua eri yliopistoista ja maista tuleviin tutkijoihin, minkä lisäksi joka aamu oli tarjolla hyvin täyttävä skotlantilainen aamiainen. Kävelymatka suuren Kelvingrove Parkin ja kantakaupungin läpi kongressikeskukselle oli piristävä. Mitä Glasgow’hun ehti tapahtuman ohella tutustua, se vaikutti ystävälliseltä kaupungilta, jonka katukuva oli kiinnostava sekoitus vanhaa ja modernia.

Minulle kongressimatka oli ensimmäiseni, sillä teen tutkimusta lääketieteen syventävien opintojen projektina. Olen tarkastellut E-terveys -tutkimuksemme kyselyaineistoa, ja laskenut sen perusteella tutkittavien naisten ravinnon laatua sekä fyysistä aktiivisuutta mittaavia indeksejä alku- ja loppuraskaudessa. Selvitämme ravinnon laadun ja liikunnan muutoksia raskausaikana sekä niiden yhteyksiä esimerkiksi ylipainoon ja raskausdiabetekseen. Tutkimusta tehdessäni olen kokenut joitakin tuskaisia hetkiä tilastotieteen parissa, mutta enimmäkseen projekti on ollut palkitseva. Englanninkieleni on kehittynyt harppauksittain, ja mielenkiintoiset tulokset ovat kannustaneet jatkamaan työtä eteenpäin. Lihavuustutkimuksen kongressissa aihepiiriin pääsi tutustumaan entistä tarkemmin.

Ella Muhli

Tutkimusryhmämme osallistui 15. toukokuuta Life science live -2019 messuille. Life science live –messujen tarkoitus on tuoda akateemisen ja yrityspuolen lääke- ja terveystieteiden osaajat yhteen ja samaan paikkaan, ja jakaa tietoa lääketieteen uusimmista menetelmistä ja sovelluksista sekä koulutuksesta ja tutkimuksesta. Ohjelmassa oli yliopiston sekä yritysten puheita sekä lisäksi puheiden ohessa oli mahdollisuus vierailla yliopiston ja yliopiston tutkimusryhmien, kuten meidän, sekä yritysten ständeillä.  Meidän, Varhainen ravitsemus ja terveys –tutkimusryhmän, ständillä kävi kova kuhina koko ajan! Ständillä vierailijat saivat vastata ravinnonlaatukyselyyn omasta ravinnostaan ja arvioida valmiiksi kootuista ateriakuvista, mikä on paras ateria suoliston mikrobistolle, sekä osallistua tietokilpailuun.

https://www.turunmessukeskus.fi/en/event/life-science-live/