Olemme aloittaneet syksyllä 2020 Raskausdiabetes ja Ravinto –tutkimuksen seurantakäynnit. Seurantatutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa raskaudenaikaisen ravitsemuksen, aineenvaihdunnan ja suoliston mikrobiston vaikutuksista sekä äidin että 5-6-vuotiaan lapsen terveyteen. Selvitämme etenkin vaikutuksia kehonkoostumukseen, painoon ja lapsen kehitykseen sekä riskiä sairastua allergioihin ja astmaan. Lisäksi tutkimuksen avulla saamme tärkeää tietoa äidin sydän- ja verisuoniterveydestä.

Lähetämme kutsun seurantakäynnille lapsen ollessa 5-6-vuotias. Tutkimus etenee pitkältä samoin kuin aiemmin; ennen käyntiä pyydämme täyttämään mm. ruokapäiväkirjan. Tutkimuskäynnin aikana teemme erilaisia mittauksia, kuten kehonkoostumus Bod Pod -laitteella. Lisäksi lapsille on luvassa kaksi kehitystä mittaavaa tutkimusta, jotka tehdään erilaisten tehtävien kautta. Lapsi pääsee esimerkiksi tekemään tehtäviä tablettitietokoneella, tasapainoilemaan ja heittämään hernepussia.

Tutkimukseen osallistuvat äidit saavat tietoa omasta ja lapsensa ravinnonsaannista, veriarvoista ja kehonkoostumuksesta.
Toivottavasti näemme tutkimuskäynnillä!

Koronaviruspandemia on koskettanut ihmisten arkea Suomessa jo vuoden ajan. Maaliskuun 2021 loppuun mennessä Suomessa on todettu yli 74 000 koronavirustartuntaa. Nuorissa ikäryhmissä taudinkuva on ollut valtaosalla lievä, kun taas ikääntyneillä vaikeita oireita on todettu yleisemmin.

Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella vaikuttaa siltä, että raskaus ei altista koronavirustartunnalle eikä heikennä koronavirustaudin ennustetta. Riski vaikealle oirekuvalle on kuitenkin suurentunut raskaana olevilla, ja erityisesti, jos heillä on jokin lisäriskitekijä, esimerkiksi merkittävä ylipaino tai astma. Äidin heikentynyt vointi on joissain tapauksissa saattanut edellyttää ennenaikaista synnytystä. Laskimoperäisten verisuonitukosten riski kasvaa normaalisti jonkin verran raskausaikana. Myös koronavirustauti kasvattaa laskimoperäisten tukosten riskiä. Tämän vuoksi raskaana oleville koronapotilaille aloitetaan hoitosuositusten mukaisesti verisuonitukoksia ehkäisevä lääkitys. Synnytyksen hoidossa lieväkin koronavirustauti on huomioitava, jotta saadaan ehkäistyä jatkotartuntoja.

Koronavirus voi tarttua äidistä sikiöön. Sikiöille ei ole yleisesti tullut koronaviruksesta vakavia seurauksia, ja vastasyntyneilläkin on esiintynyt tyypillisimmin lieviä ja nopeasti ohittuvia oireita. Sikiön kasvua on kuitenkin Suomessa seurattu tarkemmin äidin sairaalahoitoisen koronavirustaudin jälkeen. Lapsilla COVID-19 on aiheuttanut tähän mennessä erittäin harvoin vaikeaa taudinkuvaa, ja pääasiassa lapsilla onkin todettu flunssan kaltaisia oireita. Jotkin hankalahoitoiset pitkäaikaissairaudet saattavat lisätä vaikean taudinkuvan riskiä lapsilla.

On muistettava, että koronaviruspandemialla on vaikutuksia ihmisten fyysisen terveyden lisäksi psyykkiseen terveyteen. Tartuntojen ehkäisemiseksi asetetut rajoitustoimet ovat saattaneet esimerkiksi vähentää yhteyksiä perhe- ja ystäväpiiriin. Synnyttäjien läheisten vierailua sairaaloissa on jouduttu rajoittamaan epidemiatilanteen ollessa vakava. Rajoitustoimenpiteet ovat kuitenkin välttämättömiä. Neuvoloiden ja äitiyspoliklinikoiden toimintaa on onneksi pystytty jatkamaan, ja perheiden tukena pyritään olemaan niin tavanomaiseen tapaan kuin on mahdollista. Raskaana oleva ja synnyttämään tuleva voi olla edelleen turvallisin mielin.

Ella Muhli, LK

Lähteet:
Riina Jernman, Kaisa Nelskylä, Leena Rahkonen, Veli-Matti Ulander ja Aydin Tekay. COVID-19 ja raskaus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2020;136(15):1645-51
Koronavirusinfektiot. Lääkärin käsikirja, Duodecim, artikkeli tarkastettu 26.3.2021
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/raskaus-ja-koronavirus, luettu 29.3.2021
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/lapset-ja-koronavirus, luettu 29.3.2021

Olemme hiljattain julkaisseet tuloksia liittyen kalaöljyn ja probioottien vaikutuksista C-reaktiiviseen proteiinin (CRP) sekä lisäksi kolmeen muuhuun seerumista mitattuun aineenvaihdunnalliseen markkeriin, phIGFBP-1:een, IGFBP-1:een sekä MMP-8:aan, raskaana olevilla naisilla Biomolecules nimisessä lehdessä (linkki julkaisuun jutun alla). Maltillisesti kohonnutta CRP:tä on tunnetusti käytetty kuvaamaan kehossa vallitsevaa matala-asteista tulehdusta. Matala-asteinen tulehdus on siis kehossa kytevä nimensä mukaisesti matala tulehdus, joka on liitetty moneen lihavuudesta johtuvaan aineenvaihdunnalliseen sairauteen, kuten raskausdiabetekseen. phIGFBP-1, IGFBP-1, ja MMP-8 on käytetty ennenaikaisen synnytyksen ja kohdunsisäisen tulehduksen markkereina, mutta myöhemmin myös liitetty lihavuuteen, matala-asteiseen tulehdukseen ja raskausdiabetekseen. Valitettavasti kalaöljy- ja/tai probiootti-interventio ei vaikuttavat näiden markkereiden tasoihin tutkimuksessamme. Tarkennuksena vielä lukijoille, että tutkimukseemme siis kuului neljä ryhmää; raskaana olevia lihavia ja ylipainoisia naisia, jotka saivat 1) kalaöljyä+plaseboa, 2) probiootteja+plaseboa, 3) kalaöljyä+probiootteja tai pelkkää 4) plaseboa. Havaitsimme kuitenkin, että raskaana olevien naisten painoindeksillä (eli sillä onko raskaana oleva ylipainoinen BMI≥25 kg/m2 tai lihava BMI≥30 kg/m2) ja raskausdiabeteksellä voi olla vaikutus intervention tehoon; MMP-8 laski ja IGFBP-1 nousi enemmän lihavilla kuin ylipanoisilla kalaöljyä+probioottia saaneilla naisilla kun taas MMP-8 laski lihavilla naisilla ja nousi ylipainoisilla naisilla probiootteja saaneilla naisilla. Lisäksi loppuraskaudessa mitattu phIGFBP-1 oli korkeampi naisilla, joille kehittyi raskausdiabetes keskiraskaudessa kalaöljyä+probioottia saaneilla naisilla verrattuna pelkkää kalaöljyä saaneisiin naisiin. Lisäksi tutkimme, voisiko nämä markkerit olla yhteydessä raskausdiabeteksen syntymiseen, ja havaitsimme, että phIGFBP-1 ja IGFBP-1 seerumin tasot olivat matalampia alkuraskaudessa niillä naisilla, joille kehittyi raskausdiabetes keskiraskaudessa verrattuna niihin naisiin, jotka pysyivät terveinä. Tuloksiemme perusteella voimme päätellä, että lihavuus ja raskausdiabetes voi muokata ravintointervention vaikutusta phIGFBP-1, IGFBP-1 ja MMP-8 tasoihin seerumissa, mutta tämä vaatii vielä lisää tutkimuksia. Lisäksi IGFBP:llä voi olla vaikutus raskausdiabeteksen syntyyn.

Linkki julkaisuun

Noora H.

Ylipaino tai lihavuus lisäävät riskiä sairastua aineenvaihduntahäiriöihin raskauden aikana, kuten raskausdiabetes. Olemme tutkineet odottavien äitien aineenvaihduntaa alku- ja loppuraskaudessa. Tutkimuksissa analysoimme seeruminäytteistä useita aineenvaihduntatuotteita metabolomiikka-analyysillä, jolloin seeruminäytteistä saadaan tietoa useista yli 200 rasva-ja sokeri-aineenvaihduntaan liittyvistä tekijöistä. Havaitsimme, että aineenvaihdunta poikkeaa jo alkuraskaudessa niillä naisilla, joille kehittyi raskausdiabetes. Myös loppuraskaudessa raskausdiabeetikoiden aineenvaihdunta erosi terveistä- raskausdiabeetikoilla havaittiin korkeampia arvoja erityisesti rasva-aineenvaihduntaan liittyvissä aineenvaihduntatuotteissa. Arvot olivat vielä poikkeavampia niillä naisilla, joilla oli raskausdiabeteksen lääkitys verrattuna niihin naisiin, joiden raskausdiabetesta hoidetaan ruokavaliolla.