Monipuolista ja ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota noudattavien naisten pitäisi saada lähes kaikki tarvitsemansa ravintoaineet myös raskauden aikana ilman ravintolisiä; poikkeuksen tässä tekee D-vitamiini. Tästä huolimatta joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia suositellaan lisäämään myös lisäravinteiden avulla, erityisesti riskiryhmissä joissa näiden saanti on heikentynyt.

Kalsium

Kalsiumia tarvitaan sikiön luuston kehittymiseen yhdessä D-vitamiinin kanssa. Tarve raskaus- ja imetysaikana on noin 900 mg/vrk. Tämä saadaan päivittäin esimerkiksi 3-4 lasillisesta maitoa ja 3-4 viipaleesta juustoja.

Jos äiti ei käytä riittävästi maitovalmisteita tai kalsiumilla täydennettyjä elintarvikkeita, on 500-1000mg kalsiumlisä vuorokaudessa tarpeen. Kalsiumia saadaan myös täydennetyistä valmisteista, kuten kaura- ja soijamaitotuotteet, sekä pienempiä määriä vihreistä kaaleista, pavuista ja siemenistä.

Rauta

Monilla odottavilla äideillä veren hemoglobiiniarvo laskee raskauden aikana veren tilavuuden kasvun sekä lisääntyneen raudan tarpeen vuoksi. Tämä puutos voi aiheuttaa äidille väsymystä, anemiaa ja heikentää sikiön kasvua sekä lisätä ennenaikaisesti syntyneiden lasten määrää.

Alkuraskauden matala hemoglobiinitaso (alle 110g/l) pitäisi hoitaa rautalääkityksellä, jonka voi aloittaa 12. viikon jälkeen (50 mg/vrk). Jos taas hemoglobiinitasot laskevat myöhemmin raskauden aikana (alle 100g/l) voi rautalisän ottamisen aloittaa heti.

Erityisessä riskissä raudanpuutteelle ovat äidit, joiden ruokavalio sisältää niukasti energiaa tai jotka noudattavat tiukasti kasvisruokavaliota. Kannattaa myös muistaa, että raudan imeytymistä heikentää samaan aikaan nautitut maitotuotteet (kalsium)!