Heti päivällisen jälkeen Falcken seurasi minua kapteeni Hauswolffin luokse ja kertoi hänelle hyvin imartelevasti taidoistani geometriassa, trigonometriassa ja – – algebrassa. Hauswolff oli tyytyväinen ja sitä mieltä, että navigoinnin opiskelu tulisi olemaan minulle mieluisaa. Mutta kun heräsi kysymys maksusta, ei mitään vähennetty siitä mitä aloittelijat […]

Tersmeden ja kaupunginmatemaatikko – Navigointioppia Tukholmassa 1730-luvulla


1
Viime aikoina työmarkkinat ja työsuhteet ovat olleet ajankohtaisia, kun uutisista on saatu seurata työmarkkinoille kaavailtuja muutoksia. Samaan aikaan olen kirjoittanut maatilojen isäntien suhteesta työntekijöihinsä ja isäntien johtaman työyhteisön muutoksista 1700- ja 1800-luvuilla. Vaikka teemat ovat yhteneväisiä, työsuhteet ja työmarkkinat, joista nykyisin puhutaan, eivät sovi käsitteinä […]

Palvelussuhteita ja joutomaanantaita


Att samla gamla mynt kan vara en rätt så lukrativ sysselsättning, särskilt söka efter sällsynta och eftertraktade samlarobjekt. Vem vill inte ha så fullständig samling som möjligt? Men det är också lätt att bli bedragen ifall man inte är uppmärksam på myntets äkthet. Falska mynt […]

Falskmyntare under 1800-talet



Elokuussa tuli kuluneeksi 700 vuotta Pähkinäsaaren rauhan rajasopimuksesta, eikä rajalinjasta ole vieläkään yksimielisyyttä. Näin siitä huolimatta, että historioitsija Kimmo Katajalan sanoin, ”niin monet historioitsijat, folkloristit, lingvistit ja harrastajahistorioitsijat ovat kertoneet mielipiteensä rajasta, että tilanne on saavuttanut lähes koomiset mittasuhteet.” Juhlapäivän alla julkaistiin taas useita lehtijuttuja […]

Pähkinäsaaren rauhan raja ja muita historian keskeisiä kysymyksiä


Kulunut heinäkuu oli maapallon mittaushistorian kuumin kuukausi. En halua puhua ennätyksestä, sillä assosioin ennätykset ennen kaikkea positiivisiksi tapahtumiksi, ja ilmastokatastrofi on sellaisesta kaukana. On selvää, että maapallo kiehuu, ja todistamme nyt ensimmäistä näytöstä siitä, mitä on luvassa lisää jo lähitulevaisuudessa. Kuluneena kesänä maastopalot ovat koetelleet […]

Ilmastonmuutos uhkaa myös menneisyyttä


Suomalaiset ovat kesäkansaa, usein sanotaan. Erityisesti mökkeily, grillaus ja veneily ovat lukuisten suomalaisten suosiossa ja näihin uhrataan paljon aikaa ja rahaa. Näiden juuret ovat 1800-luvun jälkipuoliskon porvarillisessa vapaa-ajan kulttuurissa, jossa kesät vietettiin kaupungin ulkopuolella sijainneessa huvilassa seurustellen ja nauttien erilaisista sosiaalisista aktiviteeteista. Kyse oli aluksi […]

Rauman kylpylaitos ja säätyläisten kesänviettoa 1800-luvun alussa



Suomi juostiin maailmankartalle Tukholman olympialaisissa vuonna 1912, kun Hannes Kolehmainen voitti Suomen kaikkien aikojen ensimmäiset yleisurheilun olympiakultamitalit 10 000 ja 5 000 metrin juoksuissa. Kolmannen kultansa Kolehmainen sai hieman eksoottisemmassa lajissa, eli maastojuoksussa, joka vielä 1900-luvun alussa oli erittäin suosittu olympialaji. Maastojuoksun historia juontaa juurensa […]

Terve ruumis terveessä sielussa


”…mainitsen wielä toisesta ”huutolais”-lapsesta, jolla ei kuulu olewan paljon mitään, paitaa tuskin nimeksikään, ja sama ainoa mekko koko talwen yllään; paljain jaloin pienokainen sitä paitsi nyt jo saa käwellä pihalla.” Sofia Collan kirjoitti vuonna 1909 oman kotipaikkakuntansa lehteen Parikkalan Sanomiin edellä siteeratun mielipidekirjoituksen. Collan esitti […]

”Mainitsen vielä toisesta ’huutolais’lapsesta…” Rouvasväenyhdistykset lastensuojelun varhaisvaiheissa 1800-ja 1900-lukujen taitteessa


Hämeenlinnan Lyseon musiikinopettaja Hilma Aakkula perusti koulun oppilasorkesterin jo vuonna 1921. Orkesteri oli tarkoitettu pojille, joista useimmat halusivat soittaa viulua, koulun kuuluisimman oppilaan, eli Jean Sibeliuksen esimerkin innoittamina. Muutamat heistä osasivat kuitenkin soittaa vain korvakuulolta. Aakula päätti tämän takia perustaa lyseoon pienen orkesterikoulun, jotta soittajat […]

Täti ja 100 gentlemannia Turussa – Hämeenlinnan Lyseon orkesterin vappukonsertti ...