Turussa ilmestyneessä Sosialistissa julkaistiin 6. helmikuuta 1918 Sosialidemokraattien puolueneuvoston päätös, jonka mukaan maassa oli puhjennut vallankumous, kun työväenluokka oli ”nälkiintyneenä ja sorrettuna”, sekä ”aseellisen uhan alaisena” noussut puolustamaan elämisensä edellytyksiä. Päätöksellä, joka julkaistiin näyttävästi Sosialistin etusivulla, saatettiin myös pyrkiä hillitsemään kumouksellisen tilanteen aiheuttamaa epäjärjestystä, väkivaltaa, levottomuuksia ja rikollisuutta. Tässä ei kuitenkaan kovin hyvin onnistuttu. Puolueneuvoston ...
Suomenkielinen Sosialisti ja ruotsinkielinen Arbetet keskittyivät tiistaina 29. tammikuuta 1918 kertomaan vallankumouksen alkamisesta. Sosialisti kertoi turkulaisille lukijoilleen, että lääninhallitus oli vallattu. Turun vallankumouksellinen piirineuvosto oli myös nimittänyt komisarioita valvomaan toimintaa lääninhallituksessa, postissa, rautateillä ja Suomen Pankissa. Myös elintarvikeasia oli ajankohtainen: varsinkin perunapulaan piti löytää ratkaisu, ja lehti kertoikin, miten Loimaalta saatiin 150 hehtolitraa perunoita Turkuun. ...
Sunnuntaina 27. tammikuuta 1918 Turussa ilmestyi neljä sanomalehteä, Turun Sanomat, Uusi Aura, Åbo Underrättelser sekä venäjänkielinen Izvestija, jota oli julkaistu edellisen vuoden huhtikuusta lähtien. Muut lehdet eivät ilmestyneet sunnuntaina, mutta aikalaisilla ei myöskään ollut tietoa siitä, millainen julkisen sanan tulevaisuus olisi. Sunnuntaina lehdet julkaisivat huolestuttavia uutisia väkivaltaisuuksien kiihtymisestä. Juuri sunnuntain aikana tapahtumat vyöryivät eteenpäin. Seuraavana ...
Tammikuun 19. päivänä 1918 turkulainen Sosialisti-lehti julkaisi suuren itsenäisyysnumeron. Lehti oli poikkeuksellisen laaja, yhteensä 16 sivua. Etusivulla julkaistiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen perustajiin kuuluneen N. R. af Ursinin artikkeli ”Itsenäinen Suomi”, joka alkaa huudahduksella: ”Se on siis totta! Ei se ole unelma, ei kangastus, josta molemmat, realistisen maailman ulkopuolelta loitsivat esille ihmeen ihania kuvaelmia, mutta heti ...
Kysymys järjestysvallasta Suomessa oli keskeinen itsenäistymisen jälkeen. Suojeluskunnat ja punakaartit olivat jo saaneet vahvan aseman maassa. Tilanne kärjistyi, kun eduskunta antoi 12. tammikuuta 1918 senaatille valtuudet luoda ”luja järjestysvalta” suojeluskuntien avulla.Turun Sanomat käsitteli teemaa 16. tammikuuta otsikolla ”Järjestysvallan lujittaminen maassa”. Eduskunnan päätöksen jälkeen Sos.-dem. puoluetoimikunta oli käsitellyt asiaa ja antanut julistuksen nykytilanteen johdosta. Puoluetoimikunnan mukaan ...
Tiistaina 8. tammikuuta 1918 sanomalehdet kertoivat kilvan Suomen itsenäisyyden saamasta kansainvälisestä tunnustuksesta, jota oli toki käsitelty jo edellisenä päivänä. Turun Sanomat totesi, että Suomen itsenäisyys sai ”uusia voittoja”. Saksa oli tunnustanut Suomen, ja ”virallinen tieto Ranskan tunnustuksesta oli jätetty senaattiin”. Åbo Underrättelser kertoi, että Svenska Telegrambyrån oli lähettänyt erityisen onnentoivotuksen Suomeen historiallisen tapahtuman johdosta. Uusi Aura julkaisi ...
Lehtien uutisointia hallitsi 7. tammikuuta 1918 Suomen itsenäisyyden tunnustaminen. Muun muassa Ruotsi, Tanska ja Puola olivat jo Suomen itsenäisyyden ehtineet tunnustaa tai olivat lähettäneet delegaationsa matkaan. Pikku-uutiseksi pääsivät myös Liettuan ja Ukrainan itsenäisyyspyrkimykset sekä Mustanmeren alueen liittovaltiosuunnitelma. Turun Sanomissa julkaistiin anonyymin nimimerkin eleginen runo nyt vihdoin ulkovaltojenkin tunnustamalle Suomelle. Vuoden 1917 ja alkaneen vuoden edelleen ...
Suomessa oltiin laajalti varmoja itsenäisyydestä jo ennen kuin tunnustusta Venäjältä saati muualta oli tullut. Turun Sanomat rohkaisi turkulaisia juhlimaan Suomen valtiollista riippumattomuutta, sillä Venäjän ohella Ruotsi oli jo tunnustanut Suomen. Lehden mukaan jo edellisenä päivänä, uutisten saavuttua, Turussa oli nähty ”talvipäivän hämärässä” muutama lippu, mutta nyt oli aika luoda ”yleinen, mahtava joukkomielenilmaus”. Yhdenkään talon ja ...
Turun Lehdessä julkaistiin 5. tammikuuta 1918 järkyttynyt kuvaus tapahtumasta lääninvirastossa Turussa: ”[M]iliisipäällikkö Lundberg ja hänen apulaisensa Österman” marssivat virastoon ja vaativat tavata maaherra Collanin. Kun he kuulivat, ettei tämän tapaaminen onnistu, he ilmoittivat sihteerille, että työläiset eivät tällaista suvaitse ja vaativat maaherran välitöntä eroa. Punaiset ottaisivat koko lääninhallituksen haltuunsa. Kun heiltä kysyttiin, miten se auttaisi ...
Halikon Wartsalan sotilasvirkatalon ja Halikon Toijalan kylän maatyöläisten ja torpparien kirjelmä julkaistiin Sosialistissa 4. tammikuuta 1918. Sen laatimisen syyksi todettiin porvarillisten eduskuntaryhmien ”keljuileminen” maanvuokra-asiassa ja vedottiin sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmään tilanteen korjaamiseksi. Maan vuokraoikeus haluttiin perilliseksi ja verot haluttiin maksaa valtiolle, sillä silloin ne hyödyttäisivät myös heitä itseään, ei vain ”maakapitalistia”. Lisäksi sotalaistosta pidettiin tarpeettomana, tai joka ...