Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2015

Terveisiä Euroopan Ravitsemuskongressista!

Ajankohtaista tutkimuksesta, Ravitsemus, Yleinen

Kahdestoista Euroopan Ravitsemuskongressi (FENS 2015) pidettiin lokakuun lopulla Berliinissä. Kongressi pidetään neljän vuoden välein ja paikalle saapuu alan asiantuntijoita sekä Euroopasta että myös Euroopan ulkopuolelta. Tällä kertaa mukana oli noin kaksi tuhatta osallistujaa, ja joukossa myös kaksi tutkimusryhmämme edustajaa.

Kongressi käsittelee uusia tutkimuslöydöksiä ravitsemuksen alalta, kuten eri ruokavalioita, ravitsemuksen vaikutusta terveyteen eri ikäryhmissä ja myös kulutukseen liittyviä seikkoja kuten ruuan valintaa liittyviä tekijöitä. Uusien havaintojen hyödyntäminen päivittäisessä ravitsemuksessa on myös tärkeä teema ja yhdistää siten tutkimuksista saadun tiedon esimerkiksi ravitsemussuosituksiin. Ravitsemuksen lisäksi nostettiin esiin myös liikunnan vaikutus terveyteen.

Kongressin anti oli hyvä ja esillä oli mielenkiintoisia tuloksia. Kongressi mahdollisti myös muiden asiantuntijoiden ja tutkijoiden tapaamista ja verkostoitumista ja keskustelua oman tutkimusaiheen ympärillä. Esittelimme myös kaksi tutkimusryhmämme tutkimusta. Toinen tutkimus koski kokeellista tutkimusta probiooteilla ja kalaöljyllä ja toinen tutkimus liittyi ravinnon merkitykseen suoliston läpäisevyydessä. Nämä olivat vielä alustavia tutkimuksia ja tarvitaan vielä lisää vahvistusta ihmisillä, jotta voidaan tehdä käytäntöön soveltuvia johtopäätöksiä. Ja tästähän on juuri kyse käynnissä olevassa Raskaus- ja ravintotutkimuksessa.

Ravitsemuskongressin kuulumisia

Euroopan Ravitsemuskongressissa esiteltiin uusia tutkimuksia liittyen odotusaikaan ja lapsen terveyteen. Aktiivisen tutkimuksen kohteena näyttää olevan lapsen suolistomikrobiston kehittyminen, äidin ylipainon vaikutus lapsen terveyteen, ravitsemuksen vaikutus raskauteen ja raskauden aikainen probioottien käyttö. Nämä samat tekijät ovat kiinnostuksen kohteena myös FOPP-tutkimuksessa. Myös muita ajankohtaisia aiheita oli esillä, kuten varhaisen ravitsemuksen vaikutus lapsen myöhempään terveyteen ja neurologiseen kehitykseen käyttäen tutkimusmenetelmänä niinkin tarkkaa menetelmää kuin aivojen kuvantaminen. Myös äidinmaidonkorvikkeen sisältö oli esillä ja erityisesti sen koostumuksen optimointi rintamaitoon verrattuna.

Koska näitä ravitsemuskongresseja järjestetään neljän vuoden välein, voidaan olettaa että seuraavassa eli kolmannessatoista Euroopan Ravitsemuskongressissa, joka järjestetään Dublinissa, myös FOPP-tutkimuksen tulokset ovat varmasti esillä!

Mitä uutta rasvojen käytöstä?

Rasvakeskustelua käydään vilkkaasti sekä somessa että tiedotusvälineissä. Euroopan Ravitsemuskongressissa keskustelu aiheen ympärillä keskittyi tieteellisiin tutkimustuloksiin, joista saatujen havaintojen perusteella pohdittiin eri rasvalaatujen vaikutusta terveyteen. Edelleen tieteellinen todistusaineisto tukee, että tyydyttymättömät rasvahapot (pehmeät rasvat) ovat tyydyttyneitä rasvahappoja (kovat rasvat) edullisempia mm. sydäntautien kehittymisen kannalta.  Tyydyttyneet rasvahapot mm. lisäävät huonon LDL-kolesterolin määrää, joka on riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille. Terveyteen epäedullisesti vaikuttaa myös teolliset trans-rasvahapot, hyödyllisiä vaikutuksia liittyy monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Suomessa onneksi trans-rasvahappoja saadaan moniin muihin maihin verrattuna hyvin pieniä määriä.

Oleellista näissä tutkimuksissa on se millaisia muutoksia ravinnossa tehdään: kun vähennetään jotain ruokaa tai ravintoainetta yleensä tilalle tulee jotain muuta. Näissä tutkimuksissa on vertailtu mm. rasvan laatua muuttamalla rasvan lähdettä, jolloin saadaan selvyyttä mm. eri rasvahappojen vaikutuksesta terveyteen. Myöskään tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen hiilihydraateilla, joissa ei ole kuitua (esimerkiksi vaalea leipä, leivonnaiset) ei tuota toivottua hyötyä, korvaus runsaskuituisilla hiilihydraateilla sen sijaan on veren rasva-arvojen kannalta hyödyllistä, sanoin kuin tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen tyydyttymättömillä rasvahapoilla. Tämä on syytä ottaa huomioon kun vertaillaan eri tutkimustulosten tulkintoja. Lisää tutkimusta tarvitaan määrittämään mikä on terveyden kannalta optimaalisin suhde korvattaville rasvanlaaduille. Aika hyvä konsensus tutkijoiden joukossa vallitsee kuitenkin siitä millainen ruokavalio on terveyden kannalta hyödyllinen. Suomalaisessa ruokavaliossa tämä tarkoittaa runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä ja täysviljaa, erityisesti ruista, sekä kalaa, kasvisöljyjä ja mm. rasvattomia maitotuotteita.

 

Turun Sanomat uutisoi tutkimuksestamme

Yleinen

Turun Sanomat uutisoi eilen tutkimuksestamme sekä raskausdiabeteksen huolestuttavasta yleistymisestä. Raskausdiabetestä esiintyy Suomessa jo 15 %:lla synnyttäjiä, ja se aiheuttaa terveyshaittoja niin odottavalle äidille kuin lapselle.

Tutkimuksemme pyrkii selvittämään miten ravitsemuksen keinoin voitaisin mahdollisesti pienentää raskausdiabeteksen puhkeamisen riskiä odottaville äideillä. Jos kiinnostuit osallistumaan, ota yhteyttä!

raskausdiabetesjaravinto@utu.fi / 050- 4004 903

Sikiön kehitys kohdussa, osa 3

Lapsi, Raskaus

Juttusarjan kolmas osa kertoo sikiön kehityksen viimeisestä kolmanneksesta. Sikiön katsotaan yleensä olevan elinkelpoinen 24. raskausviikosta eteenpäin eli kolmannen raskauskolmanneksen alussa. Ennen raskausviikkoa 37 syntynyttä lasta kutsutaan keskoseksi.

Kolmannella raskauskolmanneksella sikiö kasvaa kokoa, jakson alkuvaiheessa pituus on noin 35 cm. Sikiö liikkuu paljon sekä jaloillaan että käsillään, mutta liikkeiden tuntemus on yksilökohtaista äitien välillä. Loppuraskautta kohti liikkumatila pienenee ja sikiön liikkeet muuttuvat. Sikiöllä on tässä vaiheessa usein myös hikka, jonka voi tuntea ulospäinkin. Sikiön hiukset ja kynnet ovat jo kasvaneet ja viimeisinä raskausviikkoina sikiö lisää painoaan jopa 200 g viikossa.

Keskushermosto, keuhkot ja suolisto jatkavat kypsymistään aina synnytykseen asti sekä myös useita vuosia sen jälkeen; muut elimet ja ruumiinosat ovat saaneet lopullisen muotonsa jo alkuraskaudesta. Keskushermosto kehittyy vielä aivan viimeisinä raskauden viikkoina ja erityisesti aivot ”tankkaavat” tärkeitä rasvahappoja äidin kehosta (ruokavaliosta ja rasvavarastoista) rakennusaineekseen. Tämän vuoksi on tärkeää, että äiti syö terveellisesti koko raskauden ajan. Keskosena syntyneet lapset saattavat jäädä vaille tätä ”rasvahappolatausta” ja se saattaa olla syynä mm. oppimisvaikeuksiin, jotka ovat keskimäärin yleisempiä keskoslapsilla kuin täysaikaisesti syntyneillä lapsilla.

Raskauden loppuvaiheessa sikiön pää on yleensä alaspäin ja se painuu lantiota vasten ennakoiden tulevaa synnytystä. Synnytys on yleensä raskausviikkojen 39-41 tienoilla. Synnytyksen arvioitu ajankohta lasketaan edellisten kuukautisten alkamispäivästä lukien. Täysiaikaisen raskauden kesto on 280 päivää (40 viikkoa) edellisten kuukautisten alkamispäivästä tai 38 viikkoa hedelmöityksestä. Tekijöitä jotka käynnistävät synnytyksen ei vieläkään tunneta tarkasti, mutta normaalin synnytyksen arvellaan käynnistyvän äidin hormonien ja vauvan sekä istukan lähettämien signaalien yhteisvaikutuksesta. Voimakkaat, säännölliset supistukset ovat merkki alkaneesta synnytyksestä.

070914 438

 

(Pääasialliset lähteet:

http://www.epshp.fi/kersanet/lapsen_odotus/sikion_kehitys

www.terve.fi/raskaus-ja-odotus)

Tutkimustyötä harjoittelijana

Yleinen

Hei!

Nimeni on Noora ja opiskelen biolääketiedettä viidettä vuotta Turun yliopistossa. Olen toisen harjoittelijan, Ellan, vuosikurssikaveri. Alku vuosi 2015 kului vaihto-opiskelijana Unkarissa, jonka aikana hain harjoittelupaikkaa Funktionaalisten elintarvikkeiden keskuksesta Kirsi Laitisen ryhmästä. ”Tapasimme” Kirsin kanssa Skype-puhelun välityksellä ja hänellä oli tarjota minulle harjoittelupaikka ja sen lisäksi pro-gradupaikka. Olin innoissani paikasta, mutta silloin minun täytyi vielä keskittyä Unkarissa suorittamiini kursseihin.

Olen erityisen kiinnostunut ravitsemuksesta sekä muista elämäntavoista ja miten ne vaikuttavat terveyteen. Luonnontieteiden kandidaatin tutkielmani koski liikunnan verisuonivaikutuksia. Palattuani puolen vuoden jälkeen Suomeen aloitin harjoittelun syyskuussa ryhmän tutkijoiden palattua lomilta. Harjoittelun aikana sain auttaa tutkijoita Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuksessa, johon kuului ruokapäiväkirjojen laskeminen ja muun datan tallennus. Olen myös ollut mukana Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuksen tutkimuskäynneillä ja olen saanut kokeilla BOD POD -kehonkoostumusmittauslaitteen käyttöä.

Harjoitteluni tärkeimpänä tehtävänä oli hakea eettiseltä toimikunnalta lupaa uudelle projektille, jota jatkankin harjoittelun jälkeen pro-gradutyönä. Projekti koskee lapsipotilaiden kehonkoostumusta ja ravitsemustilaa. Ravitsemustilalla on suuri vaikutus sairauden hoitoon ja ennusteeseen. Projektissa tulen käyttämään Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuksesta tuttua BOD POD –laitetta. Projektille on nyt myönnetty lupa ja suunnittelen parhaillani tutkimuskäyntien lomakkeita sekä harjoittelen BOD POD –laitteen käyttöä ja tutkimuskäyntien pitämistä (muutama äiti on voinutkin minut tavata Raskausdiabetes ja Ravinto -tutkimuskäynnillä). Kun kaikki on valmista, voin aloittaa lapsipotilaiden tutkimuskäynnit.

Terkuin Noora

Sikiön kehitys kohdussa, osa 2

Lapsi, Raskaus

Tässä jutussa kerromme toisesta raskauskolmanneksesta, eli mitä pääpiirteittään sikiönkehityksessä tapahtuu raskausviikkojen 13-24 aikana.

Toisen kolmanneksen alussa, eli kahdentoista raskausviikon jälkeen sikiön tärkeimmät sisäelimet ovat kehittyneet, vaikkakin keskushermosto, keuhkot ja suolisto jatkavat kehitystään koko raskauden ajan, ja myös sen jälkeen. 13. raskausviikkoon mennessä sikiön kasvoissa on jo silmät, nenä ja suu, ja sikiö alkaa näyttämään hyvin pieneltä lapselta. 15. raskausviikon ikäisenä sikiö on noin 10 cm:n pituinen, ja reilua kuukautta myöhemmin jo yli 20 cm.

Toisen kolmanneksen loppupuolella sikiön iho saa ohuen untuvakarvan sekä kinakerroksen, joka suojaa sikiötä infektioilta. Sikiön vartalo kasvaa ja jalat pitenevät nopeaa tahtia ja lihakset vahvistuvat. Äiti voi pikkuhiljaa tunteakin sikiön liikkeet; ensimmäiset hipaisut tuntuvat yksilöllisesti, yleensä noin 18-20. raskausviikon tienoilla.

Toisen kolmanneksen lopulla sikiöllä alkaa jo olla univaiheita, jotka äiti saattaa huomata siitä, että liikkuessa sikiö nukkuu ja levolle mentäessä sikiö valpastuu liikkumaan. 24-viikkoinen sikiö reagoi jo ympäristön ääniin ja valoon, ja saattaa esimerkiksi säpsähtää tai liikahtaa kovaäänisessä ympäristössä kertoen siitä, että tämänikäinen voi jo kuulla. Jakson loppuvaiheessa sikiö osaa avata ja sulkea silmiään ja tekee imemis- ja nielemisharjoituksia. Myös hengittäminen keuhkojen kautta vahvistuu.

Äidin olo voi olla alkuraskauteen verrattuna ihmeellisen oireeton. Kehittymässä olevaa sikiötä äiti suojelee parhaiten noudattamalla terveellistä ruokavaliota, liikkumalla ja lepäämällä tarpeeksi, sekä välttämällä stressaamista.

uakuva2

lähteet:

http://www.epshp.fi/kersanet/lapsen_odotus/sikion_kehitys

www.terve.fi/raskaus-ja-odotus